Browsing by Subject "verkko-opetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 33
  • Johansson, Joona (Helsingin yliopisto, 2021)
    Aims. Student’s participation is one of the most important aspects in primary school. Participation means that students’ views and opinions are being heard and considered, and that they have a say in matters concerning them. Students should also be involved in matters and choices in their schools. Student participation should be encouraged and supported. Student’s participation has been researched in regular classroom setting but not in distance education. Due to the Covid-19 situation in March 2020 schools were closed and studying in classrooms changed to distance learning at homes. The aim of this study is to research teachers’ views on student participation in distance education. Harry Shier’s and Johanna Kiili’s theories of children and student participation are being used in this study. Methods. This study is a qualitative research made with the theory-based analysis of the content method. The research data was collected from teachers who participated in distance teaching during school years ¬2019–2020 and 2020–2021. The data was collected from February to April in 2021 using e-forms, which asked teachers to describe their views on student participation during distance education. 19 teachers participated in this study. Results and conclusions. The participation in distance education did not differ much from classroom learning. Teacher’s saw the importance of taking student’s views into account and their freedom to make choices during both distance learning and classroom learning. The sense of community in participation was decreased during distance education. The use of information and communication technology provided new ways to participate. The students who were less likely to speak in classroom had more chances to have their voice heard during distance education. There were different kinds of learning environments for students during distance education since studying did not happen in classrooms. Those students’ who were self-determined were able to benefit from the participation in distance education. Those who needed more support during studying faced more challenges during distance education. The teachers utilized their knowledge and information about their students in different ways during distance education.
  • Lakkala, Minna; Muukkonen, Hanni; Paavola, Sami; Hakkarainen, Kai (2008)
  • Mäkelä, Mervi (2004)
    Tutkielmassa kuvataan etälukion opiskelijoiden ja opettajien käsityksiä heidän omasta näkökulmastaan käsin tyypillisistä toimintatavoista virtuaalikoulussa. Pääasiallinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 5 etälukion opiskelijaa ja 5 opiskelijaa. Haastattelujen tukena käytettiin lisäksi kirjallista kyselylomaketta, jonka palautti 39 opiskelijaa ja 6 opettajaa. Hankitun aineiston avulla tarkasteltiin viestinnän ja kulttuurin näkökulmasta kohderyhmän arkielämää virtuaalikoulussa sekä selvitettiin, minkälaisia menettelytapoja liittyy toimintakulttuuriin virtuaalikoulun mediavälitteisessä opiskeluympäristössä. Toimittiinko siellä perinteistä poiketen - uusin tavoin? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käsitys viestinnästä toimintana, joka tuottaa ja ylläpitää yhteisyyttä (Carey 1989, 18). Tästä näkökulmasta käsin yhteisön olemassaoloa ja omaa identiteettiä vahvistava toiminta on kiinteästi yhteydessä kulttuuriin, jolloin yhteisön vakiintuneisiin toimintatapoihin liittyy olennaisesti kulttuurisia piirteitä, jotka voivat ilmetä sävyltään myös rituaalisina. Etälukio edustaa kahta erilaista opiskelukulttuuria: perinteistä lähiopetusta koululla ja modernia verkko-opetusta median välityksellä. Vaikka Internet ja World Wide Web ovat laajentaneet opiskelua virtuaalisella ulottuvuudella, havaittiin, että niiden mahdollisuuksia hyödynnettiin eritasoisesti. Käyttö vaihteli paitsi yksilöittäin myös alueellisesti. Suurin osa tutkimuksen kohderyhmästä piti verkkoa interaktiivisen keskustelualustan sijasta materiaalivarastona, josta haettiin tietoa tai luettiin sinne tallennettuja oppimateriaaleja. Kontaktiopetuksesta omaksuttuja perinteisiä menettelytapoja sovellettiin myös toimimiseen mediavälitteisessä opiskeluympäristössä. Tutkimuksen kohderyhmän vuorovaikutussuhteille virtuaalikoulussa oli tyypillistä, että ne kehittyivät hitaasti ja erilaisin käytännöin. Lähiopetustapaamisissa käyminen ja koulupaikkakunnalla asuminen edisti keskinäistä vuorovaikutusta. Verkon kautta yhteydenpitoa sävytti nettituttavallisuus-tunteen syntyminen. Alueellisena erityispiirteenä todettiin etälukiolaisten muodostaneen myös kiinteämmin toimivia niin sanottuja ystäväpiirejä, mutta tutkimuskohderyhmään kuului myös opiskelijoita, joilla ei ollut lainkaan tuttavuussuhteita opiskeluyhteisössään. Etäopettajaan pidettiin yhteyttä mielellään kasvotusten lähiopetustapaamisten yhteydessä ja mediavälitteisesti enimmäkseen ongelmatilanteiden tai opiskelukäytäntöjen sitä vaatiessa. Kohtaaminen todettiin verkossa mahdolliseksi, mutta "nettituttavaksi" tuleminen vaati aktiivisuutta. Verkkokeskusteluihin osallistujien havaittiin löytäneen myös uudenlaisen esittäytymisareenan, jossa omaa identiteettiä oli mahdollista joko vahvistaa tai seurata siellä käytävää keskustelua sivummalta.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (4-5)
  • Lakkala, Minna; Ilomäki, Liisa; Palonen, T (2007)
    The aim of the present study was to investigate the challenges that relate to the implementation of virtual inquiry practises in middle school. The case was a school course in which a group of Finnish students (N = 14) and teachers (N = 7) completed group inquiries through virtual collaboration, using a web-based learning environment. The task was to accomplish a cross-disciplinary inquiry into cultural issues. The students worked mainly at home and took much responsibility for their course achievements. The investigators analysed the pedagogical design of the course and the content of the participants' interaction patterns in the web-based environment, using qualitative content analysis and social network analysis. The findings suggest that the students succeeded in producing distinctive cultural products, and both the students and the teachers adopted novel roles during the inquiry. The web-based learning environment was used more as a coordination tool for organizing the collaborative work than as a forum for epistemic inquiry. The tension between the school curriculum and the inquiry practises was manifest in the participants' discussions of the assessment criteria of the course.
