Browsing by Subject "vesi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 40
  • Marttunen, Mika; Mustajoki, Jyri; Sojamo, Suvi; Ahopelto, Lauri; Keskinen, Marko (MDPI, 2019)
    Sustainability 2019, 11, 2900
    Water security demands guaranteeing economic, social and environmental sustainability and simultaneously addressing the diversity of risks and threats related to water. Various frameworks have been suggested to support water security assessment. They are typically based on indexes enabling national comparisons; these may, however, oversimplify complex and often contested water issues. We developed a structured and systemic way to assess water security and its future trends via a participatory process. The framework establishes a criteria hierarchy for water security, consisting of four main themes: the state of the water environment; human health and well-being; the sustainability of livelihoods; and the stability, functions and responsibility of society. The framework further enables the analysis of relationships between the water security criteria as well as between water, energy and food security. The framework was applied to a national water security assessment of Finland in 2018 and 2030. Our experience indicates that using the framework collaboratively with stakeholders provides a meaningful way to improve understanding and to facilitate discussion about the state of water security and the actions needed for its improvement.
  • Teurlincx, Sven; van Wijk, Dianneke; Mooij, Wolf M.; Kuiper, Jan J.; Huttunen, Inese; Brederveld, Robert J.; Chang, Manqi; Janse, Jan H.; Woodward, Ben; Hu, Fenjuan; Janssen, Annette BG (Elsevier, 2019)
    Current Opinion in Environmental Sustainability 40 (2019), pages 21-29
    Food production for a growing world population relies on application of fertilisers and pesticides on agricultural lands. However, these substances threaten surface water quality and thereby endanger valued ecosystem services such as drinking water supply, food production and recreational water use. Such deleterious effects do not merely arise on the local scale, but also on the regional scale through transport of substances as well as energy and biota across the catchment. Here we argue that aquatic ecosystem models can provide a process-based understanding of how these transports by water and organisms as vectors affect – and are affected by – ecosystem state and functioning in networks of connected lakes. Such a catchment scale approach is key to setting critical limits for the release of substances by agricultural practices and other human pressures on aquatic ecosystems. Thereby, water and food production and the trade-offs between them may be managed more sustainably.
  • Bhattacharjee, Joy; Rabbil, Mehedi; Fazel, Nasim; Darabi, Hamid; Choubin, Bahram; Khan, Md. Motiur Rahman; Marttila, Hannu; Haghighi, Ali Torabi (Elsevier, 2021)
    Science of the Total Environment 797 (2021), 149034
    Lake water level fluctuation is a function of hydro-meteorological components, namely input, and output to the system. The combination of these components from in-situ and remote sensing sources has been used in this study to define multiple scenarios, which are the major explanatory pathways to assess lake water levels. The goal is to analyze each scenario through the application of the water balance equation to simulate lake water levels. The largest lake in Iran, Lake Urmia, has been selected in this study as it needs a great deal of attention in terms of water management issues. We ran a monthly water balance simulation of nineteen scenarios for Lake Urmia from 2003 to 2007 by applying different combinations of data, including observed and remotely sensed water level, flow, evaporation, and rainfall. We used readily available water level data from Hydrosat, Hydroweb, and DAHITI platforms; evapotranspiration from MODIS and rainfall from TRMM. The analysis suggests that the consideration of field data in the algorithm as the initial water level can reproduce the fluctuation of Lake Urmia water level in the best way. The scenario that combines in-situ meteorological components is the closest match to the observed water level of Lake Urmia. Almost all scenarios showed good dynamics with the field water level, but we found that nine out of nineteen scenarios did not vary significantly in terms of dynamics. The results also reveal that, even without any field data, the proposed scenario, which consists entirely of remote sensing components, is capable of estimating water level fluctuation in a lake. The analysis also explains the necessity of using proper data sources to act on water regulations and managerial decisions to understand the temporal phenomenon not only for Lake Urmia but also for other lakes in semi-arid regions.
