Browsing by Subject "vesilaitokset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 27
  • Lahti, Kirsti (Finnish Environment Institute, 1997)
    Monographs of the Boreal Environment Research 4
  • Laukkanen, Risto (Vesihallitus. National Board of Waters, 1981)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 41
    Vuorokausivirtaaman ennustaminen yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitosten yleissuunnittelussa.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 31
    English summary: Comparative studies on raw water quality and treatment costs in Sweden and Finland
  • Isomäki, Eija; Valve, Matti; Kivimäki, Anna-Liisa; Lahti, Kirsti (Finnish Environment Institute, 2008)
    Environment guide
  • Isomäki, Eija; Valve, Matti; Kivimäki, Anna-Liisa; Lahti, Kirsti (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Ympäristöopas
    Tämä opas on tarkoitettu pienten pohjavesilaitosten hoitajille. Se sisältää tietoa pohjaveden muodostumisesta, pohjavesiä uhkaavista riskeistä ja niiden hallinnasta, talousveden valmistukseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä, vesilaitostekniikasta sekä pohjavesilaitoksen ylläpidosta ja omavalvonnasta. Oppaassa on myös lyhyesti käsitelty vesijohtoverkostoa. Oppaan tarkoituksena on antaa työkaluja pienen pohjavesilaitoksen jokapäiväiseen ylläpitoon ja toimia samalla tietolähteenä vesilaitoshoitajilta vaadittavaan osaamistestaukseen vesihygieniapassia varten. Siinä suhteessa oppaassa on käyttökelpoista tietoa myös isojen vesilaitosten ja pintavesilaitosten henkilökunnalle.
  • Latvala, Arto (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 92
    Rapid filtration in iron removal from groundwater.
  • Kivimäki, Anna-Liisa (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 98
  • Vuorimaa, Paula; Kontro, Merja; Rapala, Jarkko; Gustafsson, Juhani (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 42/2007
    Ennen vuotta 2000 todettuja torjunta-aineiden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia tunnetaan Suomessa vain muutamia. Toisaalta torjunta-aineiden säännöllistä pohjavesiseurantaa ei ole tehty. Pohjavesinäytteistä on määritysmenetelmien tarkentumisen myötä löydetty myös yhä useampia torjunta-aineita. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hankkeessa ”Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä (TOPO)” selvitettiin torjunta-aineiden esiintymistä pohjavedenottamoiden raakavedessä. Selvityksessä mukana olleet pohjavesialueet sijaitsivat yhdentoista ympäristökeskuksen alueilla. Hankkeessa tutkittiin vuosien 2002–2005 aikana torjunta-aineiden esiintymistä 295 näytteestä 282 havaintopisteestä 190 pohjavesialueelta. Tutkimus kohdistui pohjavesialueille, joilla sijaitsi tai on aikaisemmin sijainnut toimintaa, johon liittyy torjunta-aineiden käyttöä. Tällaisia toimintoja ovat mm. maa- ja metsätalous, taimi- ja kauppapuutarhat, virkistysalueet, hautausmaat, maantie- ja raideliikenne ja teollisuuslaitokset. Koska tutkimuskohteet on valittu edellä kuvatun mukaisesti, tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin pohjavesialueisiin.  Torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita todettiin 37 % tutkituilta pohjavesialueilta, 35 % havaintopisteistä ja 39 % näytteistä. Määritysrajan ylittäneitä pitoisuuksia todettiin 28 % tutkituista pohjavesialueista, 26 % havaintopisteistä ja 29 % näytteistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 talousvedelle asetettu raja-arvo (0,1 µg/l) ylittyi raakaveden osalta 15 pohjavesialueella eli 8 % tutkituista pohjavesialueista. Yli raja-arvon suuruisina pitoisuuksina todettiin pohjavedessä atratsiinia, DEA:aa, DEDIA:aa, heksatsinonia, bentatsonia, bromasiilia sekä BAM:a. Yli määritysrajan mutta alle asetetun raja-arvon suuruisia torjunta-ainepitoisuuksia todettiin 20 % tutkituista pohjavesialueista. Useiden tässä selvityksessä pohjavedestä todettujen torjunta-aineiden myynti ja käyttö on kielletty tai muutoin loppunut. Käytöstä poistettujen torjunta-aineiden löytyminen pohjavedestä on merkki siitä, etteivät ne pohjaveteen päästyään hajoa nopeasti, vaan poistuvat pääosin normaalin pohjaveden kierron kautta. Joissakin pisteissä oli havaittavissa varsinaisen tehoaineen pitoisuuden olevan pienempi kuin hajoamistuotteen, mikä on merkki aineen hajoamisesta pohjavesiolosuhteissa.