  • Martio, Leo (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielman aiheena on ollut tutkia onko mahdollista tuottaa sellainen interaktiivinen verkkosivu lukion pitkän matematiikan 7. kurssille (Derivaatta), missä teorian lisäksi opiskelija pystyy tekemään kurssiin liittyviä tehtäviä ja saada niistä automaattista palautetta. Sivustolta vaadittavia ominaisuuksia ovat matemaattisen tekstin editori tehtävien tekemiseen sekä piirto-ja animaatio-ohjelma matematiikan havainnollistamiseen. Sivustoa varten käytiin läpi useita jo olemassa olevia ohjelmia, joiden perusteella matemaattisen tekstin editori päätettiin tehdä itse ja piirto-ohjelmaksi valittiin Geogebra-ohjelma. Geogebra on suunniteltu matemaattiseksi havainnollistamisvälineeksi, jolla on helppo luoda matematiikan ongelmia visualisoivia kuvia ja animaatioita. Lisäksi se on helppo upottaa internet-sivustolle. Matemaattista tekstiä tuottavaa editoria varten päädyttiin luomaan oma MathML-kieleen perustuva tekstieditori, jolla voi kirjoittaa matemaattista tekstiä internetsivuilla. Sivusto pitää sisällään teoriaosuudet raja-arvosta, jatkuvuudesta sekä derivaatasta ja pitää sisällään 30 näihin liittyvää tehtävää. Jokaisesta tehtävästä on kolme eri versiota, joista käyttäjälle arvotaan satunnaisesti yksi. Käyttäjä tekee tehtävän matemattiikkaeditoriin, jonka vastauksen ohjelma tarkistaa. Kun tehtävä saadaan suoritettua hyväksytysti, saa käyttäjä pisteen. Editori on selainkohtainen, joten selain muistaa jälkikäteenkin mitkä tehtävät käyttäjä on tehnyt. Käyttäjä voi myös tallentaa tekemänsä ratkaisut selaimen omaan muistiin myöhempää tarkastelua varten. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että Derivaatta-kurssia varten on mahdollista tuottaa kokonainen sivusto, jonka avulla koko kurssin suorittaminen verkossa on mahdollista. Tutkielman sivusto ei käsitä koko kurssia, mutta kun siihen lisätään koko kurssin teoria ja tehtävät sekä niiden tarkistukseen tarvittava ohjelmisto (esim. STACK), kokeet, keskustelualueen sekä oppilaiden hallintaan liittyvät sivut on verkkokurssin läpikäyntiin tarvittava kokonaisuus olemassa. Tämän lisäksi sivustoa varten laadittu matematiikkaeditori ja tehtävät mahdollistavat opiskelijoiden harjoittelun tietokoneella tapahtuvaan matematiikan kirjoittamiseen, jota vuonna 2019 suoritettava sähköinen matematiikan ylioppilaskirjoitus vaatii.
