Browsing by Subject "verkkokysely"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Hiltunen, Kati (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen maakuvaa Kiinassa. Kiina on vuosina 2016-2018 yksi Suomen maakuvatyön fokusmaista, ja tutkielman tavoitteena onkin tarkastella maakuvatyön vaikutusten nykytilaa sekä tunnistaa Suomen vahvuuksia Kiinassa. Tutkimus toteutettiin laajana 1004 vastaajan verkkokyselynä kuudessa kiinalaisessa suurkaupungissa. Kysely tehtiin yhteistyössä ulkoministeriön viestintäosaston kanssa. Kyselyn perusjoukkona toimi kiinalainen korkeastikoulutettu työssäkäyvä keskiluokka. Kyselyaineiston analyysissa käytettin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia metodeja. Kyselyvastausten analysointia varten maakuva-käsitettä lähestyttiin Kevin Lane Kellerin (1993) muodostaman brändimielikuvien ominaisuuksia käsittelevän teorian mukaisesti. Tätä hyödyntäen kyselyaineistosta mitattiin Suomi-kuvan tietoisuus-, vahvuus-, myönteisyys- sekä ainutlaatuisuus-aspektit kiinalaisten vastaajien keskuudessa. Tulokset osoittavat, että kyselyyn vastanneet olivat hyvin tietoisia Suomen olemassaolosta, sekä suhtautuivat Suomeen ensisijaisesti hyvin positiivisesti. Suomi on yleisesti ottaen erittäin tunnettu kylmästä ja lumisesta ilmastosta, revontulista, kauniista luonnosta, joulupukista, Nokiasta sekä pohjoismaalaisuudestaan. Vaikka Suomi yhdistettiinkin mielikuvissa vahvasti Pohjoismaihin, iso osa vastaajista osasi nimetä myös ainutlaatuisesti suomalaisia kuvailuelementtejä. Sillä, kuinka lähelle Suomea vastaaja oli aiemmin matkustanut, oli heikko korrelaatio kykyyn kuvailla Suomea ainutlaatuisesti suomalaisilla attribuuteilla. Sille, että preferenssillä matkustaa Suomeen yli muiden Pohjoismaiden, sekä kyvyllä kuvailla Suomea ainutlaatuisilla attribuuteilla olisi korrelaatio, ei tutkimustulosten perusteella löytynyt vahvistusta. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa kiinalaisten mielikuvista Suomesta, sekä siitä miten Suomen maakuva Kiinassa suhteutuu muihin pohjoismaalaisiin mielikuviin. Tutkimus hyödyttää suomalaisia maakuvatyön parissa työskenteleviä organisaatioita ja yrityksiä Kiinassa niin julkisuusdiplomatian, vienninedistämisen kuin myös viestinnän alalla. Tulokset valottavat Suomen valtteja, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää tulevaisuuden maakuvatyössä.
  • Palomäki, Anne-Maria (Helsingfors universitet, 2011)
    Teachers work is changing from independent work towards a collegial cooperation, and one form of cooperation can be co-teaching. Co-teaching is also discussed in the three level model of supporting in Special education strategy (Ministry of Education 2007). Efforts have been made to increase co-teaching in Helsinki with the help of a merit pay system. The purpose of this study is to describe teachers' roles in planning, implementing and evaluating co-teaching and to resolve how teachers have ended up with these roles, what advantages and disadvantages there are in different roles and what kind of roles are experienced meaningful. This study is made from a class teacher or a special class teacher point of view. The research material was collected using a qualitative web-inquiry in Autumn 2010. The questionnaire was answered by 35 teachers. The material was studied using content analysis methods. Three different co-teaching roles were formed on the basis of the research material. These roles differ in the way of dividing responsibility of planning and implementing co-teaching. Responsibility Sharers divided the responsibility evenly, Primary Responsible had one teacher with main responsibility and Single Responsible had only one teacher having all the responsibility of planning and teaching. The more responsibility the class teacher had, the more the special education teacher was limited to answer for students with special needs. Distribution of work with Responsibility Sharers was mostly based on good cooperation, while Primary Responsible and Single Responsible had work distribution mostly affected by absence of common planning time. The most satisfied with their co-teaching roles were the Responsibility Sharers, while the Single Responsible were the most unhappy group. However, it seems that individuals' persona affects to what kind of co-teaching was experienced meaningful.
  • Pätynen, Angela (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten opiskelijanuorten käsitystä perheestä. Tutkielma on osa kansainvälistä Eurooppalainen kielellinen maailmankuva -projektia (EUROJOS), jonka tarkoituksena on selvittää slaavien ja heidän naapurikansojensa aksiologisia konsepteja, kuten koti ja työ. Tutkielmani aiheena on perhekonsepti suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty syksyllä 2017 anonyymisti 106:lle Helsingin yliopiston eri ainejärjestön sähköpostilistalle lähetetyllä sähköisellä lomakkeella, joka oli tarkoitettu Suomessa vähintään esikoululaisesta asuneille 17–30-vuotiaille opiskelijoille. Vastaajia pyydettiin mm. määrittelemään sekä oma että yleinen käsitys perheestä kysymällä mm. Mikä on oikea perhe ja Milloin perhe lakkaa olemasta perhe? Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 275 henkilöä, joista sadan vastaukset valikoituivat kohderyhmäksi siten, että joukossa olisi mahdollisimman monen eri alan ja sukupuoli-identiteetin edustajia. Aineistoa analysoitiin puolalaisen etnolingvistiikkakoulukunnan kehittämällä monitieteellisellä metodilla, jonka yhtenä keskeisenä keinona on tutkittavan konseptin oikeellisuuden selvittäminen. Tutkimuksessa analysoitiin myös sekä perinteisiä että nykyaikaisia perheeseen liittyviä sanontoja, joista esitettiin erillinen kysymys. Tutkimus osoittaa, että oikea perhe on subjektiivinen käsite tai sitä ei ole olemassakaan. Suomalaisnuorille tärkeintä perheessä on omaehtoisuus: emotionaalinen side painaa enemmän kuin (veri)sukulaisuus.