Browsing by Subject "vesijohdot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Laitinen, Jyrki; Malila, Riikka (Suomen ympäristökeskus, 2020)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 41/2020
    Joutsenmerkin mukaisissa ympäristömerkityissä taloissa ei rakennusten vesijohdoissa saa käyttää kupariputkia. Kriteerit ovat samat kaikissa Pohjoismaissa. Asiasta on esitetty eriäviä mielipiteitä, erityisesti on toivottu kupariputkien sallimista käytettäväksi asuinrakennuksissa ja niihin verrattavissa olevissa rakennuksissa. Ruotsissa jotkin tahot ovat kupariputkien käyttöä vastaan, koska sen on väitetty mm. heikentävän puhdistamolietteen laatua. Suomessa kupariteollisuus ei tätä näkemystä ole hyväksynyt. Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt toiveen puolueettoman selvityksen tekemisestä siten, että eri putkimateriaalien ympäristövaikutuksia vertailtaisiin elinkaariperiaatteella. Tässä selvityksessä Suomen ympäristökeskus (SYKE) keräsi tietoa putkimateriaalien (kupari, muovi ja komposiitti) valmistuksesta, käytön vaikutuksista terveydelle ja ympäristölle sekä kierrätettävyydestä. Selvitys rajattiin asuinkäyttöön ja sitä vastaavien rakennusten sisällä oleviin vesijohtoihin. Selvitysten perusteella ei löydetty selkeitä eroja eri putkimateriaalien ympäristövaikutuksissa. Etenkin hiilijalanjäljen osalta eri materiaalien välinen paremmuusjärjestys voi vaihdella mm. käytetyistä energialähteistä ja käyttö- ja valmistuspaikan maantieteellisestä sijainnista johtuen. Myös materiaalien kierrätettävyys huomioitiin selvityksessä. Minkään putkimateriaalin ei todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia. Jotkut asiantuntijat ovat olleet huolissaan kupariputkista veteen liukenevan kuparin ympäristövaikutuksista, mutta sille ei löydetty selkeitä perusteita. Kupari on alkuaine, jota kasvit ja eliöt tarvitsevat hivenaineeksi. Selvityksen perusteella kupariputkista liukenevan kuparin määrä oli alhainen ja vesistöistä ei ole havaittu suosituksia ylittäviä pitoisuuksia. Kuparin haitallisuutta vesiympäristössä sekä sen vaikutusta viljelysmaihin puhdistamolietettä lannoitteena käytettäessä on tässä tutkimuksessa arvioitu tutustumalla aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, annettuihin lausuntoihin sekä haastattelemalla alan asiantuntijoita. Näiden perusteella voidaan todeta, että vesijohtoputkista liukenevan kuparin vaikutusta vesiympäristössä ei voida pitää merkittävänä. Puhdistamolietteen haitallista vaikutusta viljelysmaihin saattaa esiintyä ainoastaan niillä alueilla, joilla kuparipitoisuus on jo luonnostaan korkea. Pohjoismaissa on joitakin tällaisia alueita. Viljelysmaiden kokonaispinta-alasta tämä on hyvin pieni osuus, ja puhdistamolietteen käyttö lannoitemateriaalina on yksinkertaista lopettaa näillä pelloilla. Siten ei ole perusteltua kieltää kupariputkien käyttöä tämän syyn vuoksi.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 82
  • Lapinlampi, Toivo; Raassina, Sami (Suomen ympäristökeskus, 2002)
    Suomen ympäristö 541
  • Unknown author (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus 13
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 98
    Water supply and sewer systems 31.12.1974.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 119
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1987)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 15
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 28
  • Vuorinen, Asta (Vesihallitus, 1977)
    Vesihallitus. Tiedotus 120
    Internal corrosion of water pipes.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 42
  • Unknown author (Vesihallitus, 1974)
    Vesihallitus. Tiedotus 69
    Water utilities 31.12.1972