Browsing by Subject "verkko-oppiminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Vainio, Maarit (2002)
    Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja arvioida verkko-oppimisen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä valtionhallinnon henkilöstökoulutuksessa. Verkko-oppiminen ymmärretään kokonaan tai osittain tietoverkoissa toteutetuksi suunnitelmalliseksi ja ohjaukselliseksi oppimiseksi: oppimiselle on määritetty tavoitteet ja oppimista seurataan, ohjataan ja arvioidaan. Tutkielmassa painotetaan sosiokulttuurista konstruktivismia: oppiminen nähdään aktiivisena tiedon tuottamisena, jossa keskeinen sija on myös oppimiskulttuurilla. Verkko-oppimista valtionhallinnossa tarkastellaan teoreettisesta kirjallisuudesta suodatettujen arviointikriteerien avulla, jotka kiteytyvät seuraaviksi pääteemoiksi: 1. verkko-oppimisen toteuttamisen konteksti, 2. verkko-oppimisen joustavuus ajan, paikan ja rakenteen raja-aitojen ylittämisenä sekä yksilöllisesti erilaisen oppimisen piirteiden huomioimisena, 3. oppimisprosessien luonne konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen suhteutettuna, 4. oppimiskulttuurin piirteet työn ja oppimisen yhteen nivoutumisen, jatkuvan työssä oppimisen ja vuorovaikutteisen yhdessä oppimisen avulla sekä 5. verkko-oppimisen tulevaisuus suhteessa valtion henkilöstökoulutuksen erityishaasteisiin, perehdytyskoulutuksen, osaamisen siirron sekä ikääntyvän henkilöstön osaamisen vahvistamisen järjestämiseen. Tutkielmassa analysoidaan kvalitatiivisesti seitsemää henkilöstökoulutuksen vastuuhenkilön teemahaastattelua verkko-oppimista valtionhallinnossa hyödyntävissä organisaatioissa. Tausta-aineistona käytetään Hallinnon kehittämiskeskuksen keräämää kyselyaineistoa verkko-oppimisesta valtionhallinnossa, jonka perusteella haastatellut organisaatiot on valittu. Tutkielmassa havaittiin verkko-oppimisen hyödyntämisen valtionhallinnossa olevan alussa. Joissain organisaatioissa verkko-oppimista hyödynnetään laajemmin ja sisällöllisesti monipuolisemmin kuin toisissa, mutta kaikissa organisaatioissa tietoverkkojen hyödyntämisen koulutuksessa nähdään vääjäämättä lisääntyvän, yhtenä elementtinä oppimisen monimuotoisessa kokonaisuudessa. Verkko-oppiminen tuo uusia mahdollisuuksia, mutta sen soveltuvuutta arvioidaan kriittisesti ja tarvelähtöisesti opittavan sisällön ja kohderyhmän erityispiirteiden kannalta. Verkko-oppimisen nykytilaa valtionhallinnossa voikin luonnehtia bittivirrassa luovinnaksi, suunnan etsimiseksi, mahdollisuuksien ja haasteiden pohdinnaksi. Verkko-oppiminen tuo valtionhallinnossa tällä hetkellä suurinta lisäarvoa suurille ja keskisuurille organisaatioille, joita luonnehtii laajalle maantieteelliselle alueelle hajautunut henkilöstö. Se tarjoaa välineen joustavaan maantieteellisten etäisyyksien hallintaan sekä kustannussäästöihin. Verkko-oppiminen tuo merkittävää lisäarvoa mahdollistaen valtionhallinnon henkilöstökoulutuksen aikuisen ja ikääntyvän kohderyhmän erityispiirteiden huomioimisen sekä oppimisen sovittamisen yksilöllisiin oppimistarpeisiin oikea-aikaisesti. Verkko-oppimisen koettiin tuovan rahoille vastinetta myös oppimisen laadun parantajana ja opetuksen tehostajana. Se haastaa miettimän oppimista ja opetusta tarkemmin, mikä säteilee kokonaisvaltaisesti myös muuhun toimintaan. Konstruktiivisen, tehokkaan oppimisen sisällöt heijastuvat verkko-oppimisen oppimisprosesseissa: lähestytään oppijoiden yhteisen, luovan ja aktiivisen ongelmanratkaisun ajatuksia, mikä heijastuu myös oppimiskulttuurin tasolle. Verkko-oppiminen ylittää rakenteita ja haastaa yhteistyöhön, sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden välillä. Se avaa silmiä verkostoitumiselle ja yhdessä toimimiselle, nivoo työtä ja oppimista yhteen sekä vahvistaa jatkuvan työssä oppimisen ajatuksia. Tutkielma vahvistaa myös aiemmasta tutkimuksesta esiin nousseet päätelmät verkko-oppimisen ohjauksen tärkeydestä. Toimiva verkko-opetus on koettu tuloksellisena koulutuksen järjestämisen ja oppimisen tapana.
