Browsing by Subject "verkkokauppa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Hyvönen, Kaarina; Järvelä, Katja; Piiroinen, Sanna (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2008
    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikkeisiin liittyvästä verkkotiedosta sekä ruoan verkkokaupasta. Yhtenä erityisteemana selvitettiin elintarvikepakkausten roolia verkkokaupassa. Tutkimuksessa etsittiin mahdollisuuksia internetin nykyistä laajempaan hyödyntämiseen tiedon ja kaupankäynnin kanavana elintarvikealalla, erityisesti pk-yrityksissä. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla marraskuussa 2006. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta. Tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle kyselytutkimukselle, jonka teemoja syvennettiin kerätyn laadullisen aineiston avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat tottuneita etsimään tietoa verkosta. Etenkin yksittäisiä elintarvikkeita koskevat tiedot ja ruokaohjeet kiinnostivat. Tietoa oli etsitty erilaisista ruokavalioista ja syömisen valinnoista laajemminkin. Verkkotietoa pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Tiedon ja tiedontuottajien runsaus tuottaa kuitenkin ongelmia tiedonhaussa ja pakottaa pohtimaan tiedon luotettavuutta. Ruoan verkkokaupasta tutkimukseen osallistujilla oli vain vähän kokemuksia. Verkkokaupalle ei koettu olevan tarvetta, koska perinteisiä ruokakauppoja on riittävästi tarjolla. Ostamisen esteinä pidettiin myös verkkokauppojen kalleutta sekä tuotetietojen vähäistä saatavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia ostotilanteessa. Joillekin esteitä olivat verkkokauppojen tuotevalikoimien suppeus, sopimattomat maksu- ja toimitustavat tai verkkoruokakauppojen puute. Jotkut olivat kuitenkin ostaneet ruokaa verkosta joko entistä monipuolisempien tuotevalikoimien tai vaivattomamman ja nopeamman ostotavan houkuttelemana. Tutkimustulosten mukaan verkosta voisi kehittyä nykyistä merkittävämpi tiedon ja kaupankäynnin kanava elintarvikealalla. Edellytyksenä sille on verkkopalvelujen aktiivinen ja kuluttajalähtöinen kehittäminen. Verkkoon toivottiin etenkin yksityiskohtaista tietoa elintarvikkeista, kuten niiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteista ja niiden saatavuudesta haluttaisiin niin ikään tietoa verkkoon. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Konkreettisina mahdollisuuksina esitettiin linkkilistoja ja portaaleja kootusti eri aiheista. Verkko nähtäisiin mielellään nykyistä enemmän vuorovaikutteisena kanavana kuluttajien ja yritysten välillä: aktiiviset palautekanavat ovat yksi keino tässä. Verkkokauppoja kehitettäessä toivottiin kiinnitettävän huomiota ennen kaikkea tuotteiden hintojen kilpailukykyisyyteen, verkkosivustojen käytettävyyteen, toimivuuteen, luotettavuuteen ja miellyttävyyteen sekä tuotevalikoimien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Kuluttajat odottavat verkkokaupalta myös sujuvia toimituskäytäntöjä sekä asiakaspalvelun toimivuutta kaikkinensa. Lisäksi verkkokaupan palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea. Kiinnostavina koettiin erityisesti kunkin asiakkaan tarpeisiin muokatut personoidut palvelut. Elintarvikepakkauksen rooli nähtiin hieman erilaisena verkkokaupassa kuin perinteisessä päivittäistavarakaupassa. Verkkopakkaus voisi olla materiaaleiltaan ja painatuksiltaan perinteistä pelkistetympi pakkaus, jonka keskeiset tehtävät olisivat tuotteen suojaaminen ja informatiivisuus. Markkinoinnillisen grafiikan vähentäminen pakkauksessa voisi parantaa lakisääteisten pakkausmerkintöjen luettavuutta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteet kiinnostivat kuluttajia yhtenä verkkokaupan mahdollisuutena. Pienet, lähellä olevat toimijat koettiin luottamusta herättävinä. Palvelujen ja niiden tarjoajien luotettavuuden katsotaankin vaikuttavan oleellisesti kuluttajien halukkuuteen hyödyntää verkkopalveluja.
  • Lucenius, Iris (Helsingin yliopisto, 2015)
    E-commerce is constantly growing. Possibilities to shop via internet has been growing as technology has developed. At the same time consumers are facing more and more problems and the number of consumer complaints have increased. This master´s thesis studies the problems consumers experience in e-commerce by analyzing the situations in which consumers feel they have been mistreated. The data used in this thesis consists of 186 written complaints sent by consumers to the Finnish Competition and Consumer Authority. These have not been collected specifically for this study and therefore the data can be referred as real or natural. Consumers wishing to report or complain about specific trader have entered their stories through an electronic form. The data has been outlined and all the cases are just about e-commerce. The consumers’ written complains have been analyzed by using qualitative methods and organized in different main themes and types. This master´s thesis does not take into consideration any legal aspects of the stories used. The two main themes in this study are customer service and internet site problems. Consumers feel that contacting with customer service is challenging and even finding the contact information is difficult. Customer service does not contact directly the consumer when promised and the consumers need to take an active role themselves to deal with the problem. Consumers experience that companies are not interested in their issues and are lacking hugely in service attitude. The second theme on internet sites indicate that websites give wrong and misleading information to consumers. Information about product price or terms of agreement are not shown to the consumers. Product or service do not match consumers’ expectations formed from visiting websites. Also one of the main experienced problems is that consumers have trouble in buying the products mentioned to be on sale in internet. In those situations the problem is more in technical limitations of the websites and in the lack of information what coming from scheduled product sales time. If consumers do not have an opportunity to act face to face with customer service this limits established interaction. In this data consumers describe that they feel they have been cheated, betrayed and misled. Companies treat consumers more as a subordinates instead of a king.
