Browsing by Subject "verkkokeskustelut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Ilva, Jyrki (2011)
    Kansalliskirjasto on rakentanut digitaalisiin aineistoihin liittyviä palveluita jo puolentoista vuosikymmenen ajan. Kirjaston kokoelmat sisältävät sekä digitaalisena syntyneitä että painetusta formaatista digitoituja aineistoja. Osa digitaalisista kokoelmista on vapaasti käytettävissä verkon kautta, osa rajoitetusti vapaakappalekirjastojen tiloissa. Suomalaisen historiantutkimuksen piirissä digitaalisiin aineistoihin liittyvistä kysymyksistä on toistaiseksi keskusteltu melko vähän. Vaikka suomalaisten muistiorganisaatiot eli kirjastot, arkistot ja museot ovat rajallisten resurssien vuoksi voineet rakentaa digitaalisia palveluita toivottua hitaammin, työ on kuitenkin ollut käynnissä jo pitkään. Etenkin digitaalisen aikakauden lähdeaineistojen tallentamisella alkaa olla jo kiire.
  • Sailio, Marjaana; Karhu, Pasi; Pantzar, Mika; Raijas, Anu (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
  • Valkendorff, Tiina (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study is an article-type master's thesis, and its purpose was to describe the discussion about the school choice on a Finnish online discussion forum. The research questions were: How is school choice discussed in an online discussion forum? What kind of reasons for school choice are there on online discussion forums? In this study, school choice refers to choices away from a local school. Previous studies have shown that school choice is associated with educational differentiation. In Finland, research of the school selection has been carried out using interview and questionnaire form, statistical data and official documents. The material in this study complements Finnish school choice research, bringing a new perspective into it. The study contributes to the debate about school choice and the differentiation and specialization of primary schools, and also aims to increase understanding of school choice. The material of the study consists of a discussion of school choice, which took place on a dis-cussion forum called Vauva, produced by Sanoma media Finland. The data was collected by using keywords (school * AND selection OR school selection). The material consists of 79 threads where school choice was discussed. The discussion took place in 2005-2015. Quali-tative content analysis and thematic design were used as research methods. The study showed that the school choice debate is multidimensional. In the forum, the authors sought information and shared views and experiences. The material included talk of schools considered to be good or weak and indications of the importance of the school’s reputation. Ethnic and socio-economic criteria were linked to the choice of school, ie factors related to the students' family background, well-being and safety, as well as criteria related to teaching. The criteria for school choice were combined with a discussion of different residential areas, and the quality of schools was seen to be related to the characteristics of the residential area. In the study, school choice is also linked to housing policy issues. The article was published in 2018 in Finnish Yearbook of Sociology of Education vol. 2: Promises of and Faith in Education. Valkendorff, T. 2018. Discussion of School Choice and the “problem” of local school. In. Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo, J. (eds.) Promises of and Faith in Education. Research in Educational Sciences 79. Jyväskylä: Finnish Educational Research Association FERA. [In Finnish]
