Browsing by Subject "veden laatu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Unknown author (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus A1
  • Hashemi, Fatemeh; Pohle, Ina; Pullens, Johannes W. M; Tornbjerg, Henrik; Kyllmar, Katarina; Marttila, Hannu; Lepistö, Ahti; Klove, Bjorn; Futter, Martyn; Kronvang, Brian (MDPI, 2020)
    Water 12 6 (2020)
    Optimal nutrient pollution monitoring and management in catchments requires an in-depth understanding of spatial and temporal factors controlling nutrient dynamics. Such an understanding can potentially be obtained by analysing stream concentration–discharge (C-Q) relationships for hysteresis behaviours and export regimes. Here, a classification scheme including nine different C-Q types was applied to a total of 87 Nordic streams draining mini-catchments (0.1–65 km2). The classification applied is based on a combination of stream export behaviour (dilution, constant, enrichment) and hysteresis rotational pattern (clock-wise, no rotation, anti-clockwise). The scheme has been applied to an 8-year data series (2010–2017) from small streams in Denmark, Sweden, and Finland on daily discharge and discrete nutrient concentrations, including nitrate (NO3−), total organic N (TON), dissolved reactive phosphorus (DRP), and particulate phosphorus (PP). The dominant nutrient export regimes were enrichment for NO3− and constant for TON, DRP, and PP. Nutrient hysteresis patterns were primarily clockwise or no hysteresis. Similarities in types of C-Q relationships were investigated using Principal Component Analysis (PCA) considering effects of catchment size, land use, climate, and dominant soil type. The PCA analysis revealed that land use and air temperature were the dominant factors controlling nutrient C-Q types. Therefore, the nutrient export behaviour in streams draining Nordic mini-catchments seems to be dominantly controlled by their land use characteristics and, to a lesser extent, their climate.
  • Horppila, Jukka Antero; Tammeorg, Olga; Holmroos, Heidi Johanna; Köngäs, Riia Margit Petrina; Niemistö, Juha Petteri (Helsingin yliopisto, 2015)
  • Kerminen, Sakari; Halmekoski, Matti (Valtion painatuskeskus, 1967)
    Valtakunnansuunnittelutoimiston julkaisusarja B ; 10
  • Soveri, Jouko (National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 8
  • Soveri, Jouko (National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 8, 3-28
  • Kokkonen, Tom (2013)
    Suomessa jääpeite kattaa vesistöjä 3 - 7 kuukautta vuodessa. Jokien jääolosuhteilla on suuri merkitys jokivarsien asukkaille ja teollisuuslaitoksille. Jokien jäätymiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä ja ympäristövahinkoja, vaikka niitä pyritäänkin ehkäisemään erilaisilla jääntorjuntamenetelmillä ja vesistönkäyttö- ja tulvantorjuntatoimenpiteillä. Kymijoella suurin ongelma on suppojää, joka aiheuttaa vahinkoja lähes joka vuosi. Kymijoki sijaitsee Kaakkois-Suomessa ja laskee Itämerelle Suomenlahteen. Kymijoen valuma-alueen pinta-ala on 37 107 km2, joka kattaa lähes 11 % koko Suomen pinta-alasta. Keskimääräinen virtaama joen pääuomassa on 283 m3/s. Kymijoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan maamme neljänneksi suurin joki. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli valita sopivat mittauspisteet Kymijoen pääuomasta, sen kaikista haaroista ja lähtöjärvistä sekä tutkia niiden sopivuutta kuvaamaan Kymijoen olosuhteita. Kymijoen veden laatua ja jääoloja tutkittiin kenttämittauksina talvella 2011–2012. Toisena tavoitteena oli koostaa tehdyistä mittauksista kattava kuva Kymijoen jääolosuhteista ja veden laadusta talviaikana. Näitä tietoja verrattiin Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n vedenlaatututkimuksiin, Suomen ympäristökeskuksen virtaamahavaintoihin ja Ilmatieteen laitoksen säähavaintoihin. Kymijoen eri mittauspisteiden välillä oli hyvin paljon eroja jääkannen peittävyydessä ja rakenteessa, johtuen erilaisista olosuhteista ja Kymijoella käytetyistä jääntorjuntakeinoista. Osalla mittauspisteistä oli reunajäätä vain vähän tai ei jäätä ollenkaan ja osalla mittauspisteistä oli koko joen kattava kiinteä jääkansi. Jään paksuus eri mittauspisteillä vaihteli 0-55 cm välillä. Veden laatu oli koko Kymijoella kohtuullisen hyvä, vaikkakin eri osissa jokea oli selvästi havaittavissa vaihtelua. Happitilanne