  • Figur, Matias (Helsingin yliopisto, 2020)
    Verkkokaupan suosio on kasvanut sen vaatiman teknologian kehittyessä ja yleistyessä. Myös päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka ylivoimaisesti suurin osa päivittäistavaroista ostetaan yhä perinteisistä myymälöistä. Päivittäistavaraostokset on totuttu tekemään rutiininomaisesti ja näihin rutiineihin vaikuttaminen vaatii positiiviseksi koettuja ostokokemuksia. Koettu asiakasarvo muodostuu vuorovaikutuksesta yrityksen kanssa koettujen subjektiivisten hyötyjen ja kustannusten erotuksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettuun asiakasarvoon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä päivittäistavaroiden verkkokaupassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aikaisempaan tutkimukseen asiakasarvon muodostumisesta sekä transaktiokustannusteorian osista. Kyselylomakkeen väittämät johdettiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeelle saatiin yhteensä 124:n vastaajan otos. Vastauksia analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla, faktorianalyysillä, Mann-Whitney U-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysillä käyttäen IBM SPSS ohjelmaa. Analyysin avulla muodostettiin käsitys siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat asiakkaiden kokemaan arvoon päivittäistavaroiden verkkokaupassa sekä, onko asiakkaiden demografisilla tekijöillä vaikutusta koettuihin asiakasarvon muodostumisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavaroiden verkko-ostamisessa arvostetaan erityisesti sen tuomia utilitaristisia hyötyjä. Faktorianalyysin avulla muodostettuja faktoreita olivat vaivattomuus, ostokokemus, kokemuksellisuus sekä informatiivisuus. Yksittäisistä tekijöistä korostuivat erityisesti verkko-ostamisen tuoma ajan sekä vaivan säästö, mutta myös esimerkiksi ostokokemuksen miellyttävyys. Koetuista transaktiokustannuksista päivittäistavaroiden verkkokaupassa ei kyetty tekemään yleisiä päätelmiä, joten muuttujia käsiteltiin yksittäisinä tekijöinä. Näistä korostuivat erityisesti keräily- ja toimitusmaksujen suuruudet. Tämän lisäksi muun muassa vaivalloisen palautusprosessin koettiin vaikuttavan negatiivisesti ostopäätökseen.
  • Norhomaa, Samuli (2000)
    Tutkimuksessa selvitetään monopolistisen kilpailun teorian toimivuutta uuden talouden digitaalisen kaupan tutkimuksessa. Digitaalinen kaupalla käsitetään tutkimuksessa bitteihin perustuvan tuotteen, jolla ei ole fyysistä olomuoto, kauppaa sähköisten digitaaliverkkojen kautta. Periaatteessa kyse on tällöin tuotteista, joiden hinnoittelu ei voi perustua marginaalikustannuksiin, jotka digitaalituotteille määritelmällisesti ovat olemattomat. Hinnoittelu voi tällöin pohjata esimerkiksi kuluttajien preferensseihin, joitten tunnistaminen digitaalikaupassa on helppoa. Samalla mahdollisuudet tuotteiden personointiin eli tuotedifferentiointiin kasvavat, seurauksena on monopolistinen markkinatilanne markkina-alueella, joka käsittää koko maailman. Käytännössä tutkimuksessa tutkitaan sähköistä digitaalituotteiden kauppaa monopolistisena markkinana. Teoriaosuus käsittää kaksi monopolistisen kilpailun mallia (Salop-Perloff, 1985 ; Salop, 1975), joista saatuja tuloksia tuotedifferentiaation, hintadiskriminaation, informaation jaon ja markkinoilletulon suhteen sovelletaan digitaaliseen kaupankäyntiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että digitaalinen kaupankäynti lisää mahdollisuuksia kuluttaja-arbitraasien hallintaan, tehokkaampaan kaupan transaktioiden personointiin, tuotedifferentiaatioon ja sitä kautta preferensseihin perustuvaan personoituun hinnoitteluun eli hintadiskriminaatioon. Nämä lisääntyneet mahdollisuudet luovat yrityksille mahdollisuuden ylläpitää monopolistista markkinatilannetta eli hinnoitella tuotteensa itsenäisesti, kilpailijoiden valinnoista välittämättä pitemmällä aikavälillä kuin perinteisillä markkinoilla. Seurauksena on samalla kuluttajan hyvinvoinnin ylijäämän siirtyminen yrityksille.