  • Ylä-Outinen, Julia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan sinkkuihin ja sinkkuuteen liitettyjä oletuksia verkkokeskusteluissa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan sinkkuihin ja yksineläjiin kohdistuu stereotypioita ja ennakkoluuloja, ja he kokevat taloudellista ja poliittista eriarvoistamista. Tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia oletuksia verkkokeskustelijat liittävät sinkkuihin parisuhdestatuksen perusteella. Tutkielma esittelee teoreettisia lähtökohtia sinkkuihin kohdistuvaan syrjintään ja eriarvoisuuden mekanismeihin ja pyrkii selvittämään verkkokeskustelujen pohjalta oletusten lisäksi myös sitä, millä tavoin sinkkuutta arvotetaan. Kiinnostavan tutkimuksen kysymyksenasettelusta tekee se, että sinkkuus saatetaan nähdä ongelmallisena statuksena siitäkin huolimatta, että sinkkuus ja yksineläminen yleistyy. Tutkielma tarkastelee sinkkuutta potentiaalisesti ”queerina” positiona, jota marginalisoidaan ja toiseutetaan yhteiskunnassamme. Tutkielman teoreettisen perustan muodostavat sinkkuudesta tehty mediatutkimus sekä yleisemmällä tasolla liikkuva, sinkkuuden yhteiskunnallisista merkityksistä tehty tutkimus, josta tutkielman kannalta tärkeiksi nousevat erityisesti eriarvoisuuden teemat. Tutkielman teoreettiseen viitekehykseen sisältyy myös kriittinen queer-teoria. Tutkielman analyysiosiossa käytetään kriittistä diskurssianalyysia (critical discourse analysis, CDA). Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Sanomien ja Yleisradion verkkosivuilta. Aineisto koostuu yhdestä Helsingin Sanomien uutista koskevasta verkkokeskustelusta ja yhdestä Ylen kolumnia koskevasta verkkokeskustelusta. Yhteensä sinkkuutta käsitteleviä kommentteja oli 250, joista rajauksen jälkeen päätyi tarkemmin analysoitavaksi 154. Aineiston analyysista käy ilmi, että sinkkuutta arvotetaan eri diskurssien kautta ja että sinkkuihin liitetään monia ennakko-oletuksia, niin negatiivisia kuin positiivisia. Sinkkuihin kohdistui kommenteissa monen tyyppistä arvottavaa kieltä heidän parisuhdestatuksensa perusteella. Verkkokeskustelijat liittivät sinkkuihin oletuksen nirsoudesta sekä muita negatiivisia määreitä, kuten empatiakyvyn puutteen, itsekkyyden ja vaikean luonteen. Lisäksi sinkkuudelle oletettiin olevan tietty ”syy”. Toisaalta sinkkujen oletettiin myös olevan muita onnellisempia parisuhdestatuksensa perusteella, mikä osoittaa kommentoinnin olevan hyvin arvolatautunutta. Sinkkuutta voidaan analyysin ja queer-tutkimuksellisen otteen kautta lähestyä mahdollisena marginalisoituna statuksena, jota voidaan potentiaalisesti kutsua ”queeriksi”. Sinkku-status tuntee aineiston perusteella mahdollisesti painetta erilaisten parisuhteeseen liitettyjen normien, kuten pakollisen heteroseksuaalisuuden ja avioliiton ja perheen ideologian, puolelta.
  • Kuusto, Johanna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä maisterintutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten nuorten väkivallasta puhutaan ja millaisia merkityksiä ilmaukset saavat nuorten väkivaltaa koskevien artikkeleiden kommenttiketjuissa. Keskeinen tavoite oli selvittää, millaisia epäonnistumista merkityksellistäviä diskursseja on löydettävissä kommenttiketjujen viesteistä. Maisterintutkielman tutkimusaineistona käytin julkisia internetin kommenttiketjuja, jotka liittyivät kahteen Helsingin Sanomien artikkeliin, jotka koskivat Koskelan surmaa ja Vallilan puukotusta. Tutkimusaineisto koostui kahdesta kommenttiketjusta. Yksittäisiä kommentteja oli 158, joista valtaosa oli melko pitkiä. Kommentit on kirjoitettu marras- ja joulukuussa 2020. Tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä diskurssianalyysiä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkin minkälaisia epäonnistumista merkityksellistäviä diskursseja kommenttiketjuista on löydettävissä ja miten niitä representoidaan keskusteluissa. Analyysin tuloksen hahmottui viisi erilaista diskurssia, jotka nimesin ammattitaidottomuuden, kyvyttömyyden, välinpitämättömyyden, vastuuttomuuden ja kurittomuuden diskursseiksi. Diskurssit heijastelevat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja, ideologioita ja hierarkkisia valta-asetelmia. Niiden kautta voidaan tarkastella, kuinka nuorten väkivallasta ja epäonnistumisesta lasten suojelemisessa keskustellaan ajankohtaisessa verkkokeskustelussa. Diskurssit muodostavat keskenään erilaisia käsityksiä ja kuvauksia maailmasta, eli representaatioita. Keskeisimmät diskurssien konstruoimat representaatiot ovat ammatillinen kompetenssi, kurin puute, yhteisöllisyyden puute, rakkauden puute ja pahuus. Representaatioissa käytetään valtaa positioimalla epäonnistunut yhteiskunnallisesti alempiarvoiseen asemaan. Diskursseissa keskustelevat keskenään yhteiskunnan ja yksilön vastuu ja epäonnistuminen.