  • Laurila, Erja (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (3)
  • Saariluoma, Annika (Helsingin yliopisto, 2018)
    The aim of this study is to gain a better understanding of the materials and teaching methods to support the phonetic teaching skills of language teachers. At present at least in Finland, language teachers do not have enough phonetic studies, which makes continuing education planning more important due to new curricula. Curricula emphasize among other things, oral language skills, which contains as an important part teaching of pronounciation. The theoretical part of the work is based on the scientific research of language learning and teaching. As part of the work, an online course was created. The course contents were based on the theoretical part. The contents discussed in the course are related to individuals sounds (International Phonetic Alphabet) and to speech prosody. The online course is structured in University of Helsinki’s online environment Moodle and its pedagogical solutions are build on modularity and collaboration which is emphasized with facilitation. There were 40 language teachers enrolled in the course, of which 31 were online. The elements to be studied in the course were eight different types of content and assignments that language teachers evaluated on the course using embedded electronic questionnaires after completing their teaching module. There were two teaching modules in the course and both utilized the same form. The questionnaires contained numerical and open-ended questions. The questionnaires first mapped the participant's educational background to enable group comparisons, and then the participant's experiences and opinions on the content of the teaching module. The methods were in this experiment qualitative to understand the individual learning experience. The most useful content and assignment types are videos and pictures with text as well as straightforward examples due to their illustrative and inspirational nature. From these participants experienced to receive the most wanted direct instructions, tips, and how to make their own phonetic lessons. Other content and assignments studied are more emphasized by the participant's own reflection and sharing of information with others. These are somewhat more controversial in terms of concreteness, but the results show that more experienced teachers will also benefit from this style of materials and methods. In the further planning of the course, it is important to consider the target group, both in terms of previous phonetic background and teaching experience. The results also highlight the wishes of language-specific phonetics courses, which means closer cooperation between language teachers and phoneticians.
  • Taskinen, Jenni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa kuvataan valtionhallinnossa vuosina 2017¬–2019 toteutettua yhteisen verkko-oppimisalustan eOppivan kehittämistä ja sen sovittamista osaksi virastojen henkilöstön osaamisen kehittämisen käytäntöjä. Tutkielmassa tarkastellaan toteutetaanko eOppivan hyödyntämistä virastoissa samankaltaisin periaattein ja muodostuuko eOppivan hyödyntämisessä yhdenmukaisia vai erilaisia käytäntöjä. Samalla tavoitteena on ymmärtää virastojen toimintaympäristön vaikutukset eOppivan hyödyntämiseen. Tutkimuskohdetta lähestytään skandinaavisen institutionalismin viitekehyksen siihen ja kuuluvan tulkinnan (translation) käsitteen avulla. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa on hyödynnetty olemassa olevaa dokumenttiaineistoa sekä kerätty aineistoa virastoista kirjoituspyynnöllä ja haastatteluilla. Kerätty aineisto kattaa 14 virastoa. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa on hyödynnetty skandinaavisen institutionalismin tutkimuksen pääkategorioita. Valtionhallintotasolla toteutettu eOppivan kehittäminen näyttäytyi tutkielmassa ohjattuna ja kontrolloituna toimintana, jonka taustalla vaikuttivat strategiset tavoitteet. Kehittämisessä hyödynnettiin kollektiivisen ymmärryksen muodostamista, mikä tuki verkko-oppimisen idean materialisointia ja kontekstualisointia. Tulkintatyön lopputuloksena syntyi omaleimainen eOppiva-konsepti. eOppiva osoittautui virastoille merkitykselliseksi ja virastoilla oli halukkuutta hyödyntää uutta yhteistä välinettä. Samaan aikaan tulokset viittaavat siihen, ettei valtionhallintoon ole vielä muodostunut yhtenäistä käsitystä verkko-oppimisen hyödyntämisen tavoista ja tavoitteista. Tulokset korostavat virastojen roolia uuden toimintatavan sovittamisessa osaksi paikallisia käytäntöjä. eOppivan hyödyntämisessä virastoja ohjasivat käytännölliset motiivit ja hyödyntämistä tehtiin suhteessa toimintaympäristön luomiin edellytyksiin ja ehtoihin. Tämän johdosta eOppiva sai eri virastoissa erilaisia merkityksiä. Vaikka eOppiva oli valtionhallinnon tarpeisiin kehitetty, edellytti sen vaikuttava hyödyntäminen kontekstualisointia kunkin viraston toimintaympäristöön. Virastot sovittivat eOppivaa osaksi toimintaansa samankaltaisin keinoin. Yhteinen väline loi yhdenmukaisia käytäntöjä, mutta lähempi tarkastelu toi esille virastokohtaista vaihtelua.