  • Saukkonen, Katja (2000)
    Pro-gradu -työ käsittelee Euroopan unionin elektronisen kaupankäynnin sääntelyä. Tutkimuksessa elektroninen kaupankäynti määritellään tietoverkkojen avulla käytäväksi liiketoiminnaksi. Liiketoiminta sisältää palveluiden, tuotteiden ja informaation myymisen, maksamisen, esittelemisen, markkinoinnin ja jakelun eri muodoissaan sekä teknologiat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot. Tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää, mitä tavoitteita ja periaatteita EU:n elektronisen kaupankäynnin sääntelyssä on, miksi EU-tasoista sääntelyä tarvitaan sekä minkälaisiin toimenpiteisiin asian suhteen on ryhdytty. Elektroninen kaupankäynti on osa laajempaa tietoyhteiskuntaa ja perustuu sen palvelutoimintaan. EU:ssa tietoyhteiskunta ja sen kehittäminen nähdään eräänlaisena välttämättömyytenä taloudellisessa kilpailussa ja elintärkeän kilpailukyvyn takaajana. Elektroninen kaupankäynti on yksi avainalue EU:n tietoyhteiskuntapolitiikassa ja sen edistämiseen panostetaan eri tavoin. Elektronisen kaupankäynnin omaksumisen ja käytön kannalta lainsäädäntö on tärkeä. Elektronisessa kaupassa nykyisen lainsäädännön rajat useilla sääntelyn aloilla ovat koetuksella. Eräissä tapauksissa elektroninen kaupankäynti ja siihen liittyvä rajat ylittävä tietoliikenne voivat erityispiirteidensä vuoksi edellyttää nykyisen sääntelyjärjestelmän ja valvontamenetelmien selkiyttämistä ja mukauttamista. Esimerkiksi elektronisen kaupankäynnin maantieteellisista rajoista riippumaton luonne johtaa siihen, että sitä on vaikea sovittaa tiettyihin maantieteellisesti määräytyviin hallinto- ja sääntelyalueisiin. EU:n lähtökohtana elektronisen kaupankäynnin sääntelyssä on ollut sisämarkkinalainsäädäntö, jota on tarkennettu uusien direktiivien avulla. Sääntelykysymystä on lähestytty korostaen sitä, että elektronisen kaupankäynnin ja sen kehityksen ollessa alkutekijöissään ei ole mahdollista luoda välittömästi kaiken kattavaa ja spesifiä yhteisönlaajuista lainsäädäntöä. EU:n elektronisen kaupan sääntely rakentuu kahden tavoitteen ympärille: lainsäädännön on herätettävä luottamusta sekä taattava vapaa pääsy yhteismarkkinoille. Tällainen voidaan unionissa saavuttaa neljää periaatetta soveltamalla. Ensinnäkin sääntely ei saa olla itseisarvo. Ei siis sääntelyä sääntelyn vuoksi, vaan useissa tapauksissa elektronisen kaupankäynnin palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen päästään tunnustamalla vastavuoroisesti kansalliset säännöt ja sopivat itsesääntelyn periaatteet. Toisena periaatteena on se, että sääntelyn tulee perustua kaikkiin yhteismarkkinoiden vapauksiin. Näin voidaan saavuttaa yhtenäisyys, ennustettavuus ja toiminnan yksinkertaisuus. Kolmanneksi sääntelyn tulee huomioida liike-elämän todellisuus. Neljänneksi sääntelyn on otettava tehokkaasti huomioon yleinen etu. Elektronisen kaupankäynnin sääntelyyn on unionissa ryhdytty sisämarkkinalainsäädännön pohjalta. EU-tasoista elektronisen kaupankäynnin sääntelyä tarvitaan sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi. Sisämarkkinoiden sujuva ja esteetön toiminta edellyttää, että EU-tasolla ryhdytään elektronisen kaupankäynnin sääntelyyn. EU-tasoinen yhteensovittaminen on tarpeellista myös siksi, että se tukee yhteistä ja vahvaa neuvotteluasemaa aiheen suhteen kansainvälisillä foorumeilla. Yleisesti elektronista kaupankäyntiä pidetään tärkeänä tekijänä eurooppalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin varmistamisessa. Tämä luo edellytykset myös yhteiselle politiikalle ja yhteiselle sääntelylle.
  • Väätänen, Enni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Kiinan markkinoiden toimintaympäristössä on suomalaisille elintarvikeyrityksille verkkokaupan näkökulmasta, sekä millaisia etuja verkkokaupalla on suomalaisten elintarvikkeiden viennissä Kiinaan. Kiinassa on maailman suurimmat sekä nopeimmin kasvavat verkkokauppamarkkinat. Kiinan verkkokauppamarkkinoille pääsy houkuttelee useita kansainvälisiä yrityksiä etsimään sieltä kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu PESTEL-analyysiin, Porterin viiden kilpailuvoiman malliin sekä resurssiperusteiseen näkökulmaan. Resurssiperusteisen näkökulman ohella perehdytään myös yhteistyöverkostoihin osana resurssien ja kyvykkyyksien täydentäjiä. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka saatiin haastattelemalla kuutta suomalaisen elintarvikeyrityksen ja viennin asiantuntijaorganisaation edustajaa. Keskeisimpänä tutkimustuloksena löydettiin se, että Kiinan verkkokauppamarkkinoiden lainsäädäntö on haastavaa ja monitulkintaista sekä markkinoilla on kova kilpailu. Verkkokauppamarkkinoilla nähdään silti paljon mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille. Verkkokauppa on kustannustehokas ja nopea vientikanava , mikä pienentää joitakin markkinoille menemisen esteitä . Verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa yhä enemmän kiinalaisia kuluttajia sekä harjoittaa tehokasta ja kohdennettua markkinointiviestintää. Verkkokauppamarkkinoilla korostuu paikallisten kumppaneiden merkitys resursseina, aikaisempi kansainvälinen kokemus sekä kommunikaatio- ja markkinointiosaaminen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on oltava markkinointiosaamista, jotta verkkokaupassa pystytään erottautumaan muista kilpailevista tuotteista ja tuottaman tarpeeksi lisäarvoa kiinaisille kuluttajille. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa online- ja offlinekanavia ei ole mielekästä erottaa toisistaan, vaan ne pitäisi nähdä toisiaan tukevina vientikanavina, joiden yhteinen merkitys Kiinan verkkokauppamarkkinoilla tulee kasvamaan.