  • Laurila, Eeva (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (2)
  • Turunen, Terttu (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (8)
  • Ruippo, Matti (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Opinnäytekokonaisuus käsittelee tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttöä musiikinopetuksessa ja erityisesti musiikin verkko-opetuksessa. Työ perustuu musiikin aluekehityshankkeen (2001–2003) ja sitä seuranneiden toimintamallien arviointiin. Se pohtii musiikin verkko-opetuksen erityispiirteitä ja pedagogiikkaa, esittelee erilaisia opetuksen toteutusmahdollisuuksia sekä kuvailee monivälineellisen verkko-opetuksen teknisiä vaihtoehtoja. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on rakentaa aiheesta kokonaiskuva, jonka perusteella voidaan arvioida toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin musiikin verkko-opetuksen hankkeisiin. Opinnäytekokonaisuus on kehittäjäkoulun mukainen kehittämishanke. Sen tuloksia valottavat tämä yhteenvetoraportti, aluekehityshankkeen aikana tuotetut materiaalit ja toimintaa kuvaavat raportoinnit sekä kirjoittajan musiikin verkko-opetuksesta tekemät julkaisut. Yhteenvetoraportin alkuosa käsittelee Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön aluekehityshanketta. Kirjoittaja toimi kyseisen hankkeen erikoissuunnittelijana. Hanke kehitti TVT:n käyttöä musiikissa ja musiikinopetuksessa, ja se painottui musiikin verkko-opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Raportin alkuosa kuvailee aluekehityshankkeen osaprojekteja ja arvioi niiden löydöksiä. Raportin loppuosa arvioi musiikin verkko-opetuksen nykyisiä toimintamalleja, jotka ovat pääosin periytyneet aluekehityshankkeesta. Tutkimuksen tuloksena nousi musiikin verkko-opetuksesta esiin muun muassa seuraavia seikkoja: Verkko-opetus muuttaa pedagogiikkaa sellaiseksi, jossa opettaja on oppimiseen opastaja. Opettamisessa on empatia tuotava korostetusti esiin. Videopohjaiset työvälineet ovat luontaisia verkko-opetuksen työvälineitä. Opettajien kouluttaminen tuo esiin hiljaista osaamista ja tuottaa innovaatioita. Tulevaisuudessa verkko-opetus on niin luonteva osa oppimista, että erottelu lähiopetukseen ja verkko-opetukseen on tarpeetonta. Tutkimuksen loppupäätelmänä voidaan todeta, että on olemassa tilaus tiiviille hankkeelle, jonka tavoitteena on musiikin verkko-opetuksen kehittäminen ja opettajien kouluttaminen. Hanke käyttäisi nykyaikaista tekniikkaa ja huomioisi nykypäivän toimintakulttuurit. Tällaisia pedagogisia tutkimuksen kohteita olisivat esimerkiksi viiveettömät videoneuvottelujärjestelmät, musiikin verkkoyhteisöt ja mobiililaitteiden käyttö musiikinopetuksessa.
  • Vilkki, Olli (2003)
    The research was defined as a development work and its focus was a mediated action in the learning process of a network-based group. The subjects of study were the instruments that support group work. The shared space was used as a media to improve co-operation and as a promoting base of cognitive tools. The context of the study was the change in working life and in the operation model of the trade unions. The result of the development work was a network-based group-learning model in the trade unions' shop steward training. The development process created various tools for network-based group learning and for the shop stewards. The network-based group-learning model led into a more self-directed method than originally intended. The learning task, access to materials and linking them by means of the user interface to an oriented agenda, intensified this self-learning process. Teachers felt themselves to be obsolete until they got the idea of using the learning-network as a tool to follow-up and support the group activity. The starting point for the development work was a model of modernizing the activity, where work development, fairness and social responsibility unite. The main focus of the model is to develop the functionality of working places and professional skills of employees. The target is to improve the usage of the employees' capacity. The operation model presumes tools, which support co-operation, data processing, networking and that suit into a complex production to co-operative concept building. The shared space is the main concept of this study. The shared space, which was implemented with a wall table, a display unit or a virtual community, tempted the group members to an intensive knowledge building. The conscious use of the media promoted a dialogue between teachers and students. The shared space can be understood as a physical, virtual, cognitive and cultural space, where a group of people co-operate. The complementary learning task proved to be the most important cognitive tool of network-based group learning. The role of the teacher changed into maintaining the dialogue and the learning process. Overloaded tasks, technical disorder and unsatisfactory tools in user interface led to frustration among the students. The use of action media and group dynamics brought good results. Network-based activities and playful approach generated a free atmosphere. Taking turns in action learning and network-based learning caused promoted learning. According to the study the teachers favoured individual working and a light net-work-based model, the levels of which were individual working, pair work, alternating pairs, team-based working pairs and a network-based community. The role of the team and the researcher in the development work was to keep up the dialogue. The use of the shared space as a tool of co-operation between the teachers promoted the planning and development work.