  • Kareinen, Timo; Nissinen, Ari; Ilvesniemi, Hannu (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1998)
    In this study we analyze how the ion concentrations in forest soil solution are determined by hydrological and biogeochemical processes. A dynamic model ACIDIC was developed, including processes common to dynamic soil acidification models. The model treats up to eight interacting layers and simulates soil hydrology, transpiration, root water and nutrient uptake, cation exchange, dissolution and reactions of Al hydroxides in solution, and the formation of carbonic acid and its dissociation products. It includes also a possibility to a simultaneous use of preferential and matrix flow paths, enabling the throughfall water to enter the deeper soil layers in macropores without first reacting with the upper layers. Three different combinations of routing the throughfall water via macro- and micropores through the soil profile is presented. The large vertical gradient in the observed total charge was simulated succesfully. According to the simulations, gradient is mostly caused by differences in the intensity of water uptake, sulfate adsorption and organic anion retention at the various depths. The temporal variations in Ca and Mg concentrations were simulated fairly well in all soil layers. For H+, Al and K there were much more variation in the observed than in the simulated concentrations. Flow in macropores is a possible explanation for the apparent disequilibrium of the cation exchange for H+ and K, as the solution H+ and K concentrations have great vertical gradients in soil. The amount of exchangeable H+ increased in the O and E horizons and decreased in the Bs1 and Bs2 horizons, the net change in whole soil profile being a decrease. A large part of the decrease of the exchangeable H+ in the illuvial B horizon was caused by sulfate adsorption. The model produces soil water amounts and solution ion concentrations which are comparable to the measured values, and it can be used in both hydrological and chemical studies of soils.
  • Rainio, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan roomalaisen kirjailijan, Gaius Plinius Secunduksen (Plinius vanhempi), kirjoittamaa 37-osaista ensyklopediaa nimeltä Naturalis Historia. Tutkielman materiaalina on käytetty teoksen toista kirjaa, joka käsittelee kosmologiaa ja maailmankaikkeutta, ja sieltä on poimittu runsaasti esimerkkitekstejä. Tekstit käsittelevät maailmaa yleisesti, auringon- ja kuunpimennyksiä, tuulia, maanjäristyksiä, tuliperäisiä alueita, tulia ja niihin liittyviä välillisiä ilmiöitä. Jokaisen luonnonilmiön kohdalla on myös selvitetty, minkälaisia antiikin ajan enteitä ja uskomuksia niihin liittyy. Tutkielman tavoitteena on selvittää Plinius vanhemman käsityksiä maasta, maapallosta, sen muodosta ja sijainnista universumissa. Tavoitteena on myös analysoida, minkälaisina tapahtumina Plinius vanhempi tulkitsee erilaiset luonnonilmiöt ja millä argumenteilla hän kuvailee näiden ilmiöitten syntymistä. Tutkielmassa sivutaan myös käsitteitä “jumaluus” ja “äitimaa”, ja näiden ihmisille tarjoamia hyötyjä ja haittoja. Moraalifilosifan kannalta on otettu mukaan käsitteet avaritia ja luxuria, joiden osalta Plinius arvioi kriittisesti ihmiskuntaa ja sen toimintaa. Pliniukselta valitun tutkimusmateriaalin perusteella on tehty joitain yleistyksiä. Auringon ja kuun toiminnat maapallon eri ilmiöitä ohjaavina voimina on kiistatonta Pliniuksen antamien esimerkkien perusteella. Naturalis Historian kansantajuinen esittämistapansa vähentää luonnonilmiöihin liittyvää taikauskoa, ja syntyvien enteiden tulkinta ei aina pääty siihen, että enteet olisivat pahoja. Käsitteiden avaritia ja luxuria pohdinta luovat terveen moraalisen käsityksen ihmiskunnan omasta toiminnasta luontoäidin ihmisille tarjoamista lahjoista. Plinius tulkitsee maailman koostuvan kahdesta päätekijästä, jotka ovat terra ja caelum. Näihin sisältyvät käsitteet luonto ja jumala. Kyse on näiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja tasapainosta. Vuorovedet ovat kuun aikaansaamia ilmiöitä, jotka yhdessä auringon ja kuun kanssa luovat maailmaan aikasidonnaisen ja säännöllisen kiertokulun. Käsitys maailmasta suljettuna tilana tulee esiin maanjäristysten ja tuulien kohdalla, mutta Pliniuksen tietämättömyys luonnonilmiöiden todellisista syntymekanismeista on silmiinpistävää. Tuliperäisyyden ja tulet Plinius liittää antiikin ajan uskonnollisen mailman kanssa ja tulkitsee oman aikansa tietämyksen perusteella kyse olevan kyseessä joko jumalan vihan tai ihmisen ahneudellaan luonnolle aiheuttaman epätasapainon.