oli koko joella kohtuullisen hyvä ja suurimmat hapen kyllästysasteet olivat odotetusti hyvin vettä hapettavan koskijakson jälkeen. Sameudessa ja kiintoainespitoisuudessa oli huomattavan suurta vuodenaikaisvaihtelua. Lumen sulaminen keväällä ja runsaat sateet loppuvuodesta 2011 nostivat sameusarvoja selvästi. Perustuotannon vaikutus oli selvästi havaittavissa kesäkuun korkeissa kiintoainespitoisuuksissa. Kymijoen pH oli koko tarkastelujaksolla lähes neutraalilla tasolla. Kevään sulamisvesien happamoittava vaikutus ja perustuotannon pH:ta kohottava vaikutus olivat kuitenkin havaittavissa. Jätevesien sähkönjohtavuutta nostava vaikutus oli selvästi havaittavissa Kymijoella. Valon sironta ja näin ollen partikkelien määrä Kymijoella lisääntyi joen alajuoksulle päin. Kymijoen yläosien järvissä vesi oli huomattavasti puhtaampaa kuin varsinaisessa joessa ja myös partikkelien sirontavaikutukset olivat häviävän pieniä. Jään rakenteessa tai peittävyydessä ei havaittu merkittäviä eroja, jotka johtuisivat siirtymisestä yläjuoksulta alajuoksulle, vaan erot johtuivat lähinnä hyvin erilaisista virtausolosuhteista ja Kymijoella käytetyistä jääntorjuntakeinoista. Jääpuomien vaikutusta jääkanteen ei havaittu kaikilla mittauspisteillä, mutta muutamilla mittauspisteillä vaikutus oli merkittävä jääkannen rakenteeseen ja peittävyyteen. Veden laatu oli koko Kymijoella kohtuullisen hyvä, mutta se muuttui selvästi huonommaksi siirryttäessä alajuoksulle päin. Veden laadun muutokset aiheutuivat joen alajuoksulla sijaitsevista teollisuuslaitoksista ja vedenpuhdistamoista. Kymijoen kahden päähaaran välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Veden laadussa ei havaittu kerroksellisuutta johtuen virtauksen turbulenttisesta luonteesta.
  • Juvonen, Janne; Hentilä, Hanna; Aroviita, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2017
    Tässä raportissa käydään läpi maa- ja metsätalouden kuormituksen pohjavesiseurannan tulokset vuosilta 2007–2015. Seuranta on osa maa- ja metsätalouden kuormituksen (MaaMet) seurantaohjelmakokonaisuutta. Maa- ja metsätalouden kuormitus kohdistuu enimmäkseen pintavesiin, mutta ne voivat aiheuttaa paikoin kuormitusta myös pohjavesiin. Raportissa tarkastellaan ravinteiden ja torjunta-aineiden pitoisuuksia yhteensä yli 200 pohja-vesialueen seurantapaikoilta. Torjunta-aineita löydettiin 43 % tutkituista pohjavesialueista ja ympäristönlaatunormi ylittyi 15 % pohjavesialueista. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla oli määrällisesti eniten pohjavesialueita, joista löytyi torjunta-aineita. Yleisimmin havaitut torjunta-aineet olivat BAM (2,6-diklooribentsoamidi), DIA (deisopropyyliatratsiini), DEA (desetyyli-atratsiini) ja DEDIA (desetyyli-deisopropyyliatratsiini). Torjunta-aineiden suuret yhteispitoisuudet olivat usein yhdistettävissä pohjavesialueella sijaitsevaan tai sijainneeseen taimitarha- tai kauppapuutarhatoimintaan. Pohjaveden ravinnepitoisuudet olivat enimmäkseen alhaisia. Korkeimmat nitraatti-, ammonium- ja fosforipitoi-suudet olivat liitettävissä pistekuormitukseen, kuten turkistarhoihin ja taimitarhoihin. Nitraatin osalta oli kuiten-kin paikoin nähtävissä myös yhteys pohjavesialueen peltopinta-alan ja nitraattipitoisuuden välillä.
  • Koponen, Jorma; Alasaarela, Erkki; Lehtinen, Kari; Sarkkula, Juha; Simbierowicz, Pawel; Vepsä, Heino; Virtanen, Markku (National Board of Waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 7
    Yhteenveto: Laajan merialueen dynamiikan mallintaminen
  • Kokkonen, Tom; Leppäranta, Matti (2013)
    In this paper we will present results from field measurements at the River Kymijoki gathered during winter 2011/2012. River Kymijoki research project was started in fall 2011 and these results are part of the results that were made for master’s thesis of Tom Kokkonen. River Kymijoki is located in southeast Finland, it freezes annually, and the catchment area of the river is 37 107 km2 which is about 11 % of the area of Finland. The lake percentage of the river catchment is 19 %. Aim of this first stage of the research project was to select measurement points and evaluate their suitability to present the River Kymijoki ice and water quality phenomena. Other goal for the project was to examine the collected data and process a comprehensive image of the River Kymijoki ice phenomena and water quality.