  • Ahti, Leo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kiinnostus verkkokauppaa kohtaan ja sieltä ostaminen on kasvanut jatkuvasti, mikä on myös vaikuttanut yritysten mielenkiintoon tarjota elintarvikkeita kuluttajille verkkokauppakanavan kautta. Ruoan ostaminen verkkokaupasta pitää sisällään monia erityispiirteitä, joita ruoan verkkokaupan toimijan pitää pystyä tunnistamaan ja ottamaan huomioon, jotta kuluttajille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan tyydyttävä kokonaisuus Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ruoan verkkokaupan ominaisuuksien ja elämäntyyli-tekijöiden vaikutuksia todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetin kautta. Verkkokaupan ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tarkasteltiin useiden eri tutkimusten pohjalta, sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmista. Näiden ostamiseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi kartoitettiin muuan muassa Wilson-Jeanselmen ja Reynoldsin (2006) tutkimuksessa esille tuotuja ruoan verkkokaupan sisältötekijöitä ja pyrittiin selvittämään näiden vaikutuksia ruoan verkko-ostamiseen vaikuttavina tekijöinä. Kaikki nämä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yhdessä Balasubramanianin ym. (2005) esittelemän hyötyperusteisen kanavavalinnan mallin sekä ostopäätöksentekoprosessin (Kotler & Armstrong 2013; Solomon ym. 2014) kanssa verkkokauppa-kanavan valintaan, ostokäyttäytymiseen että todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä. Verkko-ostamiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yleisesti ruoan ostamiseen ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Luomala 2005; Roos 1998) sekä alun perin Grunertin ym. (1993) esittelemää ruokaan liittyvää elämäntyyliä. Ruokaan liittyvää elämäntyyliä (Food Related Lifestyle, FRL) mitattiin tutkimuksessa Sholdererin ym. (2004) kehittämän FRL-instrumentin avulla, jota tätä tutkimusta varten supistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin ruoan verkko-ostamisen tutkimista. Tutkimusnäytteen 175 vastaajasta, joista suurin osa oli nuoria korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan viisi ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään sisäisesti homogeenista, mutta toisistaan poikkeavaa ryhmää. Näitä ryhmiä verrattiin muihin tutkimuskohteisiin, kuten internetin käyttöön, aikaisempiin kokemuksiin ruoan verkkokaupasta, sekä ruoan verkkokaupan ominaisuuksiin ja sisältötekijöihin. Tutkimuksen avulla pyrittiinkin selvittämään sekä koko vastaajajoukon että tunnistettujen FRL-elämäntyyliryhmien käyttäytymistä ja arvostuksia ruoan verkkokaupassa.
  • Repo, Petteri (National Consumer Research Centre, 2002)
    National Consumer Research Centre. Working papers 69
    Pohjoismaiset yritykset ja viranomaiset ovat edelläkävijöitä informaatio- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä. Valtiollisten sähköisten palvelujen kehittäminen tehostaa valtion ja yritysten toimintaa. Valtiollisten sähköisten palvelujen kehittäminen on sekä valtion että yritysten edun mukaista. Tehostamisen ohessa voidaan parantaa myös palvelujen laatua. Käytännön toimenpiteillä on tärkeä merkitys yritysten hallinnollisen kuormituksen vähentämisessä. Tässä tulee suosia yksinkertaistettuja ja standardoituja menetelmiä. Raportin esimerkkikokoelmasta käy ilmi pohjoismaisille yrityksille tarjolla olevia valtiollisia sähköisiä palveluja. Raportti on internetissä osoitteissa www.norden.org ja www.ncrc.fi.