  • Savunen, Tarja; Kivi, Rigel; Poikonen, Antti; Kangas, Markku; Säntti, Kristiina; Hyvönen, Reijo; Mammarella, Ivan; Gregow, Erik; Tammelin, Bengt (Ilmatieteen laitos, 2015)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:9
  • Laaksonen, Reino; Malin, Väinö (Vesihallitus. National Board of Waters, 1984)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 57, 59-60
    lonikoostumuksen muutoksista järvissä v. 1968—1983
  • Assmuth, Timo; Lyytimäki, Jari (Elsevier, 2015)
    Environmental Science and Policy 51 (2015), pages 338-350
    Ongoing complex global ecological and societal transitions pose challenges of including actors with different knowledge. We focus on approaches to gaining shared understanding and acting on it in the converging fields of environment, health care and environmental health. Starting from similarities between these fields with regard to knowledge and actor inclusion, we rethink ‘knowledge’, ‘brokering’ and ‘science–policy interfaces’. Using conceptual models, we structure and characterize the multi-dimensional and interactive co-production and application of types of knowledge (scientific and other) in governance contexts shaped by institutions, political agency and policies (sectorial and integrative). We investigate cases of knowledge brokering, representing different types from formal to informal, international to national, and research-centered to action-oriented. We find both shared and isolated problems and solutions in the studied sectors and settings regarding knowledge brokering, for instance with respect to precaution, reflecting the dynamics in environmental and health care and their contexts. Methodologically, our analyses show the importance of heuristic and participatory approaches to explicating interpretations and dealing with disagreements about knowledge, values and premises for actions.
  • Pilla, Rachel M.; Williamson, Graig E.; Adamovich, Boris V.; Adrian, Rita; Anneville, Orlane; Chandra, Sudeep; Colom-Montero, William; Devlin, Shawn P.; Dix, Margaret A; Dokulil, Martin T.; Gaiser, Evelyn E.; Girdner, Scott F.; Hambright, David K.; Hamilton, David P.; Havens, Karl; Hessen, Dag O.; Higgins, Scott N.; Huttula, Timo H.; Huuskonen, Hannu; Isles, Peter D. F.; Joehnk, Klaus D.; Jones, Ian D.; Keller, Wendel Bill; Knoll, Lesley B.; Korhonen, Johanna; Kraemer, Benjamin M.; Leavitt, Peter R.; Lepori, Fabio; Luger, Martin S.; Maberly, Stephen C.; Melack, John M.; Melles, Stephanie J.; Müller-Navarra, Dörthe C.; Pierson, Don C.; Pislegina, Helen V.; Plisnier, Pierre-Denis; Richardson, David C.; Rimmer, Alon; Rogora, Michela; Rusak, James A.; Sadro, Steven; Salmaso, Nico; Saros, Jasmine E.; Saulnier-Talbot, Émilie; Schindler, Daniel E.; Schmid, Martin; Shimaraeva, Svetlana V.; Silow, Eugene A.; Sitoki, Lewis M.; Sommaruga, Ruben; Straile, Dietmar; Strock, Kristin E.; Thiery, Wim; Timofeyev, Maxim A.; Verburg, Piet; Vinebrooke, Rolf D.; Weyhenmeyer, Gesa A.; Zadereev, Egor (Rebekah A. Canada, 2020)
    Scientific Reports 10, 1 (2020), 20514