  • Gwiazda, Małgorzata (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan opettajan tekemiä chattiavusteisia korjauksia monikanavaisessa S2 -verkko-opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kotoutumiskoulutuksen Adobe Connect -sessiosta, joista analysoidaan yhden session opettajan chatti-ikkunaan kirjoittamat korjaukset ja niiden vaikutus opiskelijoiden suulliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuskysymykset ovat: Milloin opettaja kirjoittaa chatti-ikkunaan? Millaisia korjausaloitteita verkko-opetustilanteessa syntyy? Minkä tyyppisen korjauksen opettaja tekee? Millainen vaikutus korjauksella on opiskelijoiden vuorovaikutukseen? Tutkielman tavoite on vertailla kasvokkaisen ja monikanavaisen vuorovaikutuksen korjauksia keskenään ja tarkistaa, mitkä ovat monikanavaisen verkko-oppitunnin vuorovaikutuksen ominaispiirteet. Aineistoa analysoidaan keskusteluanalyysin menetelmällä. Aineiston vuorovaikutus edustaa institutionaalista keskustelua kahdella tavalla: luokkahuonevuorovaikutus on yksi tyyppi institutionaalista keskustelua ja oppitunnin sisäinen opiskelijoiden keskustelu on vaatekaupassa käynnin institutionaalista keskustelua. Analyysissa luokitellaan chattiavusteisia korjauksia neljään kategoriaan: pedagogisiin virheen oikaisuihin, oma-aloitteisiin korjauksiin, ymmärrysehdokkaisiin vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisuna ja institutionaalisen keskustelun ohjauksiin. Keskeisiä luokittelun perusteina ovat korjausaloitteen tekijä sekä korjauksen tyyppi ja funktio. Oma-aloitteisista korjauksista erotellaan kolme korjaustyyppialoitetta: epäröintiä, koodinvaihtoa ja suoraa avunpyyntöä. Tutkimus osoittaa, että chattiavusteisilla korjauksilla on neljä funktiota: opiskelijoiden keskustelun yhteenveto, sanahaun tai ymmärrysongelman ratkaisu ja institutionaalisen keskustelun ohjaus. Tutkimuksessa havaittiin, että suullisessa keskustelussa olevat osallistujat tekevät molemmat korjausaloitteita, mutta kirjoitettuun vuorovaikutukseen osallistuva opettaja ei tee niitä. Chattiavusteiset korjaukset ovat tyypiltään joko suoria en passant -korjauksia tai piilokorjauksia. Opiskelijat kuittaavat opettajan chattiavusteisia korjauksia vain sanahaun, ymmärrysongelman tai institutionaalisen keskustelun ohjauksen tapauksissa. Pedagogiset virheen oikaisut jäävät kuittaamatta. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kasvokkaisen ja monikanavaisen vuorovaikutuksen korjauksilla on samanlaisuuksia. Toisen korjauksessa piilokorjaukset ja en passant -korjaukset ovat preferoituja. Sanahaun aloitteet ovat samanlaisia ja molemmassa vuorovaikutuksessa käytetään samantyyppisiä ymmärrysehdokkaita. Tutkimus osoittaa myös monikanavaisten ja kasvokkaisten korjausten eroja. Aineistossa esitetään pelkästään leksikaalisia sanahakuja ja chattiavusteisista korjauksista puuttuvat myöntävät partikkelit. Chatti-ikkunan ymmärrysehdokkaat ovat aina yksiosaisia. Monikanavaisen verkko-oppitunnin vuorovaikutuksen ominaispiirteitä ovat suullisen ja kirjoitetun vuorovaikutuksen samanaikaisuus, tilan ja ajan rajoitteesta johtuva kirjoitetun vuorovaikutuksen tiivistetty muoto ja kirjoitetun vuorovaikutuksen epäröintimerkkien puute. Verkko-opetuksen haittapuoli ovat tekniset ongelmat. Tutkimuksen tuloksien yleistäminen vaatii verkko-opetuksen lisää tutkimusta.
