Browsing by Subject "vesien saastuminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 63
  • Rissanen, Johanna (Suomen ympäristökeskus, 1999)
    Ympäristöopas 63
    Lämpimänä heinäkuun päivänä tekisi mieli mennä uimaan, mutta uimapaikan vesi näyttää vihertävältä. Onko vedessä sinilevää ja uskallanko mennä uimaan? Mistä tunnistan sinilevän? Voiko sinilevähaittoja vähentää? Näihin ja moniin muihin levän ja levähaittoihin liittyviin kysymyksiin löytyy vastaus tästä oppaasta. Oppaassa esitellään värikuvin erilaisia leviä ja niiden aiheuttamia ilmiöitä. Siinä vastataan usein esitettyihin levän, levähaittoihin ja levien myrkyllisyyteen liittyvän kysymyksiin. Oppaassa neuvotaan mitä voi tehdä, kun sinilevää on runsaasti. Lisäksi kerrotaan, mitä kukin voi tehdä leväongelmien vähentämiseksi. Teos on tarkoitettu niin lomailijoille, mökkiläisille, ranta-asukkaille kuin myös ympäristöalan ja kuntien työntekijöille.
  • Ekholm, Petri (Finnish Environment Institute, 1998)
    Monographs of the Boreal Environment Research 11
  • Herve, Sirpa; Paasivirta, Jaakko; Ahkola, Heidi; Heinonen, Pertti (Finnish Environment Institute, 2010)
    Reports of the Finnish Environment Institute 14/2010
  • Rekolainen, Seppo (National Board of Waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1993)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 12
    Yhteenveto: Maatalouden aiheuttama vesistönkuormitus ja sen vähentäminen
  • Kylä-Harakka-Ruonala, Tellervo (National Board of Waters and Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 2
    Yhteenveto: Kemikaalien teollisesta käsittelystä vesieliöille aiheutuvien riskien arviointi mallin avulla.
  • Miettinen, Veijo; Hattula, Marja-Liisa (Vesihallitus, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 30, 46-50
    Tiivistelmä: Kloorattujen hiilivetyjen ja elohopean esiintymisestä eläinplanktonissa Suomen rannikkovesissä.
  • Isotalo, Ilkka (Vesihallitus, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 30, 3-20
    Tiivistelmä: Metallien ja fluorin pitoisuuksista ja määristä Kokemäenjoessa vuosina 1975—1977
  • Kauppi, Lea (Vesihallitus. National Board of Waters, 1984)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 57, 24-30
    Maatalous vesistöjen tilan muuttajana Suomessa
  • Halmeenpää, Hanna; Niemelä, Pirjo; Alahuhta, Janne; Dvornikova, Natalya; Erkinaro, Heikki; Heikkinen, Kaisa; Kotov, Sergey; Masyk, Natalya; Meissner, Kristian; Riihimäki, Juha; Vuori, Kari-Matti; Zueva, Marina (North Ostrobothnia Regional Environment Centre, 2007)
    The Finnish Environment 28/2007
    The Kola River is situated in Northwestern Russia, Kola Peninsula, which is an area with about 70 year long history of copper and nickel mining and smelting. However, environmental effects on the Kola River, caused by industry and other human activities, are not studied thoroughly. Area of the Kola River basin is 3850 km2. The river flows 83 km from south to north and enters the Kola Bay of the Barents Sea in front of the Kola City. The Kola River is vital for the reproduction of salmon and it is also an important source of drinking water for about half a million people in the city of Murmansk and in the surrounding settlements. In the Kola Water Quality -project in years 2001–2004 one the main objectives was to define the ecological status of the Kola River. The Näätämöjoki River in northern Finland and Norway was surveyed as a reference area. This publication includes ecological studies carried out by North Ostrobothnia Regional Environment Centre (NOREC, Finland) and The Murmansk Areal Department for Hydrometeorology and Environmental Monitoring (MUGMS, Russia). Chapters concerning macroinvertebrate studies were written by Kristian Meissner (NOREC/SYKE). Studies on macrozoobenthos after federal Russian hydrobiological monitoring methods are grouped in separate chapters and were reported by Sergey Kotov (MUGMS). Chapters concerning fish communities were written by Heikki Erkinaro (NOREC, Finnish Game and Fisheries Research Institute). Diatom community analyses were reported by Hanna Halmeenpää and Pirjo Niemelä (NOREC). Chapters concerning hydromorphological state of the river (River Habitat Survey) were written by Janne Alahuhta (NOREC) and chapters on macrophyte survey by Juha Riihimäki (Finnish Environment Institute). Studies on metal concentrations in aquatic bryophytes were reported by Hanna Halmeenpää (NOREC) and Kari-Matti Vuori (Finnish Environment Institute). Chapters concerning bacterioplankton and phytoplankton were written by Natalya Masuk (MUGMS), chapters on zooplankton by Natalya Dvornikova (MUGMS). Chapters concerning physical and chemical water quality of the rivers Kola and Näätämöjoki were written by Marina Zueva (MUGMS) and Hanna Halmeenpää (NOREC). Hanna Halmeenpää and Pirjo Niemelä (NOREC) took the responsibility of editing the report and writing of common chapters. On grounds of the ecological studies, the Kola River can be divided into three separate areas. At the upper river sections (K2-K3) the ecological status ranged from good to moderate. Signs on nutrient and metal (copper, nickel) loading could be detected both in water quality and in aquatic organisms. The ecological status of the mid-section (K4-K8) of the Kola River basin ranged from good to high. No major human impact could be seen. The estuary section (K9-K12) of the Kola River represented the moderate ecological status. This was probably caused by small, heavily polluted tributaries (Varlamov, Medvegiy and Zemlanoy) draining organic load and nutrient rich waters into main flow and also by other anthropogenic loading along the lower river section. The ecological status of the reference river Näätämöjoki was high on grounds of all the biological parameters used in this study.