    Globally, lake surface water temperatures have warmed rapidly relative to air temperatures, but changes in deepwater temperatures and vertical thermal structure are still largely unknown. We have compiled the most comprehensive data set to date of long-term (1970–2009) summertime vertical temperature profiles in lakes across the world to examine trends and drivers of whole-lake vertical thermal structure. We found significant increases in surface water temperatures across lakes at an average rate of + 0.37 °C decade−1, comparable to changes reported previously for other lakes, and similarly consistent trends of increasing water column stability (+ 0.08 kg m−3 decade−1). In contrast, however, deepwater temperature trends showed little change on average (+ 0.06 °C decade−1), but had high variability across lakes, with trends in individual lakes ranging from − 0.68 °C decade−1 to + 0.65 °C decade−1. The variability in deepwater temperature trends was not explained by trends in either surface water temperatures or thermal stability within lakes, and only 8.4% was explained by lake thermal region or local lake characteristics in a random forest analysis. These findings suggest that external drivers beyond our tested lake characteristics are important in explaining long-term trends in thermal structure, such as local to regional climate patterns or additional external anthropogenic influences.
  • Aaltonen, V. T. (Suomen metsätieteellinen seura, 1934)
  • Luoma, Antti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Plantation forestry has increased dramatically in Uruguay during the past 25 years. Thus, planted forests have an increasing importance in providing other ecosystem services in addition to wood provision in landscape scale. Forest sector company UPM owns more than 250 000 hectares of Eucalyptus plantations in Uruguay. UPM seeks to enhance their systems to measure and monitor ecosystem services, to better understand sustainable provision of ecosystem services in their plantation landscapes, and to mitigate negative and maximize positive impacts. Benefits of monitoring and incorporating ecosystem services at management level include strengthened decision-making and communication, license to operate in long-term and better corporate image. Four ecosystem services were selected for analysis based on their relevance in UPM’s corporate strategy: wood provision, climate regulation, water provision and biodiversity maintenance. Provision of the ecosystem services were estimated quantitatively and compared to a pasture land baseline. Provision of ecosystem services was also linked to product level, tonne of pulp, when applicable. Data for the analysis was partly provided by UPM and partly by literature meta-analysis. Climate benefit of converting pasture to Eucalyptus is 8–31 MgC/ha or 29–115 MgCO2/ha depending on species and rotation number. Planting 40% of a micro water-shed with Eucalyptus reduces water streamflow approximately by 20–27%, while reducing streamflow of peak rainfall months by up to 40%, potentially alleviating floods. Pastures in UPM’s landscapes are well connected, but provided little core habitats. Native riparian forests are fragmented and maintain biodiversity poorly. Suggestions for future monitoring and measuring are presented. This thesis works as a waypoint for future studies of holistic ecosystem services provision in UPM assets.