  • Kilpiö, Anna (2002)
    Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan työssä verkko-opetuksen myötä tapahtuneita muutostekijöitä. Työssä keskitytään verkko-opettajan työhön erityisesti roolinäkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia rooleja tutkimuksen kohteena olevilla verkko-opettajilla on, ja miten roolit ovat muuttuneet verkko-opetuksessa. Tutkimuksen toisena tavoitteena on hahmottaa, millaisia rooliodotuksia kyseisiin verkko-opettajiin kohdistuu, ja kokevatko opettajat nämä odotukset oikeudenmukaisiksi. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella verkko-opettajan työtä laajemmasta perspektiivistä kysymällä, tukevatko koulun toimintatavat ja koulukulttuuri verkko-opetukseen siirtymistä opettajan ja opettajan työssä tapahtuvan muutoksen näkökulmasta. Tutkimuksen teoria rakentuu kolmesta osasta. Ensin tarkastellaan koulua tutkimuskohteena ja yhteiskunnan yhtenä osana, sekä eritellään niitä haasteita, joita tietoyhteiskuntakehitys on kouluille asettanut. Teorian toinen osa keskittyy verkko-opetukseen ja verkko-opettajan työhön. Kolmannessa osassa täsmennetään rooleihin liittyviä termejä ja ongelmakenttää. Tutkimuksen kontekstin muodostavat kaksi verkkokurssia, joista toinen on toteutettu yläkoulussa ja toinen lukiossa. Molempia kursseja voidaan pitää verkko-opetuksen pilottikursseina. Tutkimuksen aineisto koostuu kyseisiä kursseja toteuttaneiden opettajien, kursseille osallistuneiden oppilaiden sekä koulujen rehtoreiden haastatteluista. Opettajien ja rehtoreiden haastattelujen osalta aineisto on kerätty teemahaastatteluin, ja oppilaiden haastattelut on toteutettu fokusryhmissä. Yhteensä haastateltavia kertyi 13. Aineiston analyysi perustuu aineistolähtöiseen lähestymistapaan. Verkko-opettajat kokivat monenlaisia muutoksia rooleissaan ja roolikäyttäytymisessään. Konkreettisimmin opettajien roolikäyttäytymiseen vaikuttivat työn teknistymisestä, sisällöntuotannosta sekä kurssien markkinoinnista aiheutuneet muutostekijät. Lisäksi opettajien ajatusmaailmaa muuttivat mm. oppilaan roolin miettiminen uudesta perspektiivistä, oppilaiden verkko-ohjaaminen, tekijänoikeuksien huomioiminen sekä oppilaiden kontrollointi verkko-opetuksessa. Verkko-opettajien mukaan heihin kohdistui paljon sellaisia rooliodotuksia, joita he eivät itse katsoneet omaan rooliinsa kuuluviksi. Vahvimmin nämä näkemykset tulivat esille työn teknistymisen, sisällöntuotannon sekä markkinoinnin osalta. Opettajien kokemukset heihin kohdistuvista rooliodotuksista eivät toisin sanoen vastanneet kaikilta osin sitä kuvaa, joka opettajilla oli verkko-opettajan roolissa toimimisesta. Vastaavasti opettajat odottivat koululta ja koulun ulkopuolisilta tahoilta enemmän tukea kuin he todellisuudessa kokivat saavansa. Tutkimus osoittaa, että koulun toimintatavat ja koulukulttuuri eivät tukeneet parhaalla mahdollisella tavalla verkko-opetukseen siirtymistä opettajan näkökulmasta. Opettajat katsoivat sekä opettajilla että oppilailla olevan perinteistä luokkahuoneopetusta tukevia asenteita. Verkko-opetuksen kannalta ongelmalliseksi koettiin myös tietoteknisten laitteiden, mikrotuen ja opettajien koulutuksen riittämättömyys sekä koulujen välisen yhteistyön ja kokemusten jakamisen vähyys. Yhteenvetona voi sanoa, että opettajiin kohdistuvilla rooliodotuksilla ja koulukulttuurilla pyrittiin pitkälti vahvistamaan vallalla olevaa traditionaalista luokkahuoneopetukseen perustuvaa toimintatapaa. Verkko-opetus ei toistaiseksi ole vakiintunut osaksi koulukulttuuria. Koulukulttuurin muuttuminen tapahtuu vähitellen toimintatapojen ja asenteiden muuttumisen myötä.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (3)
  • Kytöharju, Suvi (Helsingin yliopisto, 2015)
    Aims of the study: The main objective of the study was to understand how the Border and Coast Guard Academy perceives the criteria of good e-learning, e-learning planning and e-learning challenges. The main hypothesis of the study is that e-learning has changed the learning methods of educational organizations and teachers are nowadays required to be familiar with new ways of planning their education, so that e-learning would enhance the learning capability of students. In the previous literature e-learning in education has been extensively studied, but this study explores the planning of e-learning and the planning process from the point of view of the educational organizations and teachers. So far this aspect has not been broadly studied. The main questions of the study were: 1. How does The Border and Coast Guard Academy's employees define the planning of e-learning processes? 2. What challenges related to the planning process does the employees of The Border and Coast Guard Academy identify? 3. What are the criteria for valuable e-learning? Method: The research is qualitative in nature and follows a phenomenographic and thematic analysis methodologies. Ten employees' of The Border and Coast Guard Academy were interviewed during spring 2014 in Espoo and Imatra with a thematic interview. The interview transcriptions form the empirical data of the study. In the study the employees' conceptions on planning and challenges of e-learning were themed and in the analysis different perceptions were sorted. These impressions were then organized according to scope and sophistication. Results and conclusions: The Border and Coast Guard Academy generally plan their e-learning courses individually and the planning process does not follow any pre-determined phases or instructional design models. The employees identified that rules regarding planning of e-learning is needed and teamwork during the planning process would be highly valuable. The attitude towards e-learning has changed and teamwork to increase collaboration was identified as issues for development. The challenges of e-learning planning is the lack of the knowledge on how to plan efficiently, pedagogical and technological issues, the lack of clear guidelines for the organization and other organizational challenges e.g. internal communications. The employees of The Border and Coast Guard Academy identified ten important criteria for e-learning. The criteria that were described are: activating students, help the students learning, support and counsel students, more efficient allocation of resources and time, the freedom of time and place, the utilization of learned information, gathering feedback, making sure the learning is current and supporting the sense of community and interaction. The study showed that the planning process requires clearly defined guidelines by The Border and Coast Guard Academy and that the know-how and collaboration in the organization need to be strengthened. When preparing the guidelines and implementing the pedagogic possibilities of designing web-based teaching the above mentioned ten important criteria for e-learning can be utilized.
