Browsing by Subject "verkkopalvelut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 68
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (8)
  • Karhula, Pekka (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (9)
  • Salo, Varpu (2010)
    Tutkimuskohteenani ovat tekijöiden näkemykset aikakauslehtien verkkopalvelun kehittämisestä. Tämän työn liikkeellepaneva voima on havainto siitä, että aikakauslehtien suhtautuminen verkkopalveluiden kehittämiseen on ollut pitkään varsin konservatiivista sanomalehtiin verrattuna. Verkon käytön yleistyminen on kuitenkin asettanut aikakauslehdille uusia paineita verkkopalveluiden kehittämisestä. Viimeisen parin vuoden aikana verkkoon on ilmestynyt jatkuvasti uusia verkkopalveluita, joista yhä useammalla on taustallaan jotakin aikakauslehteä julkaiseva taho. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä verkkomediaa koskevaa ymmärrystä aikakauslehden kontekstissa tutkimuksen tilaajan Acacom Media Oy:n käyttöön. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen aikakauslehden ominaisluonnetta viestimenä erittelemällä sen tuotantoa, markkinoita ja yleisösuhdetta kolmessa historiallisessa vaiheessa. Toisekseen käsittelen journalistista verkkomediaa ja sen kehittymistä erityisesti sanomalehden näkökulmasta, sillä verkkomedian tutkimusta on tähän mennessä tehty pääosin juuri sanomalehden kontekstissa. Erittelemällä sanomalehtien verkkopalvelujen kehitysvaiheita voidaan ennakoida niitä seikkoja, joihin aikakauslehdistö joutuu ottamaan kantaa kehittäessään verkkopalveluitaan. Empiirisenä tutkimuskohteena ovat aikakauslehtien tekijöiden näkemykset verkkopalvelun kehittämisestä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Valitsin kaksi aikakauslehteä kahdesta eri lehtitalosta: A-lehtien Demin ja Yhtyneiden Kuvalehtien Suomen Kuvalehden. Molemmista lehdistä haastattelin yhtä toimituksen ja yhtä konsernin edustajaa. Haastatteluissa pyrin selvittämään, miten aikakauslehtien verkkopalveluita on tähän mennessä kehitetty paperilehden, lukijoiden ja aikakauslehtimarkkinoiden näkökulmasta. Haastattelujen pohjalta toteutin sisällönanalyysin. Analysoimalla sekä verkon että aikakauslehtien kanssa operoivien ammattilaisten ajatuksia voidaan tehdä näkyväksi se, miten monimutkaista verkkomediaa on tähän mennessä hahmotettu ja mitä seurauksia valituilla toimintamalleilla on ollut. Analyysissa kävi ilmi, että tekijöiden näkemys aikakauslehtien verkkopalveluiden kehittämisestä oli vaihtunut haluttomuudesta eräänlaiseksi toiminnan elinehdoksi: verkossa on oltava. Taustalla vaikutti bisneslähtöinen ajattelu: aikakauslehtien on panostettava verkkopalveluihin, sillä potentiaaliset lukijat ja mainostajat viihtyvät yhä paremmin siellä. Keskeisenä tavoitteena oli kehittyä aikakauslehtitalosta erilaista julkaisutoimintaa harjoittavaksi aikakausmediaksi. Toinen keskeinen tulos liittyi aikakauslehden verkkopalveluiden toimintaperiaatteisiin. Havaitsin, että verkkopalveluiden kehittämistä ohjasi kaksi erilaista näkökulmaa, jotka vaikuttivat palvelun sisältöihin, luonteeseen, toimituksen rooliin, lukijasuhteeseen, esikuviin ja tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Päädyin nimittämään näitä näkökulmia sosiaaliseksi ja orientoivaksi toimintaperiaatteeksi. Ensimmäisessä näkökulmassa verkkopalvelu nähtiin ensisijaisesti sosiaalisen kanssakäymisen välineenä, kun taas jälkimmäisessä lähestymistapa oli orientoiva: tavoitteena oli tarjota käyttäjille yleinen ymmärrys eli orientaatio maailmasta.