  • Kaikkonen, Heidi (Helsingfors universitet, 2016)
    In my Master's Thesis, I have researched interviews made by the leader of the Tarun Bharat Sangh organisation, Rajendra Singh, between the years 2001, 2002, 2009, 2012, 2014 and 2015. Rajendra Singh has been working with environmental issues in Rajasthan, India, since the year 1984, and he has been awarded with several awards for his work. My research method is rhetorical analysis, which means that I look at the interviews of Rajendra Singh, and analyse what type of rhetorical devices he uses when presenting his arguments. My research aims to answer the question, what kind of persuading and empowering rhetoric does Rajendra Singh use when talking about the environmental issues of India and their solutions, and what kind of argumentative positions does he take in relation to public power, society and media. It is also my goal to see, whether there has been any change in his position during these years, and are there stylistic differences in those interviews that he has answered in Hindi and those that he has answered in English. By researching Singh's argumentative positions, I want to find out the core message of these interviews - in other words, what is Singh's solution to solving water-related environmental issues in India. I want to see whether a community-based conservation of the environment and going back to the past is the only cure for these issues, or what kind of solutions does he propose. In order to analyse Singh's rhetoric, I utilize the list of rhetorical devices presented by Arja Jokinen (1999). These devices, however, are not sufficient to analyse Hindi language material, so I have added the concept of religious rhetoric. Religious rhetoric is used commonly in India when there is a need to appeal to people when discussing environmental issues. Singh uses different kinds of persuading and empowering rhetorical devices to get his audience to support his positions. He argues, that our current lifestyle is not sustainable and that we should question our current habits and strive for a self-sufficient basis of life. He believes that taking care of the environment is everyone's responsibility, and that we need co-operation between societies and the government, in order to solve India's environmental issues in a sustainable way. Development and conservation belong together, and India should also utilize it's native wisdom by looking for solutions in traditional methods.
  • Saarela, Jouko (Finnish Environment Institute, 1997)
    Monographs of the Boreal Environment Research 3
  • Leppäranta, Matti; Virta, Juhani; Huttula, Timo (Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos, 2017)
  • Korhonen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 44/2007
    Hydrologinen vuosikirja 2001–2005 sisältää yleiskatsaukset vuosien 2001–2005 hydrologisiin oloihin Suomessa sekä taulukoita ja kaavioita hydrologisten muuttujien vuorokausi- tai kuukausikeskiarvoista kyseisinä vuosina. Vertailutietoina on keski- ja ääriarvoja kausille 1961–1990 ja 1991–2005. Jaksoille määritetyt keskiarvot poikkeavat monissa tapauksissa toisistaan, koska 1990-luku ja 2000-luvun alku mm. olivat aiempia vuosikymmeniä lämpimämpiä. Taulukoissa kuvaillaan myös havaintopaikkoja. Ennen kunkin hydrologisen muuttujan havaintotaulukkoa on kuvaus muuttujan havainnointi- tai määritystavasta sekä havaintoverkkojen laajuudesta, eräissä tapauksissa myös havaintopaikkakartta. Yhteenvetoja esitetään seuraavista muuttujista: vedenkorkeus, virtaama, pienten alueiden valuma, aluesadanta (mittarivirheiden suhteen korjaamattomat arvot), lumipeitteen vesiarvon aluearvo, haihdunta Class A -astioista, avoveden pintalämpötila, järvien jäätyminen ja jäänlähtö, jään paksuus, pohjaveden pinnankorkeus sekä lumen ja roudan syvyys.
  • Rautio, Mikko (Etelä-Savon ympäristökeskus, 2007)
    ESAra 1/2007
    Julkaisu sisältää tietoa Etelä-Savon ympäristökeskuksen toiminta-alueella (Etelä-Savon maakunta) aiheutuvasta ympäristökuormituksesta. Tiedot on koottu Ympäristöhallinnon ylläpitämästä Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmästä (VAHTI), jonne ympäristölupavelvolliset vuosittain ilmoittavat tiedot mm. ilma- ja vesipäästöistä sekä jätemääristä. Raportti keskittyy vuoden 2005 tietoihin, mutta osa tiedoista on aikaisemmilta vuosilta, jos vuoden 2005 tietoja ei ole ollut saatavilla. Raporttiin on koottu tietoa myös aikaisempien vuosien kuormituksesta, jotta voidaan seurata kuormituksen kehittymistä. Ihmisen aiheuttama ympäristökuormitus Etelä-Savossa on erittäin vähäistä verrattuna muuhun Suomeen. Etelä- Savosta puuttuu lähes kokonaan suuret teollisuuslaitokset, jotka ovat suuria piste-kuormittajia. Maakunnan asukasmäärä ja –tiheys ovat pieniä verrattuna keskimäärin muuhun Suomeen, jolloin yhdyskuntien pistekuormittajat (esim. voimalaitokset ja jätevedenpuhdistamot) ovat kooltaan melko pieniä ja kuormitus vähäistä.