  • Salo, Janne (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset viiniharrastajat suhtautuvat viiniverkkokauppaan sekä mitkä ovat viiniverkkokaupan keskeisimmät riskit ja hyödyt. Tutkimuskysymystä lähestyttiin tarkastelemalla ensin internetiä ostokanavana ja viiniä kaupallisena maataloustuotteena. Tämän jälkeen tarkasteltiin viiniverkkokaupan keskeisimpiä riskejä ja hyötyjä. Lopuksi käytiin läpi kuluttajan ostokäyttäytymisen peruslähtökohtia sekä ostoprosessin vaiheita. Tutkielman empiirisessä osassa selvitettiin, miten teoriassa esille tulleet asiat ilmenivät suomalaisen viiniharrastajan viininostokäyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja yksilölliset teemahaastattelut. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää suomalaista aktiivista viiniharrastajaa. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin pääasiassa teemoittelua. Voimakkaat viinibrändit eivät ohjaa viiniharrastajien ostopäätöstä, vaan harrastajat hakevat ennen kaikkea hintalaatusuhteeltaan hyviä viinejä, joista viinikriitikot ovat kirjoittaneet puoltavasti. Suomalaiset viiniharrastajat suhtautuvat yleisesti verkkokauppaa kohtaan positiivisesti ja heidän mielestä viini sopii hyvin verkkokauppatuotteeksi. Tutkimuksessa ilmeni, että viini lisää asiakkaan kokemaa riskiä verkko-ostamisessa. Erityiset riskitekijät ovat toimitusvarmuus, viinin säilytys myyntipisteessä ja epävarmuus kaukaa toimitetun viinin laadusta. Selkeimpinä viiniverkkokaupan hyötyinä nähtiin ajan ja vaivan säästö, valikoiman monipuolisuus sekä hinnan edullisuus. Tärkeänä hyötynä koettiin myös se, että verkkokaupalla on erinomaiset mahdollisuudet laajan tuotetiedon esittämiseen. Tutkimuksessa nousi myös esille asioita, jotka toivat teoriakeskusteluun uusia näkemyksiä, ja joita viiniverkkokaupan kehittämisessä ja markkinoinnissa tulisi hyödyntää. Verkkokaupassa viineihin tulisi yhdistää kattavia asiantuntijaarvioita ja mielipidekirjoituksia, joiden perusteella asiakkaan on helpompi arvioida eri viinivaihtoehtoja keskenään. Viiniverkkokauppaan olisi hyvä yhdistää myös ruokasivusto, sillä tutkimuksen perusteella suomalainen viiniasiakas olisi hyvin kiinnostunut eri viinien ja ruokien yhteensopivuudesta. Nämä edistäisivät sekä viiniverkkokaupan käyttömukavuutta että suomalaista viinikulttuuria.
  • Kiiskinen, Anna (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
    Selvityksiä
    Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää sitä, miksi suomalaiset internetinkäyttäjät asioivat verkkokaupoissa hyvin harvoin. Internetin käyttö kotitalouksissa on yleistä, mutta kuluttajat eivät ole jostain syystä halukkaita ostamaan tuotteita sähköisesti. Tutkimuksessa käytin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvantitatiivisen esitutkimuksen aineisto kerättiin internetin kautta käyttäen strukturoitua kyselylomaketta. Lomakkeeseen vastasi 126 henkilöä. Kvalitatiivinen aineisto koostuu 11 teemahaastattelusta, jotka suoritettiin verkossa käyttäen MSN Messenger -nimistä keskusteluohjelmaa. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua. Kyselylomakkeeseen vastanneet sekä haastatteluihin osallistuneet olivat aktiivisia internetinkäyttäjiä, jotka eivät asioineet säännöllisesti verkkokaupoissa. Verkkokauppaa pidettiin nopeana ja vaivattomana tapana hankkia tuotteita. Verkosta sai tuotteita edullisesti, minkä lisäksi tuotteita oli helppo vertailla. Verkkokauppaan liittyy kuluttajan näkökulmasta kuitenkin monia ongelmia, joista suurimmiksi koettiin tuotteeseen tutustumisen vaikeus, liian pitkät toimitusajat, korkeat toimituskustannukset sekä sähköiseen asiointiin liittyvät luotettavuusongelmat. Näiden koettiin vähentävät olennaisesti halukkuutta sähköiseen ostamiseen. Verkkokaupassa korostuivat järkiperäiset syyt ja ostostenteon rationaalisuus. Tärkeimmäksi syyksi verkkokaupan vähäiseen suosioon paljastuikin se, että kuluttajat odottavat ostosten teon täyttävän myös muuta tarkoitusta kuin hyödykkeiden tehokkaan hankkimisen. Perinteinen kauppa tarjoaa tässä suhteessa monipuolisia elämyksiä. Perinteisissä kaupoissa ostosten tekoon liittyy usein vahvasti sosiaalinen puoli ja mahdollisuus ostosten tekoon yhtenä vapaa-ajanviettomuotona. Tällainen ulottuvuus puuttuu sähköisestä kaupasta kokonaan. Verkkokauppa voi kuitenkin palvella kuluttajia erinomaisesti silloin, kun ostokset halutaan hoitaa tehokkaasti. Verkon kautta on perusteltua hankkia esimerkiksi standardoituja tuotteita, joiden ostamiseen ei liity kovin vahvasti elämyksellinen puoli. Silti verkkokauppaan liittyy monenlaisia kehittämishaasteita niin verkkokaupan käytettävyyden kuin elämyksellisyydenkin näkökulmasta.