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (9)
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (8)
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (2)
  • Hanén, Jussi (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (7)
  • Salomaa, Ulla (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (9)
  • Karapuu, Marjatta; Koivula, Anna-Mari (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (10)
  • Kokkonen, Anne Helena (2010)
    Tutkielma tarkastelee kaupallisessa verkkopalvelussa rakentuvia lääkäreiden representaatioita. Aineistona käytin kolmea internetissä toimivaa palvelua, jotka tarjoavat käyttäjille terveyteen ja sairauksiin liittyvää informaatiota. Representaatioiden avulla pystyin selvittämään, miten perinteinen lääkärin ammatillinen toiminta muokkaantuu kaupallisessa palvelussa. Kaupallisten palvelutuottajien määrän lisääntymisen myötä Clarken ja hänen kollegoidensa mukaan lääketieteen ja lääkäreiden aseman on muuttuneen terveyspalvelujen tuotannossa. Ymmärrän lääkärit paljolti Anthony Giddensin teoria valossa, jonka mukaan asiantuntijoiden merkitys on nyky-yhteiskunnassa keskeinen, vaikka heidän tuottama informaatio onkin luonteeltaan epävarmaa. Yksilöt joutuvatkin itse reflektiivisesti pohtimaan tiedon luotettavuutta ja sopivuutta itselleen. Samalla yksilöiden vastuu tiedon soveltamisesta kasvaa heidän itse osallistuessa päätöksentekoon. Aineisto koostuu verkkopalvelun kuvista ja teksteistä, joissa esiintyi lääkäri tai lääkäriksi tunnistettava hahmo. Tekstit on poimittu vastauspalveluista, joissa lääkärit vastaavat käyttäjien kysymyksiin. Analysointimetodina käytin sosiaalisemiotiikkaa, joka mahdollistaa palvelussa esiintyvien kuvien ja tekstien tarkastelun samanarvoisina merkitysten tuottamisen välineinä. Ymmärrän lääkäreiden representaatioiden rakentuvan suhteessa niiden ympäristöön eli kaupalliseen verkkopalveluun, josta analysoidut kuvat ja tekstit on otettu. Palveluissa lääkärin representaatioita käytettiin etenkin herättämään käyttäjien luottamusta. Palvelut hyödyntävät tässä lääkärin profession vahvaa yhteiskunnallista asemaa. Yksittäisten lääkäreiden kohdistuvaa luottamusta taas rakennettiin esittelemällä heidän ammatillista työhistoriaa ja asettamalla heitä esittävä kuva palveluun, mikä tekee heistä todellisempia. Luottamusta toisaalta vähentää palvelujen kaupallisen toiminnan luonne ja palvelujen viihteellisyys. Palveluissa tuotiin esiin lääkäreiden erityisosaamista, mikä toisaalta korostaa lääkäreiden välillä olevia eroja. Palvelujen näkyvimmillä paikoilla olevat representaatiot rakentavat ystävällistä ja käyttäjän huomioivaa mielikuvaa lääkäristä, palvelun vähemmän näkyvissä osissa oli erilaisia representaatioita, joista osa viittasi kiireiseen ja lääketieteellisessä faktassa pitäytyvään lääkäriin. Verkkopalveluissa hyödynnetään ihmisten tarvetta saada terveyttä käsittelevää informaatiota. Lääkärit ovat tässä tuotteistettu palvelun osaksi, joita käyttäjät voivat helposti konsultoida.
  • Koskinen, Kimmo; Kärki, Sini; Oker-Blom, Teodora (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (8)
  • Onttonen, Tiina; Koskinen, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (2)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (2)
  • Hyrkkänen, Anna-Kaisa; Tuunanen, Kati (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (4)
  • Ilva, Jyrki (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (5)
  • Saukonsaari, Kirsi (2006)
    Pro gradu –tutkielmani käsittelee erään kiinteistösijoitusyhtiön vuokralaisasiakkailleen tarjoaman ekstranet-palvelun käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä palvelun käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi työssä selvitetään käyttäjien kokemaa yhteisöllisyyttä tässä palvelussa. Työ on case-tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytän laadullista aineistoanalyysia. Aineiston keruu tapahtui haastatteluin. Tein kaikkiaan yhdeksän puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina olivat verkkopalvelun käyttäjien lisäksi palvelun tarjoavan yrityksen edustajia sekä ekstranetissä omia palveluitaan tuottavan yrityksen (ulkopuolinen palvelun tuottaja) edustaja. Haastatteluiden ohella muuta materiaalia ovat olleet erilaiset ekstranetin käyttäjäkoulutuksissa ja esittelytilaisuuksissa saadut tiedot ja aineistot sekä varsinainen tutkittu