Browsing by Subject "vedenpinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Laaksonen, Satu (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aikoinaan ojitettujen soiden vedenpinta on ollut huomattavasti alempana kuin luonnontilaisten soiden. Aikoinaan ojitet-tujen soiden vedenpinnan lasku on aiheuttanut muutoksen suon toiminnoissa ja sen seurauksena lopulta jopa useiden lajien ja suotyyppien vaarantumisen. Kaikki ojitetut suot eivät ole osoittautuneet menestyksekkäiksi puuston kasvatuk-sessa. Metsähallitus päätti 1993, että ojitetut suoalueet ennallistetaan, sikäli kuin se on mahdollista ja taloudellista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vedenpinnantaso nousee ennallistetuilla soilla ja miten se vaikuttaa vii-dessä vuodessa kohteella olevaan elävään ja kuolleeseen puustoon sekä taimiin. Tutkimuksen kohteina oli ennallistetut rehevät ja keskiravinteiset korvet, karut rämeet ja sararämeet sekä vastaavat luonnontilaiset suot. Tutkimuksen aineisto-na on käytetty Metsähallituksen valtakunnallisten soiden ennallistamisprojektin kasvillisuuden seuranta-aineistoa sekä kasviruutujen nurkkakepeistä tehtyjä veden syvyyden mittauksia. Seurannassa tutkitaan, miten ojitus ja ennallistaminen vaikuttavat soiden kasvillisuuteen ja palautuvatko ennallistetut suot luonnontilaisten kaltaiseksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ennallistaminen ojia tukkimalla ja patoamalla, on saanut aikaan positii-visen muutoksen suon toiminnoissa, vedessä ja kasvillisuudessa. Toimintojen ja kasvillisuuden palautuminen luonnon-tilaisen kaltaiseksi edellyttää veden pinnan nousemista lähelle luonnontilaista tasoa. Ensimmäisenä kasvillisuudessa palautuvat rahkasammaleet. Ennallistamisessa puuston määrä vaikuttaa etenkin avoimilla soilla, missä puusto voi haih-duttaa vettä niin runsaasti, ettei vedenpinta pääse nousemaan tarpeeksi. Vastaavaa ongelmaa ei ole havaittu niinkään puustoisilla soilla. Tutkimustulokset osoittivat, että viiden vuoden aikana vedenpinta nousi ennallistetuilla kohteilla luonnontilaisten soiden tasolle. Elävän puuston määrä väheni jokaisella suotyypillä viiden vuoden aikana ennallistumisen alettua, eniten keski-ravinteisissa korvissa ja sararämeillä. Vastaavasti kuolleen puuston määrä kasvoi eniten sararämeillä. Puuston läpimitta näytti hieman kasvaneen niin elävien kuin kuolleiden puiden kohdalla. Taimien määrä oli runsain rehevissä korvissa jo ennen ennallistamista, ja kun ennallistamisesta on kulunut kaksi vuotta, määrä oli lähes tuplaantunut. Viiden vuoden kuluttua ennallistamisen alkamisesta taimien määrä oli romahtanut. Muilla suotyypeillä taimien määrissä ei tapahtunut yhtä suuria muutoksia ja taimien määrät olivat jo lähtökohtaisesti pienemmät. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että ennallistaminen ojia tukkimalla saa veden pinnan nousemaan luonnontilais-ten soiden tasolle. Viidessä vuodessa vedenpinnan nousu näyttää vaikuttavan elävän puuston ja taimien määrään vä-hentävästi sekä kuolleen puuston määrää lisäävästi. Viiden vuoden mittauksessa puuston läpimitta näyttää yhä kasvavan enemmän ennallistetuilla aloilla kuin luonnontilaisilla verrokeilla. Kuten aikaisemmissa soiden ennallistamiseen liittyvissä tutkimuksissa on todettu, tarvitaan lisää pitkäaikaisia tutkimuk-sia. Jos kasveille ei riitä 10 vuoden tutkimusjakso, niin puuston kannalta viisi vuotta on vasta alku.
  • Matkala, Laura (Helsingfors universitet, 2013)
    Boreal peatlands contain approximately one third of the global soil carbon and are considered net sinks of atmospheric CO2. Water level position is one of the main regulators of CO2 fluxes in northern peatlands because it controls both the thickness of the aerobic layer in peat and plant communities. However, little is known about the role of different plant functional groups and their possible interaction with changing water level in boreal peatlands with regard to CO2 cycling. Climate change may also accelerate changes in hydrological conditions, changing both aerobic conditions and plant communities. To help answer these questions, this study was conducted at a mesocosm facility in Northern Michigan where the aim was to experimentally study the effects of water levels, plant functional groups (sedges, shrubs and mosses) and the possible interaction of these on the CO2 cycle of a boreal peatland ecosystem. The results indicate that Ericaceous shrubs are important in the boreal peatland CO2 cycle. The removal of these plants decreased ecosystem respiration, gross ecosystem production and net ecosystem exchange rates, whereas removing sedges did not show any significant differences in the flux rates. The water level did not significantly affect the flux rates. The amount of aboveground sedge biomass was higher in the low water level sedge treatment plots compared to the high water level sedge plots, possibly because the lowered water level and the removal of Ericaceae released nutrients for sedges to use up.