Browsing by Subject "vedenkulutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Mölsä, Kiia M.; Horn, Susanna; Dahlbo, Helena; Rissanen, Marja (Elsevier BV, 2022)
    Journal of Cleaner Production
    The environmental impacts of current, predominantly linear, life cycles of textiles are widespread and substantial. Although applying circular economy (CE) approaches offers the potential to support the transition to more sustainable textile value chains, there is a lack of empirical evidence supporting the choice of individual CE strategies for different types of textiles. The aim of this paper is to study and compare the environmental impacts of introducing different CE strategies (reuse, recycle) into the life cycle of cotton roller towels in terms of climate change impact and water consumption. According to the results, a linear life cycle of a cotton roller towel causes a climate change impact of 12.4 g CO2e/hand-drying and water consumption of 2.4 l/hand-drying. Combining different CE strategies (reuse and recycling), the roller towel's impacts could be reduced to as low as 8.9 g CO2e and 0.5 l water/hand-drying. The results indicate that the key to reducing the climate change impacts and water consumption of the towel is the increase of use times of the product, but the impacts are more ambiguous for recycling. The benefits of recycling, and even the prioritization between different CE strategies depends on the type of recycling technology and substituted material. For gaining clearer benefits from CE of cotton roller towels or any cotton textiles, there is a further need for technology development and support for selecting the correct strategies and processes.
  • Etelämäki, Lauri (Suomen ympäristökeskus, 1999)
    Suomen ympäristö 305
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vesilaitosten kotitalouksille, teollisuudelle ja palvelutoiminnoille jakaman veden kulutuksen sekä mittaamattoman vedenkulutuksen jakautuminen. Erityisesti keskitytään nykyaikaisesti varusteltujen kotitalouksien vedenkäyttöön. Lisäksi selvitetään vesilaitosten jakelualueiden ulkopuolella sijaitsevan teollisuuden ja asutuksen vedenkulutusta. Kotitalouksien vedenkäyttöä tutkittiin kyselyllä ja vedenkulutuskokeilla. Kyselyyn vastasi 49 taloutta, joista 30:llä oli huoneistokohtainen vedenmittaus. Asunnoissa, joissa on huoneistokohtainen vedenmittaus, keskimääräinen vedenkulutus oli 116 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Suurin osa (49 %) kotitalouksien vedenkulutuksesta menee henkilökohtaisen hygienian hoitoon. Jos käytössä olisi kaikkein vettä säästävimmät vesikalusteet, voisi minimikulutus teoriassa olla 88 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Vesilaitoksille lähetettiin kaksi eri kyselyä. Ensimmäinen kysely koski yleistä vedenkulutusta. Yleinen vedenkulutus on 76 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, siitä suurin osa (58 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 76 %) menee vuotoihin. Toinen kyselyistä koski palvelutoimintojen ja teollisuuden vedenkulutusta. Teollisuudenaloista suurin kunnallisten vesilaitosten vedenkuluttaja on elintarviketeollisuus. Palvelutoiminnoista eniten vettä käytetään liikerakennuksissa.
  • Sorva, Irma; Lakso, Esko (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 401
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 82
  • Lapinlampi, Toivo; Raassina, Sami (Suomen ympäristökeskus, 2002)
    Suomen ympäristö 541
  • Unknown author (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus 13
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 98
    Water supply and sewer systems 31.12.1974.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 119
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1987)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 15
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 28
  • Unknown author (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 42
  • Unknown author (Vesihallitus, 1974)
    Vesihallitus. Tiedotus 69
    Water utilities 31.12.1972
  • Aaltonen, V. T. (Suomen metsätieteellinen seura, 1920)
  • Liukkonen, Ritva; Siekkinen, Jarmo (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2009)
    PSAra 4/2009
    Pohjois-Savossa on tehty usean vuosikymmenen ajan määrätietoista työtä haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämiseksi. Maaseudulle on muodostunut laaja vesijohtoverkoston kokonaisuus. Laaja ja hyvin toimiva vesijohtoverkosto takaa riittävän talousveden myös normaaliajan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Haja-asutuksen vesihuollon rakentamisen painopiste on pitkälti yhteisviemäröintihankkeissa. Viime vuosina on vesihuollon tukea suunnattu erityisesti haja-asutusalueiden vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentamiseen ja jätevesienjohtamiseen yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Tähän raporttiin on koottu vuosilta 2000 – 2007 keskeisiä vesihuollon tietoja Pohjois-Savosta. Vesihuoltolaitokset ovat tallentaneet tietoja VELVET ja VAHTI tietojärjestelmiin tai ilmoittaneet ne ympäristökeskukselle, jossa ne on tallennettu järjestelmiin. Pohjois-Savossa vesilaitosten raakavetenä käytetään pohjavettä. Kahden viimevuoden merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet vedenhankinnan varmistamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen. Ylä-Savossa ja Kuopion alueilla on otettu käyttöön uusien pohjavesialueiden vesivarat, Jänneniemen ja Vieremän alueelta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi koko Pohjois-Savon alueen vesihuoltolaitosten jakeluvarmuuden varmistamisessa. Vesihuollon tietohuollon kehittämisen työryhmältä on valmistumassa kattava raportti vesihuollon tietojen tarpeesta ja niiden tietojen keräämisen tehostamisesta. Tiedon keräystä selkeytetään ottamalla tavoitteeksi vesihuoltotiedon toimittamisessa ”yhden luukun periaate”. Tarvittava vesihuoltotieto laitoksista ja kunnista kerätään vain kertaalleen yhden yhteisen sähköisen tietojen keräysjärjestelmän kautta vesihuollon eri tietojärjestelmiin. Valtakunnallisia tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti niin, että vesihuoltolaitokset ja kunnat voivat hyödyntää tietoja tehokkaasti oman toimintansa kehittämisessä. Näin laitosten ja kuntien oman edun mukaista on pitää tietojärjestelmissä oleva tietoa luotettavana ja ajantasaisena.