  • Isomäki, Eija; Valve, Matti; Kivimäki, Anna-Liisa; Lahti, Kirsti (Finlands miljöcentral, 2007)
    Miljöhandledning
    Denna guide är avsedd för operatörer av små grundvattenverk. Den innehåller uppgifter om grundvattenbildning, risker för grundvatten och riskhantering, råd och riktlinjer för dricksvattentillverkning, vattenverksteknik, samt underhåll och egenkontroll av vattenverk. Vattenledningsnät behandlas även kortfattat i guiden. Syftet med guiden är att ge verktyg för det dagliga underhållet av grundvattenverket och samtidigt fungera som informationskälla till den test som vattenverkspersonalen skall avlägga. Guiden innehåller i detta avseende relevant information även för personalen på större vattenverk.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 82
  • Lapinlampi, Toivo (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2021
    Vuoden 2014 lopussa Manner-Suomessa asui 5 442 837 asukasta. Vesihuolto-organisaatioiden toimintaa kuvaavia tietoja vuosilta 2000–2014 kerättiin Vesihuoltolaitostietojärjestelmä Velvetiin. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitosten talousvesiverkon liittyjämäärä asukaslukuna vuonna 2014 oli 5 097 063 asukasta. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitoksen talousvesiverkon liittyjämäärän suhde verrattuna asukaslukuun oli 93,6 %. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitoksen jätevesiverkon liittyjämäärä asukaslukuna oli 4 611 695 asukasta. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitoksen jätevesiverkon liittyjämäärän suhde verrattuna asukaslukuun oli 84,7 %. Kotitalouksien vedenkäyttö vuodessa oli 251 858 196 m³. Kotitalouksien vedenkäyttö oli 63,1 % koko vedenkäytöstä. Muun teollisuuden kuin elintarviketeollisuuden vedenkäyttö oli 38 346 899 m³/a. Elintarviketeollisuuden käyttämä vesimäärä oli 11 567 186 m³/a. Maatalouden vedenkäyttö oli 9 962 831 m³/a. Muu laskutettu vesi oli 21 780 872 m³/a. Laskuttamattoman vedenkäytön määrä oli 61 454 834 m³/a. Sairaaloiden käyttämä vesimäärä oli 2 309 012 m³/a. Matkailuyrityksissä käytetty vesimäärä oli 1 998 063 m³/a. Talousveden ominaiskäyttö oli 221 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Vesihuoltolaitosten ja tukkulaitosten ottamoilta verkostoon talousvetenä pumppaama pohjaveden määrä oli 200 289 576 m³/a. Pintaveden määrä oli 142 774 700 m³/a ja tekopohjaveden määrä 66 675 521 m³/a. Yhteensä talousvettä pumpattiin verkostoon 409 739 797 m³/a. Investoinnit talousvesijärjestelmiin olivat yhteensä 168 537 277 €/a ja investoinnit jätevesijärjestelmiin 231 824 279 €/a. Vesijohtojen kokonaispituus oli 113 711 kilometriä ja jätevesiviemäreiden kokonaispituus oli 59 845 kilometriä. Talousveden käyttömaksun keskiarvo 31.12.2014 oli 1,26 €/m³. Omakotitalon liittymismaksu talousvesijohtoon oli 2 436 €/liittyjä, perusmaksu talousvedestä oli 72,09 €/a ja mittarimaksu oli 52,63 €/a. Kerrostalon liittymismaksu talousvesijohtoon oli 11 291 €/liittyjä, perusmaksu talousvedestä 357,11 €/a ja mittarimaksu 82,40 €/a. Jäteveden käyttömaksun keskiarvo 31.12.2014 oli 2,54 €/m³. Omakotitalon liittymismaksu jätevesiviemäriin oli 4 125 €/liittyjä ja perusmaksu jätevedestä 89,58 €/a. Kerrostalon liittymismaksu jätevesiviemäriin oli 14 208 €/liittyjä ja perusmaksu jätevedestä 408,83 €/a. Talousvesijärjestelmien käyttökustannukset olivat yhteensä 203 562 646 €/a ja jätevesijärjestelmien käyttökustannukset olivat yhteensä 238 589 962 €/a. Viemäröity jätevesimäärä oli 49 7174 758 m³/a, josta laskutettu jätevesimäärä oli 307 227 631 m³/a ja vuotovesimäärä 189 947 127 m³/a. Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot talousvesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset” -julkaisussa sekä vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot jätevesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset” -julkaisussa.
  • Lapinlampi, Toivo; Raassina, Sami (Suomen ympäristökeskus, 2002)
    Suomen ympäristö 541
  • Lapinlampi, Toivo (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2021
    Vesihuoltolaitosten vuoden 2014 vesihuoltotilastotiedot kerättiin pääosin vuonna 2015 ja loput vuonna 2016. Tilastointi perustui Velvet-tietojärjestelmään kerättyihin vesihuolto-organisaatioiden tietoihin. ELY-keskukset keräsivät tiedot alueensa laitoksilta ja tiedot tallennettiin Velvet-tietojärjestelmään. Tietojen tarkastaminen ja täydentäminen päättyi Suomen ympäristökeskuksessa vuoden 2016 lopussa ja laitoskohtaiset tiedot tulostettiin tätä selvitystä varten Velvet2009-tietokannasta 2.1.2017. Laitoskohtaiset tiedot kerättiin seuraavista aiheista: talousvesiverkoston liittyjämäärä (1 480 laitosta), vedenkäytön jakautuminen (1 272 laitosta), veden ominaiskäyttö (1 368 laitosta), ottamoilta verkostoon pumpattu talousvesi (1 687 ottamoa), investoinnit talousvesijärjestelmiin (518 laitosta), vesijohtojen pituus ja materiaali (1333 laitosta), talousvesimaksut (1 314 laitosta), talousvesijärjestelmien käyttökustannukset (873 laitosta) ja myyty ja ostettu talousvesi (923 laitosta). Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot jätevesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset” -julkaisussa sekä valtakunnalliset yhteenvetotiedot vuosilta 1970-2014 on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 1970–2014” -julkaisussa.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus 13
  • Unknown author (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 98
    Water supply and sewer systems 31.12.1974.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 119
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1987)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 15
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 28
  • Vuorinen, Asta (Vesihallitus, 1977)
    Vesihallitus. Tiedotus 120
    Internal corrosion of water pipes.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 42