  • Paukku, Veera (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuluttajien suhtautumista personoituihin suosittelujärjestelmiin elintarvikkeiden verkkokaupassa. Suomalaisista Internetin käyttöön erittäin myönteisesti suhtautuvista kuluttajista kaksi kolmasosaa olisi valmiita ostamaan olennaisen osan päivittäistavaratuotteistaan verkosta, jos löytää siihen sopivan tavan. Silti nykyisiä elintarvikkeiden verkkokauppoja kokeilisi vain kymmenesosa. Suomessa elintarvikkeiden verkkokauppa vastaa alle puolta prosenttia koko päivittäistavaramyynnistä, ja elintarvikkeiden verkkokauppojen toiminta on toistaiseksi tappiollista. Samanaikaisesti verkko-ostaminen kuitenkin lisääntyy muilla aloilla. Muiden toimialojen verkkokaupoissa hyödynnetään paljon personoituja suosittelujärjestelmiä. Näillä suosittelujärjestelmillä voidaan parantaa verkkokaupan kannattavuutta niin lisämyynnin avulla, kuin myös luomalla asiakasta sitouttavaa lisäarvoa. Suomalaisissa elintarvikkeiden verkkokaupoissa ei kuitenkaan juuri ole hyödynnetty personoituja suosittelujärjestelmiä, joten tarve aiheen tutkimukselle oli olemassa. Tutkielman viitekehys rakennettiin elintarvikkeiden verkko-ostamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä suosittelujärjestelmiin suhtautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Viitekehyksen pohjalta toteutetulla tutkimuksella selvitettiin kuluttajien arvioita personoitujen suosittelujärjestelmien piirteistä ja hyödyllisyydestä erityisesti elintarvikkeiden verkkokaupoissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Verkkokyselylomakkeen väittämät rakennettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja ResQue-mallin pohjalta. Verkkolomakkeella kerät-tiin 121 vastaajan otos, ja vastaukset analysoitiin IBM SPSS 24 -ohjelmalla käyttäen analysoinnin menetelminä deskriptiivisiä analyyseja, ristiintaulukointia, reliabiliteettikertoimia sekä regressio-analyysia. Kuluttajat suhtautuivat personoitujen suosittelujärjestelmien käyttöön positiivisesti ja olivat valmiita ostamaan tuotteita saamiensa suosittelujen pohjalta. Suhtautuminen oli jopa positiivisempaa elintarvikkeiden verkkokaupan kohdalla kuin yleisellä tasolla. Käyttäjät ovat kuitenkin huolissaan tietoturvastaan, ja suosittelujärjestelmän on toimittava läpinäkyvästi ja käyttäjän tietosuoja huomioiden. Personoidulla suosittelujärjestelmällä voidaan luoda lisäarvoa kuluttajalle, mikäli järjestelmä helpottaa tämän asiointia. Toisaalta suosittelujärjestelmä tarjoaa elintarvikkeiden verkkokaupan toimijalle mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen lisä- ja ristiinmyynnin avulla. Personoidun suosittelujärjestelmän käyttöönotossa ja järjestelmän toimintaperusteen valinnassa tuleekin huomioida sillä tavoiteltavat edut.
  • Vettenranta, Siri (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkielmassa on tarkasteltu kuluttajien internetin käyttöä, verkko-ostamisen vaiheita sekä niihin liittyviä riskejä. Lisäksi teoriaosuudessa on esitelty verkkomarkkinoinnin vaikutusmahdollisuuksia kuluttajien verkko-ostamiseen. Empiirisessä osuudessa tutkittiin kuluttajien internetin käyttöä, verkko-ostamista ja siihen liittyviä riskejä sekä selvitettiin suhtautumista maksunvälityspalveluihin. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin internet-pohjaisella kyselylomakkeella, joka sijoitettiin kahdelle Checkout™maksunvälityspalvelua käyttävälle verkkosivustolle. Kyselyyn saatiin yhteensä 133 vastausta. Lisäksi tutkimukseen kerättiin aineistoa Checkout™palvelun kautta. Aineiston avulla pystyttiin tutkimaan verkkokauppojen myynnin jakautumista eri viikonpäivien Ja kellonaikojen mukaan. Tuloksista oli havaittavissa selvästi, että verkko-ostaminen painottuu myöhäiseen iltaan niin välitettyjen maksujen lukumäärän kuin euromäärienkin mukaan. Kyselyyn vastanneet olivat internetin aktiivikäyttäjiä eli käyttivät internetiä päivittäin. Kaikilla vastaajilla oli lisäksi kotona käytössään vähintään yksi tietokone. Vastaajien demografioita tarkasteltaessa nuorten, alle 25-vuotiaiden, määrä oli selvästi suurin. Vastaajissa oli enemmän miehiä kuin naisia. Vastaajien aktiivinen internetin käyttö ei tutkimuksen mukaan tehnyt heistä verkkokauppojen aktiivikäyttäjiä. Kyselyyn vastanneet kuluttajat tiedostivat selkeästi verkko-ostamiseen liittyvät riskit ja pyrkivät valitsemaan ostopaikakseen verkkokauppoja, joissa kokivat riskit pienimmiksi. Verkko-ostamisen yleistymistä rajoittavat kalliit postikulut, tuotetietojen puutteellisuus sekä erityisesti ulkomaalaisten verkkokauppojen epäluotettavuus. Myös tasoerot kauppojen välillä rajaavat kuluttajien verkko-ostamisen mahdollisuuksia.
  • Numminen, Nelli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Grocery shopping is considered by many to be an unpleasant chore, with many annoying factors such as long checkout lines, reluctant children and melting frozen foods. Online grocery store as a service has been available in Finland for several years. Even though Finns are active e-commerce users, it has not gained much popularity. This study examines how families with children perceive attractive and suspicious factors of online grocery stores as well as the impact of the service on families' everyday life. There is a lot of Finnish and international research discussing online grocery stores from an economic or marketing point of view, but the impact of the service on families has not been studied much. According to previous research, families with children are also the most significant user group for online grocery business with most growth potential. This study was conducted using qualitative methods. The research material consisted of eight theme interviews with parents from the Helsinki metropolitan area, who either had used the online grocery store or were interested in trying it. The data collected from the interviews was analyzed using qualitative content analysis and thematic analysis. According to the results, the most attractive factors in using online grocery stores are convenience and time savings. Doubts about product quality and freshness emerged as suspicious factors. The time saved by using online grocery stores could be spent with the family, which was considered as an attractive factor for families with children. Reduced stress and easier commuting with children were also mentioned in the interviews several times as positive outcomes following online grocery shopping.