ekstranet-palvelu. Ekstranetien tieteellinen tutkimus on vielä melko tuoretta, minkä vuoksi lähdeaineistoa tuntui olevan varsin rajallisesti saatavilla. Sain kuitenkin erittäin hyvän pohjan aineiston analyysille Stenmarkin laajasta tuotannosta, joka tosin koostuu intranetin tutkimuksesta. Koska intranetit ja ekstranetit ovat molemmat suljettuja palveluita ja vain ennalta määriteltyjen käyttäjien saatavilla, ne muistuttavat siinä määrin toisiaan, että saatoin tässä työssä käyttää Stenmarkin tutkimuksia teoreettisena pohjana. Tutkiessani palvelun käyttökelpoisuutta (käytettävyys ja hyödyllisyys), käytin teoreettisina lähteinäni käyttäjätutkimukseen pohjaavia teoksia. Lähtökohtana olivat Nielsenin näkemykset verkkopalveluiden käyttökelpoisuudesta, mutta myös suomalainen käytettävyystutkimus. Erityisesti Tervakarin, Kaartokallion ja Siliuksen näkökulma loi hyvän viitekehyksen omalle tutkimukselleni. Yhteisöllisyyden analysointi perustui pitkälti niin Stenmarkin kuin myös Mäkisen näkemyksiin tietoverkkojen mahdollisuuksista luoda yhteisöllisyyden kokemuksia. Haastattelun teemat olivat alunperin syntyneet yhteistyössä palvelun tarjoajan kanssa. Nauhoitetun aineiston analyysia varten purin ja litteroin nauhat sanatarkasti kirjalliseen muotoon. Luokittelukriteerit nousivat luontevasti haastattelurungosta, joka vastasi soveltuvin osin Tervakarin, Kaartokallion ja Siliuksen näkökulmia verkkopalvelun arvioinnista kuten myös Nielsenin määrittelemiä verkkopalvelun käyttökelpoisuuden ominaisuuksia. Tutkimus osoitti, ettei tutkitussa ekstranet-palvelussa ollut suuria ongelmia. Palvelu oli kuitenkin käyttäjien mielestä aikanaan otettu käyttöön keskeneräisenä, mikä herätti jossain määrin arvostelua. Erityistä huomiota haastatteluissa kiinnitettiin palvelussa käytettyyn terminologiaan. Ekstranetin navigaatiopainikkeet ja otsikot eivät haastateltavien mielestä vastanneet riittävästi näiden takaa löytyviä sisältöjä tai olivat ilmaisultaan muutoin epäselviä. Palvelusta tuntui siltilöytyvän haluttu sisältö, ja lisäarvoa tuovia toimintoja, kuten tilavaraus ja vikailmoitus, käytettiin ahkerasti. Palvelu oli lisäksi ollut saatavilla aina, kun käyttäjät sitä olivat sitä tarvinneet. Varsinaista yhteisöllisyyttä ekstranetin käyttäjät eivät olleet keskenään kokeneet. Toisaalta kaikki eivät sitä tuntuneet edes kaipaavan. Jonkinlaiseksi keskustelufoorumiksi tutkittu palvelu tuntuisi kuitenkin sopivan. Tällainen ominaisuus näyttäisi tosin edellyttävän moderoinninin tyyppistä aktiivisuutta palvelun tarjoajalta tai muulta uusien keskusteluaiheiden ideoijalta.
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (1)
  • Väisänen, Eija; Aunio, Pirjo; Laine, Anu (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisopettajiksi opiskelevien verkkopalvelujen käyttöä opiskelujen ja työn tukena sekä heidän näkemyksiään ThinkMath-verkkopalvelusta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimus on osa Matematiikan maailmaan –matematiikan opettajankoulutuksen kehittämishanketta. Kehittämistutkimuksen tässä osassa selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia verkkomateriaalien käytöstä, erityisesti ThinkMath-verkkopalvelusta. Tutkimuksen osallistujat olivat Matemaattiset oppimisvaikeudet -kurssin opiskelijoita (N = 66). Opiskelijat tutustuivat yhdellä kurssin harjoituskerralla ThinkMath-harjoitusmateriaaleihin. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla kurssin alkaessa ja päättyessä. Tuloksissa käytetään kuvailevia tunnuslukuja sekä ristiintaulukointia. Tulosten perusteella erityisopettajaopiskelijat suhtautuvat verkkomateriaalien käyttöön varsin positiivisesti eikä eroja ollut eri ikä- tai työkokemusryhmien välillä. ThinkMath –verkkopalvelu tunnettiin ennalta varsin heikosti. Kurssin päättyessä opiskelijat kokivat sivuston antavan varsin hyvin tietoa matemaattisten taitojen kehityksestä. Heikoimmin sivuston koettiin antavan tietoa matemaattisten oppimisvaikeuksien arvioinnista ja taustatekijöistä. Verkkopalvelun käytettävyydessä kehitettävää ilmeni erityisesti tiedon löytämisen helpottamisessa. Tutkimus antaa tietoa paitsi tämän verkkopalvelun kehittämiseen myös yleensä opettajille suunnatun verkkomateriaalin suunnitteluun.
  • Holopainen, Mika (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (5)
  • Koivula, Anna-Mari (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (6)