Browsing by Subject "vesienhoitoalueet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Lehtoranta, Virpi; Hjerppe, Turo; Kotanen, Juho; Manninen, Pertti; Mäenpää, Milla; Väisänen, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2016
    Tämä tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa Suomessa järvi- ja jokivesien ekologisen tilan parantamisen hyötyjä yhdellä vesienhoitoalueella siten, että myös vesistöjen käyttöön liittymättömät, eli aineettomat hyödyt otettiin arviossa mukaan. Tutkimuksen tuottamia tuloksia hyödynnettiin laadittaessa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2016–2021. Tutkimuksella selvitettiin Vuoksen vesienhoitoalueella asuvien ja vapaa-aikaansa viettävien mielipiteitä pintavesiensä tilasta, vesienhoidosta ja suunnitelluista toimenpiteistä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin taloudellisessa arvottamisessa eniten käytettyä ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 512 asukkaalle ja 1 000 ulkokuntalaiselle mökinomistajalle Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 31.
  • Mäenpää, Milla; Tolonen, Sini (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 23/2011
    Manner-Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laadittiin vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2010–2015 osana Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa. Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009.  Vesienhoitosuunnitelmien valtakunnalliseen koosteeseen on koottu keskeisiä tietoja alueellisista vesienhoitosuunnitelmista sekä kokonaisarvio vesienhoidon ensimmäisen suunnittelukauden kokemuksista. Vesienhoito perustuu valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun, jossa tulee sovittaa yhteen vesienhoidon kannalta merkittävät toiminnot ja sektorit. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat suunnittelusta omalla toimialueellaan. Vaikka vesiensuojelulla on Suomessa pitkä perinne, vesienhoidon suunnitteluprosessi oli monella tapaa Suomen suunnitteluperinteestä poikkeava menettely. ELY-keskusten toimialueelleen perustamat yhteistyöryhmät toimivat osana suunnitelmien valmistelua ja lisäsivät eri viranomaisten ja sidosryhmien vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kansalaisten kuuleminen oli poikkeuksellisen laajaa ja kuuleminen järjestettiin kolmessa vaiheessa suunnittelua. Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu lähes kaikkien rannikkovesien sekä yli 5 km2:n kokoisten järvien ja valuma-alueeltaan yli 200 km2:n jokien tila. Tällä hetkellä pääosa Suomen sisävesistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Vesienhoitosuunnitelmien mukaan hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Rannikkovesien tilan paraneminen on hitaampaa, mutta niidenkin tila on tarkoitus saada hyväksi viimeistään vuonna 2027. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien pohjavesien arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Ympäristötavoitteisiin pääseminen vaatii toimia kaikilla sektoreilla, mutta eri vesienhoitoalueilla toimet painottuvat alueen ominaispiirteiden vuoksi eri tavalla. Pääosa suunnitelmien vesiensuojelutoimista on nykykäytännön mukaisia eli sellaisia, jotka perustuvat velvoittaviin säädöksiin tai päätöksiin. Näiden toimien kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Suunnitelmissa esitetyt lisätoimet kasvattavat kustannuksia noin 15 prosenttia. Lisätoimenpiteet kohdistetaan erityisesti sinne, missä ne ovat välttämättömiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi.
  • Silvo, Kimmo; Hokka, Ville; Teiniranta, Riitta; Järvenpää, Elise; Partanen-Hertell, Marjut (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2006
  • Luokkanen, Eira; Olofsson, Patrik; Hokka, Ville; Sundström, Bo (Lapland Regional Environment Centre & County Administrative Board of Norrbotten, 2008)
    The Finnish Environment 10/2008
    In TRIWA II project, realized in 2006-2008, practices for the management of Torne River, an international river basin district, were developed. For this, environmental legislation and administration in Finland and Sweden were compared and possible obstacles were charted. This included framing participation processes in water management. In addition, ecological issues were included in the project, as they form the basis for evaluating the status of the environment. The legislation and administrative systems in Finland and Sweden are very similar. There are no major differences, but in some issues, for example in forest drainage or construction in or close to the shore area, the procedures and legislation have somewhat different approach. On the other hand, in water management, the interpretation and implementation of the common Water Framework Directive have differences that influence the cooperation across the border. For example, the schedule for public hearings that pace the administrational work in addition to the directive is different in these neighbor states. People's opinion on and wishes for cooperation across border were surveyed. Even though the public participation systems are well developed both in Finland and Sweden, people feel that they are not necessarily heard in water management issues, or that their opinions are not taken into account in decision making. There is a genuine wish and need for cooperation across the border in Torne River area. Especially informal participatory processes need developing. A co-operational structure for the area is suggested. Earlier developed typologies for rivers and lakes of Torne River area were tested with fish (lakes) and phytobenthos (rivers). The results supported the typologies. Simultaneously, national classifications of the ecological status were tested. It became clear that harmonization of national indices is necessary, as the evaluation of the ecological state using fish analysis gave very different results depending on the system used. With phytobenthos, the results were very close to each other. It is obvious that the evaluation systems have to be tested and carefully chosen for the region. It also seems that the earlier suggestions for simplified typologies are usable in the area.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2006)
    Ympräristöministeriön raportteja 20/2006
    Ympäristöministeriön 31.3.2006 asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia malli vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaiseksi seurantaohjelmaksi. Seurantaohjelmamalli käsittää joet, järvet, rannikkoalueet ja pohjavedet. Mallissa on huomiotu muun lainsäädännön perusteella tehtävä ympäristön seuranta. Mallissa esitetään seurannan nykytila ja seurantaohjelman laatimisen periaatteet. Vesienhoitoalueen seurantaa tarkastellaan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelta valittujen esimerkkien valossa. Työryhmä luovutti raporttinsa ympäristöministeriölle 9.11.2006. Vesienhoidon seurantaohjelma (perus- ja toiminnallinen) laaditaan ensijijaisesti hyödyntämällä jo olemassa olevia viranomaisen seurantaohjelmia ja velvoitetarkkailun tarkkailuohjelmia. Seurantaohjelmiin kirjataan myös seurannan lisätarve. Lisätarpeita yksilöitiin mm. pintavesien biologisen seurannan osalta, jota on useilla seurantakohteilla lisättävä tulevina vuosina. Lisätarpeita on myös haitallisten aineiden seurannassa. Tiedossa olevien haitallisten aineiden päästöjen osalta vesistöseuranta voidaan jo aloittaa, mutta muuten on tarkoituksenmukaista selvittää tarkemmin päästölähteitä ja tehdä kartoituksia vesistöstä. Pohjavesiryhmittäisiä tilan tarkasteluja ei ole aikaisemmin Suomessa tehty, joten seurannan lisätarpeiden arviointia voitaneen arvioida parhaiten vasta vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa. Seurannan lisätarpeita harkittaessa tulee arvioida mahdollisuus sen toteuttamiseen valtakunnallisia tai alueellisia seurantoja kehittämällä, ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisesti toiminnanharjoittajien tarkkailupäätöksiä tarkistamalla tai mahdollisilla uusilla osoitettavilla määrärahoilla esim. maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaan.
  • Vuori, Kari-Matti; Hellsten, Seppo; Järvinen, Marko; Kangas, Pentti; Karjalainen, Satu Maaria; Kauppila, Pirkko; Meissner, Kristian; Mykrä, Heikki; Olin, Mikko; Rask, Martti; Rissanen, Jouko; Ruuhijärvi, Jukka; Sutela, Tapio; Vehanen, Teppo (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2008