  • Aksela, Maija Katariina; Wu, Xiaomeng; Halonen, Julia Elina (2016)
    Sustainable energy is one of the biggest global challenges today. This paper discusses how we can promote adolescents’ learning of sustainable energy with the help of an international massive open online course (MOOC). The aim of this case study is to understand: (i) What do the adolescents find relevant in the MOOC course about sustainable energy? and (ii) What are the opportunities and challenges of the MOOC for the adolescents to learn sustainable energy? In our study, 80 voluntary adolescents around the world, who were at least 15 year old, took part in two surveys. The themes of our MOOC course were, e.g., sustainable growth, solar power, wind power, biofuel production and smart power generation. This 38 work-hour, free of charge, online course includes an introduction video, interviews of specialists, lecture videos, reading materials of the newest research and multiple choice questions on the topics. Research data was classified by using content analysis. The study indicates that adolescents feel that both the MOOC course and sustainable energy as a subject are relevant to them. Their decision to take part in an online course was mostly influenced by individual relevance and partly influenced by both societal and vocational relevance, according to the relevancy theory used. The MOOC was experienced to be relevant for the three following reasons: (i) good content (e.g., energy production) and implementation of the course; (ii) the course makes it possible to study in a new way; and (iii) the course is personally useful. The characteristics of the MOOC, such as being available anywhere and anytime, free access, and online learning, bringing out a flexible, new way of learning and thus promoting Education for Sustainable Development (ESD) in the context of sustainable energy at school level around the world. This MOOC provided the school students with choice-based learning and expanded their learning opportunities in understanding sustainable energy. In the designing of MOOCs for studying sustainable energy, it is important to take the following things into consideration: (i) the balance between theory and practical examples; (ii) the support for interaction; and (iii) other support (e.g., technical and learning strategies) for students. Communication with other learners and getting feedback from teachers and tutors remain the vital challenges for the developers of MOOCs in the future.
  • Ilomäki, Liisa; Lakkala, Minna; Toikka, Seppo; Lallimo, Jiri (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2005)
    Raportteja 6
    Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön nopea laajeneminen ja kehittäminen sekä sii-hen tehdyt investoinnit ovat mm. Etelä-Pohjanmaalla luoneet tarpeen etsiä tehokkaita ja monia toimijoita palvelevia tapoja hyödyntää eri koulutusyksiköissä olevaa osaamista ja infrastruktuuria. Osana tätä Etelä-Pohjanmaan eOppimiskeskuksen ympärille luotavaa yh-teistyötä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin (entinen Maaseudun tutkimus- ja koulutus-keskus) Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus selvittivät keväällä 2005 tutkimuksella Seinä-joen ammattikorkeakoulun opettajien tietotekniikan käyttöä ja osaamista sekä tietoteknistä tukea. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat käyttävät tietotekniikkaa sekä omassa työssään että opetuksessa, millaiseksi he arvioivat oman osaamisensa ja tuen sekä erityises-ti, miten he käyttävät tietoverkkoja. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, joka perustui tutkimusryhmän aikaisempiin tutkimuslomakkeisiin ja näitä lomakkeita täydennettiin avoi-milla kysymyksillä, jotka kehitettiin yhteistyössä tutkimuksen tilaajien edustajien kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkolomakkeella Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksiköissä. Kaikkiaan tietoteknisen osuuden vastaajia oli 69 ja vastausprosentti oli 37,3, kun taas peda-gogisen osan vastaajia oli 66 ja vastausprosentti 35,6. Kokonaisuudessaan vastausprosentit ovat niin alhaisia, että tuloksia voi pitää korkeintaan suuntaa-antavina ja ne todennäköisesti kuvaavat lähinnä tietotekniikkaa enemmän käyttävien ja siitä kiinnostuneiden opettajien osaamista, käyttöä, kokemuksia ja ajatuksia. Tutkimuksen tuloksissa oli tärkeää, että suuri osa vastaajista