  • Kokkonen, Tom; Leppäranta, Matti (2013)
    In this paper we will present results from field measurements at the River Kymijoki gathered during winter 2011/2012. River Kymijoki research project was started in fall 2011 and these results are part of the results that were made for master’s thesis of Tom Kokkonen. River Kymijoki is located in southeast Finland, it freezes annually, and the catchment area of the river is 37 107 km2 which is about 11 % of the area of Finland. The lake percentage of the river catchment is 19 %. Aim of this first stage of the research project was to select measurement points and evaluate their suitability to present the River Kymijoki ice and water quality phenomena. Other goal for the project was to examine the collected data and process a comprehensive image of the River Kymijoki ice phenomena and water quality.
  • Keto, Antton; Lähteenmäki, Heini; Tammisto, Pekka; Hammar, Taina; Tarvainen, Anna; Miettinen, Tuulikki (Suomen ympäristökeskus Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2008)
    PSAra 2/2008
    Tässä selvityksessä tarkasteltiin Pohjois-Savon säännösteltyjen järvien tilaa ja mahdollisia säännöstelyjen kehittämistarpeita. Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen yhteistyönä toteutettu selvitys kohdennettiin niille Pohjois-Savon maakunnan säännöstellyille järville, jotka eivät ole olleet mukana viimeisen 20 vuoden aikana tehdyissä suuria järviä koskevissa säännöstelyn kehittämisselvityksissä. Kohdejärvistä 20 sijaitsee Vuoksen vesistön alueella. Nämä järvet ovat: Sorsavesi, Kiuruvesi, Salahmijärvi, Hautajärvi, Kilpijärvi, Rytkynjärvi,Iso Vehkalahti, Pieni Vehkalahti, Karjalankosken allas, Vuotjärvi, Syväri, Karsanjärvi, Korpijärvi, Säleväjärvi, Kiltuanjärvi, Haajaistenjärvi, Laakajärvi, Juojärvi, Rikkavesi ja Kaavinjärvi. Kymijoen vesistöalueelta tarkastelussa olivat mukana Sonkari- ja Kiesimäjärvi sekä Hirvijärvi, Kalliovesi ja Ahveninen. Vesistöjen tilaa ja säännöstelyn vaikutuksia arvioitiin veden laadun ja kuormituksen, vedenkorkeuksien, käyttäjien haastatteluiden sekä maastotöiden tulosten perusteella. Kaikilla kohdejärvillä tarkasteltiin veden laatua ja kuormitusta sekä tehtiin REGCEL -vedenkorkeusanalyysi. Osalla järvistä tehtiin lisäksi suppea maastoselvitys ja toteutettiin haastatteluja, joilla selvitettiin paikallisten asukkaiden ja toimijoiden käsityksiä vesistön tilasta ja käytöstä sekä kehittämistarpeista. Vesienhoitolain edellyttämää arviointia varten tarkasteltiin myös vesistöjen hydrologismorfologista muuttuneisuutta keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeämisen kriteerien kannalta. Selvityksen aikana järjestettiin keskeisille sidosryhmille kolme tilaisuutta, joissa keskusteltiin selvityksen sisällöstä, selvityksen tuloksista ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastelujen perusteella on ehdotettu järvikohtaisia jatkotoimenpiteitä, jotka liittyvät vesistöjä koskevien tietojen täydentämiseen, säännöstelykäytäntöihin, haittojen vähentämistoimiin sekä viestintään ja vuorovaikutukseen.
  • Jaakkola, Sauli (Helsingfors universitet, 2013)
    Assessing and avoiding environmental impact of agriculture and forestry has become more and more important during recent years. In Finland, half of the phosphorus load and nearly 40 % of the nitrogen load in the water system is caused by agriculture and forestry. Traditionally water quality monitoring has been carried out with manual water sampling and laboratory analyses. The problem with manual sampling is low amount of samples. Continuously working water quality sensors have been used for a relatively short time, which is why continuous water quality monitoring needs more research. The objective of the study is to clarify the feasibility of optical sensors in monitoring water quality and nutrient loading in an agricultural and forest management area. The study was carried out in three monitoring stations of the Savijoki catchment in Southwest Finland. Two of the stations were identically equipped and were located in forested subcatchments. A third station was located at the Savijoki catchment discharge point, making it possible to study how sensors work in different water qualities. According to the study, monitoring with continuously working sensors will result in more accurate nutrient loading estimates. With sensors used in the study it is also possible to draw conclusions about dynamics between run-off and nutrient concentrations in water. A prerequisite for successful monitoring is utilizing the appropriate sensors in the correct location. For example, low nitrate levels in water in forested areas have to be taken into consideration when choosing sensors. During the monitoring it is important to actively keep track of the quality of data and to check that sensors are working properly. Water quality sensors always need good calibration and control water samples from the entire concentration range. Sensors also have to be equipped with an automatic cleaning mechanism.
  • Erkomaa, Kirsti; Mäkinen, Irma; Sandman, Olavi (Vesihallitus, 1977)
    Vesihallitus. Tiedotus 121