Browsing by Subject "vertikaalinen koordinaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ikonen, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2017)
    Poronhoito on perinteinen suomalainen elinkeinonmuoto, jota harjoitetaan Pohjois-Suomessa. Poronhoitoa saa harjoittaa elinkei-nona maantieteellisesti määritetyllä poronhoitoalueella. Poronhoitoalue käsittää 36 % Suomen pinta-alasta. Poronhoito tähtää elinkeinona ennen kaikkea poronlihan tuotantoon ja myyntiin. Poronlihaa tuotetaan vuosittain noin 2 milj. kg ja kokonaislihan-kulutuksesta Suomessa poronlihan osuus on noin 0,7 % per vuosi. Poronlihan tuotannossa erityispiirteenä on sesonkiluonteisuus. Porotaloudessa teurastusaika ajoittuu loppusyksyyn, jolloin valtaosa vuotuisesta lihantuotannosta virtaa markkinoille. Poronhoi-toon elinkeinona kuuluu olennaisena osana myöskin paliskuntajärjestelmä. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan ja jokainen poromies on oman paliskuntansa osakas. Poronhoitoa harjoitetaan kollektiivisesti osana paliskuntaa. Paliskunta on verotukselli-sesti sekä hallinnollisesti yhtenäinen yksikkö, jota edustaa paliskunnan nimeämä poroisäntä. Tämän tutkielman aiheena on poronlihan tuotantoketju vertikaalisen koordinaation näkökulmasta. Varsinaiset tutkimuskysymyk-set ovat seuraavat: 1. Miten poronlihan tuotantoketju toimii tällä hetkellä? 2. Minkälaisia suhteita poronlihan tuotantoketjun eri toimijoilla on keskenään? Lähestyn tutkimuskysymyksiä tässä tutkielmassa ennen kaikkea vertikaalisen koordinaation sekä SCP-paradigman näkökulmasta. Nämä käsitteet toimivat tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä. SCP-paradigmalla voidaan tutkia ja analysoida esimerkiksi toimialan markkinarakennetta. Vertikaalisen koordinaation avulla voidaan tarkastella tuotantoketjun eri tasojen ja toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita. Tämä tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tapaustutkimus tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa tutkimus-kohdetta tarkastellaan tarkoin valitun haastattelujoukon avulla. Tässä tutkielmassa haastateltavien henkilöiden joukko käsittää 15 porotalouden asiantuntijaa poronlihan tuotantoketjun eri tasoilta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoitua mallia hyödyntä-mällä. Haastateltavien henkilöiden joukko on pyritty rakentamaan siten, että henkilöt edustavat tasapuolisesti eri osapuolia poro-taloudesta. Poronlihan tuotantoketju vaikuttaa aineiston perusteella toimivan tällä hetkellä melko hyvin poromiesten näkökulmasta katsot-tuna. Poronlihan kysyntä on varsin hyvää ja tuottajahinta on korkea. Porolihan suoramyynti on myöskin myyntikanavana tällä hetkellä varsin merkittävä. Jalostajien näkökulmasta katsottuna poronlihan niukkuus sekä pitkäaikaisten tuotantosopimusten puute ovat tuotantoketjun nykytoiminnassa haasteena. Poronlihan tuotantomääriä vähentää ennen kaikkea petohävikki sekä luon-nonolosuhteet. Julkinen valta voi esimerkiksi eloporokiintiön sekä suurpetojen kaatolupien avulla vaikuttaa poronlihan tuotanto-määriin. Poronlihan tuotantoketjussa vertikaalinen yhteistyö on merkittävää. Toisaalta poronlihan tuotantoketjut ovat pituudeltaan vaihte-levia ja toimialan kokoon nähden toimijoita tuotantoketjun kaikilla tasoilla on varsin paljon. Horisontaalista yhteistyötä tuotan-toketjun saman tason toimijoiden kesken on varsin vähän. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen olisi varsinkin pienten toimi-joiden etu tulevaisuudessa. Porotaloudessa alkutuotanto on säilyttänyt itsenäisyytensä melko hyvin. Vertikaalista integraatiota ei ole aineiston perusteella havaittavissa.
  • Siikarla, Kustaa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Broilerinlihan kulutus on kasvanut Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana todella merkittävästi. Broilerinliha on saa-vuttamassa sianlihaa Suomen eniten kulutettuna lihalajina. Broilerinlihan merkittävimpiä etuja suhteessa muihin lihalajeihin ovat edullisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Kuluttajien selvä kiinnostuksen lisääntyminen elintarvikkeiden vastuullisuuteen on toiminut perusteena tämän tutkimuksen tekemiselle. Eläintuotantoon on alettu suhtautua entistä kriittisemmin ja kuluttajat vaati-vat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä elintarvikeketjussa samalla, kun hintatietoisuus lisääntyy. Tutkielman aiheena on suomalaisen broileriketjun vastuullisuuden ja erityisesti läpinäkyvyyden tarkastelu. Toisena aiheena on vertikaalisen koordinaation toteutuminen broileriketjussa ja eri ketjun toimijoiden roolit broilerin tuotannossa alkutuotannosta kulut-tajille. Vastuullisuutta käsitellään CSR-teorian avulla ja ketjun toimijoiden roolitusta vertikaalisen koordinaation näkökulmasta. Vertikaalisen koordinaation avulla tarkastellaan tuotantoketjun toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita ja niiden toimivuutta. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus on toteutettu tekemällä teemahaastattelut kuudelle broileriketjus-sa toimivalle henkilölle. Haastattelujoukon avulla on kerätty tietoa ketjun toimijoiden mielipiteistä ja ajatuksista tutkimuksen teeman ympäriltä. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoitua mallia hyödyntäen. Broileriketju toimii saadun aineiston perusteella tehokkaasti ja jokaisen ketjun toimijan roolit vaikuttavat melko selviltä. Broileriket-jussa vertikaalinen koordinaatio toimii hyvin tehokkaasti suhteessa muihin lihalajeihin ja tämä onkin selvä broileriketjun etu kovassa kilpailutilanteessa. Informaation nopea välittyminen ketjun sisällä helpottaa tuotannon suunnittelua ja sujuvoittaa ketjun kehittymis-tä entistä toimivampaan ja tehokkaampaan suuntaan. Tutkimuksen perusteella information kulkua broileriketjussa pitää parantaa entisestään ja tässä jalostaja on avainasemassa. Teurastamoilla on erityisen tärkeä rooli broileriketjun kehittämisessä, koska ne sijoittuvat ketjujen keskelle ja ovat näin yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Aineiston perusteella broileriketjun vastuullisuuden voidaan sanoa olevan hyvällä tasolla. Ketjun läpinäkyvyyteen toivottiin paran-nusta erityisesti viestinnän suhteen. Ongelmaksi nähtiin kuluttajien tietämättömyys alasta ja sen toimintatavoista. Vastuullisuuden osa-aluesta broileria kehuttiin erityisesti ympäristön ja terveydellisyyden osalta. Aineiston perusteella eläinten hyvinvointia pidetään ympäristövastuullisuuden ja tuoteturvallisuuden tavoin tärkeänä ja eläinten hyvinvointia ei nähty ongelmalliseksi broilerintuotannos-sa. Kotimainen broileriketju koettiin ulkomaista broilerinlihaa selvästi vastuullisemmaksi. Ulkomaisen broilerinlihan vastuullisuuden arviointia vaikeuttaa selkeästi tiedon puute ja epäluottamus ulkomaista kotieläintuotantoa kohtaan. Erityisen paljon kritiikkiä saa Euroopan ulkopuolinen broilerinlihantuotanto.