  • Huovila, Petra (Helsingin yliopisto, 2021)
    The key objective of this master’s thesis is to look at product-related video displays in online retailing and whether product presentation videos could positively impact purchasing behavior. In this master’s thesis I discuss the importance of online product display, focusing especially on the business-to-consumer area. Online business is growing rapidly but there is still a lot of potential that is underexploited. Online product presentation is vital in an online retail environment since customers do not get to touch or see the products before buying them and must rely on the descriptions of the products provided by the seller. Successful online product presentation strategies can be used to alleviate the lack of physical examination of products in online retailing. In this master’s thesis I examine five Nordic online stores by utilizing A/B test data provided by a tech company; Videoly. This study found that product presentation videos had a positive impact on users’ purchasing behavior. Using product presentation videos in online stores result in higher conversions. Findings of this thesis bring additional evidence to the power of visual and dynamic product presentation forms in online retailing.
  • Karinkanta, Heidi (Helsingfors universitet, 2014)
    Verkkokauppojen ja verkko-ostamisen yleistymisen myötä verkko-ostamisen motiivien ymmärtäminen on korostunut. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä arvotekijät vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen käyttää verkkokauppoja ja mitä mahdollisia eroja erilaisten kuluttajien välillä verkkokauppiaiden tulisi huomioida. Kyselylomakkeella toteutetun tutkimuksen pohjalta pyrittiin arvioimaan, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä ja miten kuluttajat kokevat näiden tekijöiden toteutuvan verkkokaupassa. Tämän tiedon pohjalta pyrittiin tunnistamaan keskeisimmät erot erilaisten verkko-ostajien välillä ja mitä verkkokauppiaiden tulisi huomioida verkkokauppojen kehitystyössä. Aikaisempien verkko-ostamista käsittelevien tutkimusten perusteella tunnistettiin, että kuluttajien ostokokemukseen vaikuttaa niin utilitaristiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät kuin hedonistiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät. Utilitaristiseen arvoulottuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan hyödyllisyyteen ja helppouteen liitettävät tekijät. Hedonistiseen arvoulottuvuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan mielihyvään, inspiroitumiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät tekijät. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kesällä 2013 S-ryhmän Yhteishyva.fi – sivustolla julkaistulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että utilitaristiset motiivit ostamiselle korostuvat edelleen hedonistia motiiveja vahvemmin verkko-ostamisessa. Vastaajille mahdollisuus tehdä ostoksia silloin kun itselle sopii, verkkokauppojen alhaisemmat hinnat ja verkkokauppojen laaja valikoima ovat edelleen tärkeimmät arvotekijät verkko-ostamisessa. Hedonistinen arvoulottuvuus on tunnistettavissa, mutta sen merkitys on huomattavasti pienempi. Utilitarististen ja hedonististen tekijöiden tärkeydessä on kuitenkin huomattavissa eroja eri sukupuolten, eri-ikäisten ja erilaisten verkkokauppakäyttäjien välillä.
  • Mattsson, Heidi (Helsingfors universitet, 2016)
    The purpose of the study was to review the outlook of pet food e-commerce from the perspective of a pet food supplier and its retailers. The study was conducted through a qualitative approach utilizing theme interviews. The study was directed by the concept of marketing mix which offered a theoretical basis for the research process. Five theme interviews were conducted, in which altogether 12 people participated. The participants were from one supplier company and from four retailing companies, both from the grocery and pet specialty channels. The findings clearly suggest that more collaboration between the suppliers and retailers is called for. Based on the findings, it can be stated that both the supplier and the retailers find the online channel still as something very new and unfamiliar. Therefore, they would like to develop this unique channel in collaboration with each other. Information and its management were a clear theme in all interviews. The importance of correct and exhaustive product information, and the availability of product pictures and videos, among other things, were frequently emphasized. All interviewees also appeared very open and eager to test new approaches to conduct marketing in the e-channel. E-commerce was clearly seen as an opportunity to create new ways of collaboration, and also to increase the efficiency of the entire distribution chain.