  • Rantanen, Venla (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of this study was to evaluate the digital skills of finnish forest entrepreneurs and the use of digital services in their operations. The aim was to find out which digital services these entrepreneurs are using now and the possible obstacles to the use of new digital services. In addition, the study explored the learning needs of entrepreneurs and their attitudes towards e-learning. The research was a part of the Forest Business Innovation and Advancement (FOBIA) project, which aims to improve the competitiveness of small forest companies in remote areas of Finland, Sweden, Scotland and Ireland. The project partners in Finland are Luonnonvarakeskus, Työtehoseura ry (TTS), Riveria and Tietohippu Oy. The material used in the study was collected from forest entrepreneurs by email questionnaire in April 2018. The questionnaire was sent by e-mail to the members of Koneyrittäjien liitto and Metsäalan asiantutkijat ry. The survey reached about 1250 entrepreneurs and received 73 approved responses. The response rate to the survey was about 6 %. Research method was descriptive analysis. The results suggest that the use of digital equipment and services by forest entrepreneurs are still relatively low. General devices and services, such as e-mail and smartphones, are used by almost all respondents, but the use of other digital services and devices is very low. However, there is a positive attitude towards digitalization and e-learning. Entrepreneurs are interested to use new services as part of their business and learn more. However, many of them still have barriers that slow down the introduction of new electronic services and functions. About one fifth of the entrepreneurs had a negative net profit so there is lot to improve.
  • Turunen, Terttu (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (9)
  • Nyman, Petra (Helsingfors universitet, 2005)
    According to some models of working memory, verbal and spatial material is processed in separate systems. However, there are task environments, such as multimedia, which typically contains both verbal and spatial material. An interesting question is how these two separate systems co-operate during the use of multimedia. In this experiment, recall of words and locations was studied. Twelve participants were presented with five different conditions, of which two were verbal, two were spatial and one was a combined task. The verbal tasks were serial recall of nine words. The words were either presented in the center of the screen or in different spatial locations. The spatial task was a computerized version of the Corsi Blocks Task, in which serial recall of nine spatial locations was required. The locations were marked with a string of the letter “X”, or with a word. In the combined task participants had to recall a series of nine words and their spatial locations in the correct order. The results showed that words were recalled equally well whether presented in the center of the screen, or in different spatial locations or whether recall of their spatial locations was required. On the contrary, recall of the spatial locations was impaired if verbal material had to be recalled simultaneously. These results imply that verbal and spatial materials are processed separately and the maintenance of spatial material is more sensitive to disruption than the maintenance of verbal material. The research method and the results can be applied when navigation in web-based environments is studied. In complex web-based environments, too heavy a load on the user’s working memory may cause spatial confusion, which leads to the problem of getting lost in the web-based environment.
  • Jylhä, Anna (Helsingfors universitet, 2006)
    Today information and communication technology allows us to use multimedia more than ever before in e-learning materials. Multimedia though can increase cognitive load in learning process. Because of that it cannot be taken granted what kind of learning materials should be produced. This paper intended to study the diversity of e-learning materials and the factors related cognitive load. The main purpose was to study the multimodality of the multimedia learning materials. The subject of this study is the learning materials on the web site "Kansalaisen ABC" published by YLE. Learning materials in the web site were approached from three different perspectives. The specific questions were: (1) What kind of form features are used in the representations of the learning material? Are certain form features preferred over others? (2) How do the cognitive load factors take shape in learning materials and between the forms? (3) How does the multimodality phenomenon appear in the learning materials and in what ways are form features and cognitive load factors related to multimodality? In this case study a qualitative approach was used. Analysis of the form features and the cognitive load factors in learning materials were based on content analysis. Form features included the specification of a format, the structure, the interactivity type and the type of learning material. The results showed that the web sites include various representations of both verbal and visual forms. Cognitive load factors were related mostly to visual than verbal material. Material presented according to the principles of cognitive multimedia theory multimedia representations did not cause cognitive overload in the informants. Cognitive load was increased in the case of students needing to split their attention between the multimedia forms in time and place. The results indicated how different individual characteristics are reflected by the cognitive load factors.