haluaisi käyttää enemmän tie-to- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. On siis ensisijaista purkaa opetuskäytön esteitä, mutta samalla on huomattava, että opettajien osaaminen ja kokemukset vaihtelevat ja siksi myös ratkaisujen on oltava monenlaisia ja monentasoisia. Vaikka opettajien tekninen osaaminen onkin jo monin osin riittävää, on yhä tarvetta myös tekniselle koulutukselle. Teknisten koulutusten järjestämiseen pitäisi kuitenkin liittyä myös pedagogista osuutta, jolloin opettaja saa nopeammin ideoita myös omaan opetukseensa. Tekninen koulutus voisi olla usein työpajatyyppistä, mikä mahdollistaisi myös opettajan intensiivisemmän ohjauksen juuri itselleen vaikeissa asioissa. Teknisen koulutuksen tarvetta vähentäisivät myös hyvin järjestetyt tukipalvelut, samaten hyvin järjestetyt tekniset käytännöt omassa oppilaitoksessa. Tietokoneita opettajilla on yleisesti ottaen saatavilla varsin runsaasti, mutta erityistilanteissa laitteita ei ole vielä tarpeeksi. Erilaisia lisälaitteita voisi hankkia vaikkapa kokeilukäyttöön ja kannettavia tietokoneita opiskelijoiden etäopiskeluprojekteihin. Laitteita ei ole riittävästi opetustiloissa, tai ne on osaksi sijoitettu opetuksen kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Tuloksista käy selvästi ilmi, että pedagoginen verkko-osaaminen on puutteellista, vaikka teknisiä ongelmia ei peruskäytössä (sähköposti ja tiedonhaku) enää juuri ole. Erityisesti tieto-verkkojen käytön monipuolinen tukeminen on erityisen tarpeellista, sillä tulosten perusteella opettajilla ei ole käyttökokemuksia, pedagogisia malleja tai teoreettisia käsityksiä verkko-opetuksen järjestämiseksi. Varsinkin asiantuntijayhteydet opetuksessa, monipuolinen verkostoituminen ja uuden tiedon kehittely verkkokeskusteluissa on lähes käyttämättä. Verkko-opetuksen monipuolisempi menetelmällinen tuntemus olisi tärkeätä, ja tätä tuke-maan tarvittaisiin esimerkiksi kotisivukursseja, oppimateriaalin suunnittelun ja toteuttamisen tukemista, valmiiden verkkomateriaalien yhteistä arviointia, yhteisöllisen verkko-oppimisen esimerkkeihin tutustumista, hyvien käytäntöjen tietoista jakamista kollegojen kesken jne. Koulutuksen pitäisi olla selkeästi pedagogista luonteeltaan, niin että opettajat samalla perehtyvät uusiin ajatuksiin, malleihin ja käytäntöihin. Varsin monella kyselyyn vastanneella opettajalla oli esimerkkejä ja kokemuksia toimivista (ja vähemmän toimivista) ratkaisuista teknologian opetuskäytössä. Opettajien keskinäistä ko-kemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen esittelyä pitäisi tietoisesti kehittää, niin tapaamisilla kuin virtuaalisestikin. Samalla pitäisi tietoisesti kehittää opettajien osallistumista kehittä-mishankkeisiin ja yhteistä työskentelyä, sillä opettajan on hankala toteuttaa pedagogisesti kehittyneitä verkko-opetuksen ratkaisuja, ellei hän ole itse kokenut niitä omassa työssään. Tuloksissa on kiinnostavaa ja tärkeää se, että opettajat yleisesti edustivat näkemyksiltään oppimisen teorioiden kannalta nykykäsitysten mukaisia käsityksiä. Niissä korostuvat opiskelijalähtöisyys, monipuolinen tiedonkäsittely, ajattelun aktivoiminen ja prosessinomaiset työskentelykäytännöt, mikä antaa pohjan myös tietotekniikan pedagogiselle koulutukselle. Oppilaitoksissa olisi oltava yhteisesti hyväksytty strategia kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, niin että opettaja voi omasta yhteisöstään saada tukea ja kannustusta sekä kehittämistyöhön että oman osaamisen täydentämiseen. Kehittämishankkeita ei pidä jättää vain yksittäisen opettajan vastuulle, sillä opettaja ei yksin voi vaikuttaa moniin keskeisiin seikkoihin, jotka tukevat opetuksen muutosta tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Olennainen ongelma, joka vaikeuttaa sekä opettajien yhteistyötä että yksittäisen opettajan kehittämismahdollisuuksia on ajan puute. Opettajan edellytetään opetustyön ohella perehtyvän uuteen teknologiaan, sen pedagogiseen soveltamiseen ja näkevän melkoisesti vaivaa kehit-täessään opetustaan. Samasta syystä esimerkiksi yhteisten kehittämishankkeiden toteutta-minen voi olla työlästä. Myöskään laajan ja korkeatasoisen verkkomateriaalin tekeminen (muidenkin opettajien käyttöön) ei onnistu vain oman toimen ohella. Olisi tarpeen kehittää järjestelyjä, joiden avulla opettaja voi osallistua kehittämishankkeisiin vapautumalla edes osittain opetusvelvollisuudesta joksikin aikaa.
