Browsing by Subject "verouudistus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Mykkänen, Kai (2006)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa luodaan katsaus tuloverojärjestelmän, veronkierron ja verotulojen keskinäisriippuvuuksiin. Tarkoituksena on vastata kysymyksiin siitä, vaikuttaa veroprogressio valtion veronkierron takia menettämien verotulojen määrään, voidaanko veroasteella vaikuttaa veronkiertoon ja voiko veronkiertoa vähentävä verouudistus maksaa itsensä takaisin. Teoreettisia tuloksia peilataan Venäjän vuoden 2001 tasaverouudistusta koskeviin empiirisiin tuloksiin. Veronkierto supistaa valtion verotuloja vähemmän proportionaalisessa kuin progressiivisessa verojärjestelmässä. Tämä Srinivasanin (1973) tulos säilyy, kun oletukset saatetaan vastaamaan Venäjän tilannetta siten, että sakko on vakio-osuus kierretystä verosta ja kiinnijäämisen todennäköisyys on salatun tulon funktio. Veroasteen lasku vähentää veronkiertoa, jos veronkiertäjä on riskineutraali ja sakko kasvaa suhteessa salattuun tuloon. Jos sakko on vakio-osuus kierretystä verosta, veroasteella ei ole vaikutusta veronkiertoon. Veroasteen lasku aiheuttaa veronkiertoa lisäävän tulovaikutuksen, jos veronkiertäjä on riskinkaihtaja ja absoluuttinen riskinkaihtamisen mitta on tulojen suhteen laskeva. Tulovaikutusta kompensoi veronkiertoa vähentävä substituutiovaikutus, jos sakko kasvaa suhteessa salattuun tuloon. Tässä tapauksessa kokonaisvaikutus on epäselvä. Tämä Allingham –Sandmo (1972) tulos ei kuitenkaan päde, jos sakko on vakio-osuus kierretystä verosta. Tällöin substituutiovaikutus häviää, kuten riskineutraalissa tapauksessakin. Samalla tulovaikutuksen voimakkuus kasvaa, koska veroasteen lasku pienentää sakkoa ja lisää odotettua nettotuloa myös sitä kautta. Tulokset ovat riippumattomia siitä, onko kiinnijäämisen todennäköisyys vakio vai salatun tulon funktio. Marginaaliveroasteen laskun ei siis pitäisi vähentää veronkiertoa sakon ollessa Venäjän tapaan vakio-osuus kierretystä verosta. Empiiristen tulosten perusteella veronkierto kuitenkin väheni Venäjällä selvästi vuonna 2001, kun marginaaliveroasteet laskivat. Veronkierto väheni juuri niissä tuloluokissa, joissa verotaakka keveni ja pysyi samana niissä tuloluokissa, joissa verotaakkakin säilyi entisellään. Muutosta ei siis voi selittää sellainen kolmas tekijä, joka kohdistuu samalla tavalla koko väestöön. Tasaveron kannattajat ovat markkinoineet Venäjän verouudistusta todisteena siitä, että siirtyminen yhteen alhaiseen marginaaliveroprosenttiin maksaa itsensä takaisin. Tältä osin Venäjän tilanteesta vedetyt johtopäätökset ovat hätiköityjä neljästä syystä. Ensinnäkin, verotulot ovat kyllä kasvaneet nopeasti, mutta tämä johtuu pääosin palkkojen nopeasta noususta. Toiseksi, hyvätuloisten veronkierron väheneminen saatiin aikaan todella rajulla verokiilan keventämisellä, eikä uudistus maksanut itseään takaisin. Kolmanneksi, Venäjän kehitystä saattaa selittää se, että tehostunut veronkeruu kohdistui erityisesti hyvätuloisiin. Neljänneksi, palkkaverojen kasvussa lienee osittain kysymys siitä, että aiemmin pääomatuloiksi ilmoitettuja tuloja on alettu ilmoittaa ansiotuloina.
  • Toikka, Arho Ilmari (2004)
    Pro gradu –tutkielma käsittelee suomalaisen energiaveropolitiikan muotoutumista vuosien 1994-1996 välillä. Tutkimuksen kohteena on keskustelu, joka päättyi vuoden 1997 alusta voimaan tulleeseen energiaverolakien uudistukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityisten ja julkisten organisaatioiden vaikutusta keskusteluprosessissa syntyneeseen lakiin. Tutkimuksessa politiikkaratkaisujen tulkitaan syntyvän prosessiluontoisesti. Tämän politiikkaprosessin vaiheita ovat agendalle nousu, politiikan muotoutuminen, poliittinen ratkaisu sekä politiikan käyttöönotto. Modernien yhteiskuntien politiikkaprosessissa politiikan sisällön muotoilua ei voi pitää muodollista valtaa pitävien poliittisten päättäjien yksinoikeutena, sillä päättäjät tarvitsevat yksityisten yritysten ja järjestöjen hallussa olevaa informaatiota ja asiantuntijuutta päätöstensä tueksi. Miten tällainen yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen kommunikaatio vaikuttaa politiikan muotoutumiseen? Miten nämä toimijat saavat poliittiset intressinsä kuuluviin tämän keskustelun kautta? Tätä vaikutusta tarkastellaan rakenteellisen verkostoanalyysin matemaattisten menetelmien avulla. Tutkimusaineistona on organisaatioiden välisestä kommunikaatiosta kyselylomakkeiden avulla kerätty suhdeaineisto. Aineisto koostuu erilaisten energiaveropolitiikan sektorilla vaikuttamaan pyrkivien organisaatioiden välisistä kahdenkeskeisistä kommunkaatiosuhteista. Aiemmin vastaavaa tutkimusasetelmaa ovat käyttäneet esim. Edward Laumann ja David Knoke (1987) teoksessa The Organizational State ja Mikko Mattila (2000) Policy Making in Finnish social and health care - A network Approach. Näitä organisaatioita ovat julkisen vallan edustajat eli ministeriöt(joilla voi niilläkin olla keskenään vastakkaisia tavoitteita), yksityiset yritykset eli energiantuotannon ja suurteollisuuden toimijat sekä etu- ja painostusjärjestöt ja tutkimuslaitokset. Näiden toimijoiden välisten suhteiden muodostama verkosto on tutkimuksen empiirinen kohde. Tätä verkostoa tutkitaan ja tarkastellaan erilaisilla menetelmillä. Tutkimuksen keskeinen tavoite on pyrkiä kuvaamaan keskustelussa syntynyt politiikkaverkosto ns. policy network-perinteen mukaisesti. Tärkeimpiä käsitteitä tämän kuvauksen yhteydessä ovat toimijoiden keskeisyyden arviointi ja verkostojen visuaalisen kuvauksen menetelmät sekä erilaiset ryhmittelyanalyysin menetelmät. Ryhmittelyanalyysin tapoja ovat rakenteellisen vastaavuuden ja roolivastaavuuden laskutavat. Verkostoanalyyttisilla menetelmillä tehdyllä kuvauksella energiaveropolitiikan muotoutumisesta saatua kuvaa verrataan poliittisen päätöksenteon ihannemalleihin sekä aikaisempiin tutkielman kohteena ollutta keskustelua koskeneisiin, mutta toisenlaisilla menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin. Politiikan ihannemalleja ovat pluralismin ja korporatismin mallit. Aiempia tutkimuksia aiheesta on tehty esimerkiksi diskurssianalyyttisin menetelmin (Jarmo Vehmas, Rahat Ruotsiin ja Päästöt Tanskaan, 2002).