  • Ristolainen, Heidi (2006)
    Tutkielmassa luodaan katsaus verkkovuorovaikutuksen sosiaalipsykologisiin näkökulmiin ja tarkastellaan vuorovaikutusta verkko-oppimisympäristössä. Tutkimuksen kohteena on myös vuorovaikutuksen ja oppimisen välinen yhteys. Sosiaalipsykologisen verkkovuorovaikutuksen tutkimuksen lähtökohtana ovat pitkälti toisilleen vastakkaiset näkemykset. Vihjeettömyysnäkökulmaan luetaan kuuluvaksi sosiaalisen vihjeettömyyden teoria, sosiaalisen läsnäolon teoria sekä median rikkauden teoria. Näille teorioille on yhteistä nähdä verkkoviestinnän keskeisenä ongelmana sosiaalisten vihjeiden siirron rajallisuus välittyneessä ympäristössä. Vihjeettömyys vähentää sosioemotionaalisen tiedon määrää ja tekee vuorovaikutuksesta kylmempää ja asiapitoisempaa. Sosiaalisen informaation käsittelyteoria esittää kriittisiä kannanottoja vihjeettömyysnäkökulmia vastaan. Sen mukaan verkkopohjainen vuorovaikutus voi sisältää yhtä paljon sosioemotionaalista viestintää kuin välittömässä vuorovaikutuksessa, mutta tason saavuttaminen verkko-oloissa on hitaampaa. Myös verkon anonyymiyttä ja sen seurauksia on tutkittu. Verkko-oppimisympäristöjen tutkimuksessa vuorovaikutuksen rooli nähdään tärkeänä sekä oppimisen edistäjänä että opiskelijoiden tyytyväisyyttä lisäävänä tekijänä. Verkkoon liitetään usein yhteistoiminnallisia ja konstruktionistisia oppimiskäsityksiä. Yhteistoiminnallisesta oppimisnäkökulmasta oppimista tapahtuu opiskelijoiden toimiessa vuorovaikutuksessa keskenään yhteisen päämäärän eteen. Konstruktionistinen oppimiskäsitys korostaa oppimista vuorovaikutuksessa opiskelijan itsenäisenä prosessina. Eriaikaisten verkkoympäristöjen on todettu edistävän oppimista monella tapaa. Koska tieto on säilyvää, on opiskelijoilla enemmän aikaa lukea toisten viestejä ja valmistella puheenvuorojaan. Viestien kirjoittaminen vaatii myös oman tiedon perusteellisempaa jäsentämistä. Tutkimuskohteena on sosiaalipsykologian sivuaineopiskelijoille syksyllä 2004 järjestetty johdantokurssi, jolle osallistui 87 opiskelijaa. Kurssi toteutettiin alkutapaamista lukuun ottamatta verkkopohjaisesti kurssia varten perustetulla WebCT–kurssialueella. Kurssi sisälsi luentonauhoitusten kuuntelua ja pakollisen osallistumisen keskusteluihin, jotka käsittelivät luentojen teemoja. Keskusteluja varten opiskelijat oli jaettu 11 pienryhmään. Pienryhmien keskusteluaineisto eriteltiin Balesin vuorovaikutusprosessin analyysin (IPA) avulla. Keskustelusta koodattiin yhteensä yli 5000 aktia, jotka jaettiin edelleen niiden sosioemotionaalisen tai tehtäväsuuntautuneen sisällön perusteella 16 ennalta määrättyyn luokkaan. Tuloksia vertailtiin sekä kasvokkaisolosuhteissa että verkko-olosuhteissa saatuihin arvoihin. Tulokset tukivat aikasempia tutkimuksia: verkkokeskustelut sisälsivät enemmän tehtäväsuuntautunutta viestintää. Vaikka ryhmien välillä ei ollut juurikaan eroja viestinnän laadussa, ryhmien vuorovaikutus koettiin kuitenkin erilaiseksi. Oppimistulokset arvioitiin pääosin myönteisiksi. Oppimistulosten ja ryhmäattraktion välillä löytyi selvä yhteys. Tutkimuksen perusteella oppimiskokemukset ovat kuitenkin monien tekijöiden summa, johon vaikuttavat vuorovaikutuksen lisäksi asenteelliset ja aikataululliset seikat.