  • Kauppi, Lea; Kenttämies, Kaarle; Puomio, Eeva-Riitta (Vesi- ja ympäristöhallitus. National Board of Waters and Environment, 1986)
    Publications of the Water Research Institute 69, 70-87
    Asumajätevesien fosforin ja typen poiston vaikutus järvien rehevöitymiseen
  • Salminen, Jani; Tuominen, Sirkku; Nystén, Taina (Finlands miljöcentral, 2012)
    Miljöhandledning
    Denna handbok redogör för biologisk sanering av grundvatten som förorenats med nitrat och bokens malgrupper ar verksamhetsutovare, konsulter i miljobranschen och myndigheterna. Handboken innehåller en kort översikt av lagstiftningen och verksamhetsutövarens skyldigheter i frågor som gäller förorening av mark och grundvatten. Därtill behandlas de specialfrågor som gäller förorening av grundvattnet på pälsfarmområden och både teoretisk och på erfarenhet baserad kunskap om biologisk sanering av grundvatten som förorenats med nitrat presenteras. Handboken och de avsnitt som beskriver hur en sanering utfors baserar sig pa material som erhallits i NITROS-undersökningen. Resultat fran motsvarande saneringar har inte tidigare publicerats i Finland. Saneringsmetodens grundprinciper är däremot allmänt accepterade och är även kända i internationell litteratur. Handbokens innehåll går att tillämpa på motsvarande objekt i Finland utan att förbiga varje objekts och grundvattenomrades särdrag, som alltid ska särskilt tas i beaktande oberoende vilken saneringsmetod för grundvattnet som tillämpas.
  • Heinonen, Pertti; Kettunen, Ilppo (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 16
  • Pitkänen, Heikki (National Board of Waters and the Environment, 1994)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 18
    Suomen rannikkovesien rehevöityminen: jokivesien tuomien ravinteiden alkuperä, käyttäytyminen ja vaikutukset.
  • Niemi, Maarit (Vesihallitus. National Board of Waters, 1985)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 64
    Fekaali indikaattoribakteerit sisävesien kirjolohen kasvatuslaitoksilla
  • Oikari, Aimo; Soivio, Antti (Vesihallitus, 1979)
    Vesihallitus. Tiedotus 166
  • Magombedze, Liliosa; Øystein, Jæger (2006)
    NGU Report 2006.042
  • Londesborough, Susan (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2006
  • Vuoristo, Heidi; Gustafsson, Juhani; Helminen, Harri; Jokela, Sinikka; Londesborough, Susan; Mannio, Jaakko; Mehtonen, Jukka; Mononen, Paula; Nakari, Tarja; Ojanen, Pekka; Ruoppa, Marja; Silvo, Kimmo; Sainio, Pirjo (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2010
    Velvoitetarkkailuissa on toistaiseksi kiinnitetty varsin vähän huomiota jätevesien ja muun ihmistoiminnan vuoksi ympäristöön joutuviin haitallisiin yhdisteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kemikaalien runsas ja monipuolinen käyttö tuotannossa ja kotitalouksissa sekä toisaalta kansainvälisestä ja kotimaisesta lainsäädännöstä johtuvat vaatimukset ovat lisänneet paineita liittää vierasaineita koskevia selvityksiä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin. Esteenä on usein ollut epätietoisuus tarkkailtavien aineiden valinnasta, menetelmistä ja tarkkailuohjelmien muista yksityiskohdista. Tämä ohje on laadittu edistämään haitallisten aineiden tarkkailua sekä jätevesissä, pohjavesissä että pintavesissä. Se on tarkoitettu tarkkailua käsittelevien ja valvovien kuntien ja valtion viranomaisten, tarkkailua suorittavien laitosten ja tarkkailuvelvollisten toiminnanharjoittajien käyttöön. Julkaisu on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuvataan asiaan liittyvää lainsäädäntöä, päästölähteitä, vesienhoitolain vaikutuksia tarkkailuun sekä kansainvälisiä käytäntöjä. Toisessa osassa esitetään suosituksia tarkkailujen järjestämiseksi ja havainnollistetaan suosituksia esimerkkitapauksilla. Haitallisten aineiden tarkkailun lisäksi julkaisussa kuvataan eräitä muitakin tarkkailuasioiden hoitoon yleisesti suositeltavia menettelytapoja, kuten tarkkailujen hyväksymiskäytäntöjä, raportointia ja laadunvarmistusta. Yhdenmukaisten menettelytapojen kuvaamista pidettiin tärkeänä, koska velvoitetarkkailuille annetut yleisohjeet ovat vuodelta 1992, eikä niitä ole uudistettu sen jälkeen. Haitallisten aineiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tulee perustua riskiarviointiin ja uuden toiminnan kyseessä ollen myös riittäviin ennakkoselvityksiin. Tarvittaessa tarkkailuun tulisi kuulua syy-seuraussuhteita selvittäviä tutkinnallisia jaksoja, joiden tuottaman tiedon avulla tarkkailuista saattaa olla mahdollista karsia pois epäolennaisia osia ja keskittyä toimintaa herkimmin kuvaaviin muuttujiin. Julkaisussa korostetaan tarkkailujen kehittämistä sen mukaan, miten tietoa kertyy. Lisäksi on haluttu nostaa esiin biotestauksen mahdollisuuksia jätevesijakeiden ja kokonaisjätevesipäästöjen vaikutuksia selvitettäessä. Tarkkailun parhaita käytäntöjä ja suositeltavia valintoja on havainnollistettu muutamin kuvitteellisin esimerkkitapauksin.