  • Valtiotieteellinen tiedekunta; Faculty of Social Sciences; Statsvetenskapliga fakulteten (Valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen kehittämisyksikkö, 2009)
    Sulautuva opetus yhdistää lähiopetuksen ja verkko-opetuksen. Sulautuvan opetuksen käsite on käännös englanninkielisestä käsitteestä blended learning. Sulautuvan opetuksen lähtökohtana on, että se on suunnitelmallisesti toteutettua ja opetuksellisissa ratkaisuissa hyödynnetään vuorovaikutteisen opetuksen menetelmiä. Kasvokkainen vuorovaikutus luokkahuoneessa tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisuuteen ja yhteiseen ideointiin, verkkovuorovaikutuksessa hyödynnetään vuorovaikutuksen asynkronisuutta ja paikasta riippumattomuutta. Tämä verkkojulkaisu pohjautuu vuoden 2008 Sulautuvan opetuksen seminaarin case-esityksiin. Julkaisussa kuvataan sulautuvaa opetusta ja esitetään käytännön esimerkkejä sulautuvan opetuksen moninaisuudesta. Tavoitteena on rohkaista opettajia käyttämään ja kehittämään sulautuvan opetuksen ideaa ja menetelmiä.
  • Kaivola, Taina; Masalin, Teemu (Hakapaino, 2003)
    Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos
  • Lehti, Helka (Helsingfors universitet, 2012)
    The research assignment of this development research is to design and develop useful 7th grade textile craft distance education course for distance school Kulkuri. Kulkuri provides distance education for Finnish children living abroad. The education follows Finnish National Core Curriculum for Basic Education. Development process of the course was based on the ADDIE model. The course follows the curriculum for textile craft and the concept of learning outlined in the National Core Curriculum for Basic Education (2004). The course is based on the following pedagogical concepts: supporting human agency, engaged pedagogy, instructional scaffolding and game-based learning. The theory part discusses skill acquisition, distance education and textile craft as a basic school subject. Usefulness of the course was tested with usability evaluation methods. The design principles, structure, scope and objectives of the course were evaluated with heuristic evaluation in the early phases of the development process. Seven experts compared the first version of the course against heuristics created for the thesis. Evaluators were experts in distance education or textile craft or double experts in both fields. The feedback was given through electronic forms. The second, nearly completed version was tested with user testing by pupils of Kulkuri. Five abroad living Finnish pupils (aged 10 14) were given test tasks to perform in the course environment. Screen capture was used to follow the experimenters actions and their comments were recorded by Skype. The usability problems revealed by the evaluations were fixed and the usefulness of the course was further developed based on the evaluations. The usability evaluations indicated that the course was suitable for its purpose, its usability was good and the course implemented its design principles. 7th graders are able to learn craft skills through this course if they are motivated and enough teacher guidance is available. From the user point of view, the course was interesting and clear. The pedagogical concepts behind the course seemed to be functional and they could be applied broadly in designing craft education. In addition the development process with its evaluation methods could be used as an example for further studies in the fields of development and usability research. The course developed in this thesis is the first textile craft course for basic education implemented completely for distance education. It is mainly of benefit for the pupils of Kulkuri, but due to its openness it is also practical for independent studying or as a part of traditional classroom education.
  • Fredriksson, Marketta (Helsingin yliopisto, 2018)
    The explosion of the international networking and the rapid development of mobile networks challenges the learning process to take place in the Internet. E-learning is a central aspect in the international educational cooperation. Due to the exponential growth of higher education in the developing countries, the quality of education is more important than ever. There is an immediate need for the reliable research evidence for well-designed online education in the developing and politically unstable countries, where the development aid is targeted. The combination of the exponentially increased demand for the higher education and rapid development of mobile technology requires all parties of the co-operation to map out the success factors of online education as well as investments based on research data and training to work in the online environment. In this thesis, the challenges and possibilities of online education in Kenya were mapped out and the results of analysis led to identifying the success factors. The research method was an integrative literature review. The information retrieval covered multiple databases and was carried out extensively with explicitly executed literature searches. The searches from relevant databases were conducted and finally 17 articles were included in the review. The chosen articles for the review were identified on the screening process according to inclusion criteria and analyzed with a theory driven content analysis. The analysis was based on literature related to the current state of the e-learning infrastructure and e-readiness of universities in Kenya. Analysis resulted in five dimensions which contributed the research problem. The analysis highlighted how the technological, operational, pedagogical, social and impact factors were affecting the success. The review exposed the central challenges that should be taken into special consideration, when planning the pedagogical and technical implementation as well as resourcing of the online education projects in eastern Africa. The results can be utilized in the education field in development projects and in planning of international joint degrees. The majority of challenges in the blended learning education are related to scarce resources, the weakness of infrastructure and rapidly growing number of students. In a country like Kenya, it is rough for a university to cope with these challenges alone.