  • Ailus, Minna (Vesihallitus, 1979)
    Vesihallitus. Tiedotus 183: 5-47
  • Salminen, Jani; Tikkanen, Sarianne; Koskiaho, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2017
    Tämä raportti sisältää Kohti vesiviisasta kiertotaloutta –hankkeen keskeiset tulokset, havainnot ja johtopäätökset. Raportti sisältää kokonaisvaltaisen synteesin kiertotalouden ja vesikysymysten kytkennöistä, yhteensovittamisesta ja yhtäaikaisesta optimoinnista. Kiertotaloudella tarkoitetaan talousjärjestelmää, jossa tuotteisiin sisältyvä arvo ja luonnonvarat pidetään tuottavassa käytössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on vastata globaaleihin ja paikallisiin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisimpiä on puhtaan makean veden riittävyys. Vesiviisaassa kiertotaloudessa vettä käytetään tehokkaasti sen hukka minimoiden, veteen sen käytön aikana liuenneet aineet ja sitoutunut energia otetaan talteen ja palautetaan kiertoon. Kiertotalouden veteen kohdistuvat riskit hallitaan ja pinta-, meri- ja pohjavesiekosysteemeihin kohdistuvia paineita vähennetään. Vesiviisaan kiertotalouden ratkaisut liittyvät näihin teemoihin; veden hukan vähentämiseen, veden käytön tehostamiseen, aineiden ja energian talteenottoon ja veden kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Vesiin ja vesivaroihin liittyvien kestävyysongelmien ratkaisemisessa myös kulutusvalinnoilla ja sekä yksityisen että julkisen sektorin hankinnoilla on keskeinen merkitys. Hankeraportissa kuvataan veden ja vesiekosysteemien kytkennät veteen. Keskeisenä esittämisen tapana toimii aiheesta tuotettu infograafi ja sen sisältöjä avaavat tekstit. Vesiviisas kiertotalous on konseptina uusi ja sen hahmottaminen edellyttää tarkkaa käsitystä vesien käytön ja kuormituksen nykytilasta. Tässä raportissa esitetään hankkeessa laaditun, käyttöön otettua vettä (tekninen vesi) koskevan vesitilinpidon tulokset ja niiden pohjalta lasketut vesitehokkuuden tunnusluvut. Teknisellä vedellä tarkoitetaan ihmisen ekosysteemistä teknosysteemiin tyypillisesti pumppaamalla ottamaa vettä. Tarkastelu kattaa koko Suomen kansantalouden 150 toimialan jaotuksella. Fosfori- ja typpikuormituksen osalta esitetään tarkennettu arvio eri toimialojen aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Lisäksi on arvioitu tuontituotteiden aiheuttamaa vedenkulutusta. Vesiviisaan kiertotalouden ratkaisuja ja niihin liittyviä ohjauskeinomahdollisuuksia on tarkasteltu veden kannalta keskeisten, vesi-intensiivisten toimialojen kautta. Ohjauskeinojen osalta on painotettu kansainvälisiä esimerkkejä ja raportti sisältää esimerkkikuvauksia olemassa olevista vesiviisaan kiertotalouden ratkaisuista. Elintarvikeketjun kiertotalouteen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia kuvataan Etelä-Satakunnan Pyhäjärviseudun tapaustarkastelun kautta. Raportin lopussa esitetään 12 johtopäätöstä vesiviisaasta kiertotaloudesta, sen tavoitteista ja niiden edistämisestä.