  • Korhonen, Virpi; Piiroinen, Sanna; Hyvönen, Kaarina; Mäkelä, Johanna; Raijas, Anu (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 99
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (8)
  • Lehtinen, Elias (Helsingfors universitet, 2014)
    Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia ruoan verkkokauppojen asiakasarvon tuotantoa ja liiketoimintamalleja. Asiakasarvon sisältöä ja piirteitä tutkimalla selvitetään millaisten ominaisuuksien kautta ruoan verkkokaupat välittävät arvoa asiakkailleen ja millaiset liiketoimintamallit ovat tämän arvontuotannon takana. Näitä asiakkaille arvoa luovia arvotekijöitä voivat olla sekä strategiset että tekniset tekijät, mutta niiden täytyy tuottaa hyötyä asiakkailleen, jotta ruoan verkko-ostaminen olisi mielekästä ja relevantti vaihtoehto fyysiselle ruokakaupalle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää liike-elämässä suunniteltaessa ja rakentaessa ruoan verkkokauppaa. Tulokset auttavat esimerkkiyritysten avulla ymmärtämään asiakasarvon lähteitä muuttuvassa päivittäistavarakaupan kentässä, jossa sähköisellä asioinnilla ja monikanavaisuudella on koko ajan kasvava merkitys. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tiedeyhteisössä jatkotutkimuksen pohjana ja ajatusten herättäjänä. Asiakasarvon ja liiketoimintamallin yhdistäminen kuluttajille tarjottavan hyödyn paremmaksi ymmärtämiseksi on tässä tutkielmassa ainutlaatuinen näkökulma. Tämän tutkimuksen tutkimusstrategia on vertaileva laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkitaan valittuja yrityksiä sellaisina kuin ne ovat tarkasteluhetkenä. Vertailevaan tapaustutkimukseen olen valinnut kolme maailmanlaajuisesti menestyksekästä ruoan verkkokauppaa, joita ovat Tesco, Ocado, Leshop sekä Suomesta S-ryhmän verkkokauppa. Analyysin kohteena ovat pääasiassa yritysten verkkokaupat ja sivustot, mutta lisäksi käytetään alan aikakauslehtien artikkeleita sekä yritysten vuosiraportteja, tiedotteita ja vuosikertomuksia. Tutkimustulosten perusteella ruoan verkkokaupat tuottavat arvoa moninaisilla ominaisuuksilla ja lähteillä, joiden takana toimii erilaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kotiinkuljetus oli kaikilla yrityksillä mahdollinen toimitusvaihtoehto ja joissain tapauksissa toimitus oli ilmainen. Tärkeimmät asiakasarvon tekijät liittyvät ajansäästöön, mukavuuteen ja vaivattomuuteen. Tämän lisäksi tutkimustuloksissa identifioitiin monia muita asiakasarvoa luovia tekijöitä, joista suuri osa liittyi sähköisen asioinnin personoituun ja räätälöityyn kulutuskokemukseen.
  • Kortström, Venla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma on saanut innoituksensa suomalaisen ruoan verkkokaupan toistaiseksi maltillisesta kasvusta. Toisena innoituksen lähteenä on toiminut se, että kuluttajien luottamusta ruoan verkkokauppaa kohtaan on tutkittu aiemmin verrattain vähän. Aiemman tutkimuskirjallisuuden niukkuuden vuoksi teoreettinen viitekehys rakennettiin sellaisten tutkimusten pohjalta, jotka käsittelevät kuluttajien luottamusta verkkokauppoihin yleisesti. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, millaisia ruoan verkkokauppoja kuluttajat pitävät luotettavina ja epäluotettavina sekä miten asiointi, tilauksen teko ja toimitus sujuvat luotettavassa ja epäluotettavassa ruoan verkkokaupassa. Lisäksi tavoitteena oli tarkentaa teoreettista viitekehystä paremmin ruoan verkkokaupan tutkimukseen sopivaksi. Keräsin aineiston eläytymismenetelmän avulla. Valitsin menetelmän, koska tarkoituksenani oli saada kuluttajien itse laatimia kuvauksia luotettavista ja epäluotettavista ruoan verkkokaupoista. Keräsin eläytymistarinoita kahden kehyskertomuksen avulla. Toisessa vastaajia pyydettiin kuvailemaan asioimista luotettavassa ja toisessa epäluotettavassa ruoan verkkokaupassa. Menetelmä antoi vastaajille mahdollisuuden eläytyä tilanteeseen vapaasti ja kuvitella, mitä kaikkea ilmiöön voisi heidän mielestään liittyä. Aineistonkeruun lopputuloksena saatiin 23 kuvausta luotettavasta ja 22 kuvausta epäluotettavasta ruoan verkkokaupasta. Analysoin tutkimusaineiston teemoittelemalla. Teemoittelua ohjasi tutkielman alussa laadittu teoreettinen viitekehys. Analyysin edetessä havaitsin, että kuluttajien luottamukseen ruoan verkkokauppoja kohtaan vaikuttavat myös sellaiset tekijät, jotka eivät ole korostuneet aiemmissa verkkoluottamuksen tutkimuksissa. Täten muokkasin teoreettista viitekehystä ruoan verkkokaupan tutkimukseen sopivammaksi analyysin tulosten perusteella. Tutkielmassa havaittiin, että herättääkseen kuluttajien luottamuksen ruoan verkkokauppiaiden kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomioita paitsi itse verkkosivuun, myös tuotteisiin, tilausprosessiin ja toimitukseen. Kuvauksissa korostuvat räätälöidyt palvelut erilaisille kuluttajaryhmille. Tutkielman perusteella kuluttajat luottavat ruoan verkkokauppoihin sitä enemmän, mitä yksilöllisemmin he saavat rakentaa asiointikokemuksensa. Kuvauksissa korostuu myös ajan ja vaivan säästö, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä ruoan verkkokaupan tarjoamista hyödyistä verrattuna kivijalkakauppoihin. Herättääkseen luottamusta ruoan verkkokaupassa asioimisen pitää kuitenkin muistuttaa monilta osin kivijalkakaupassa asioimista. Tutkielman perusteella voidaan esittää, että tilauksen tekemisessä luotettavasta ruoan verkkokaupasta yhdistyvät perinteisessä ruokakaupassa asioimista muistuttava kokemus sekä verkkokaupan mahdollistamat uudenlaiset palvelut.