Browsing by Subject "vienti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 33
  • Wegelius, Anna (2020)
    The starting point of the thesis was the desire to answer musicians’ burning question “How do I get to play in Japan?”. The thesis aims to give the reader an understanding how bands, agencies and other professionals in the field of music work to build brand identities for Nordic folk music bands in Japan, and give ideas that could be generalized to help answer the question “How do I get to play in Japan?”. The thesis is an exploratory study using qualitative research method. The data was collected through ten interviews with bands that are, or have been, in a roster of an agency, Japanese agencies, and professionals related to the field. Theoretical framework is based on literature on brand identity, Kapferer’s theory of prism of brand identity in particular. The research reveals meanings of brand identity elements on the specific field of Nordic folk music in Japan. Bands’ ideas why they were selected to an agency’s roster, and the agencies’ principles on selecting artists, and reasons why they get interested in Nordic bands, propose answers to the the question ”how to get to play in Japan”.
  • Kilpeläinen, Henna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomesta viedään elintarvikkeita eniten naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsin markkinoiden etuna voidaan katsoa olevan sen maantieteellinen läheisyys, markkinoiden suurempi koko sekä vapaakaupan mahdollisuus. Eduista huolimatta Ruotsin markkinat vaativat yrityksiltä resursseja ja taitoja sekä pitkäjänteistä työtä. Tutkielma tarkastelee elintarvikevientiä ja niitä taitoja, joita tarvitaan vientitoiminnan onnistumiseksi, kun viennin kohdemaana on Ruotsi. Lisäksi on selvitetty, mitkä tekijät voivat edistää elintarvikevientiä Ruotsiin. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Tähän tutkielmaan on valittu pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jotka jo harjoittavat vientiä Ruotsiin. Tutkielmaan haastateltiin yhteensä neljän eri yrityksen edustajaa. Tutkielman tulosten mukaan Ruotsiin suuntautuvassa elintarvikeviennissä tarvitaan eniten taitoa löytää ja solmia oikeat kumppanuudet sekä markkinoida omaa tuotetta. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että ulkopuolinen apu edistää vientiä. Siitä on hyötyä etenkin vientitoiminnan aloitusvaiheessa yleisesti sekä kontaktien hankkimisessa. Tulevaisuudessa vientitoiminta tulee todennäköisesti kasvamaan ja yhä useampi yritys aloittaa ja pyrkii myös laajentamaan kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä enemmän resursseja ja taitoja. Erityisesti pienempien yritysten kohdalla oikeat kumppanit ja ulkopuolinen apu voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoiminnan käynnistämiseen ja sen laajentamiseen.
  • Väätänen, Enni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Kiinan markkinoiden toimintaympäristössä on suomalaisille elintarvikeyrityksille verkkokaupan näkökulmasta, sekä millaisia etuja verkkokaupalla on suomalaisten elintarvikkeiden viennissä Kiinaan. Kiinassa on maailman suurimmat sekä nopeimmin kasvavat verkkokauppamarkkinat. Kiinan verkkokauppamarkkinoille pääsy houkuttelee useita kansainvälisiä yrityksiä etsimään sieltä kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu PESTEL-analyysiin, Porterin viiden kilpailuvoiman malliin sekä resurssiperusteiseen näkökulmaan. Resurssiperusteisen näkökulman ohella perehdytään myös yhteistyöverkostoihin osana resurssien ja kyvykkyyksien täydentäjiä. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka saatiin haastattelemalla kuutta suomalaisen elintarvikeyrityksen ja viennin asiantuntijaorganisaation edustajaa. Keskeisimpänä tutkimustuloksena löydettiin se, että Kiinan verkkokauppamarkkinoiden lainsäädäntö on haastavaa ja monitulkintaista sekä markkinoilla on kova kilpailu. Verkkokauppamarkkinoilla nähdään silti paljon mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille. Verkkokauppa on kustannustehokas ja nopea vientikanava , mikä pienentää joitakin markkinoille menemisen esteitä . Verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa yhä enemmän kiinalaisia kuluttajia sekä harjoittaa tehokasta ja kohdennettua markkinointiviestintää. Verkkokauppamarkkinoilla korostuu paikallisten kumppaneiden merkitys resursseina, aikaisempi kansainvälinen kokemus sekä kommunikaatio- ja markkinointiosaaminen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on oltava markkinointiosaamista, jotta verkkokaupassa pystytään erottautumaan muista kilpailevista tuotteista ja tuottaman tarpeeksi lisäarvoa kiinaisille kuluttajille. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa online- ja offlinekanavia ei ole mielekästä erottaa toisistaan, vaan ne pitäisi nähdä toisiaan tukevina vientikanavina, joiden yhteinen merkitys Kiinan verkkokauppamarkkinoilla tulee kasvamaan.
  • Mäkelä, Tommi (2005)
    Tutkielmassani pyrin selvittämään Euroopan talous- ja rahaliiton vaikutusta sisä- ja ulkokaupan kokonaisvolyymiin. Tutkimusongelmani perustuu kahden maailmantilan vertailuun. Minkä suuruinen kaupankäynnin kokonaisvolyymien ero on euron perustamisen jälkeen verrattuna siihen tilanteeseen, että rahaliittoa ei olisikaan perustettu. Kaupankäynnin kokonaisvolyymeilla tarkoitan viennin ja tuonnin yhteenlaskettua kiinteähintaista kokonaisarvoa. Tarkastelen aluksi integraation historiaa. Siinä osiossa selvenee kaupankäynnin merkitys Euroopan yhdistymishistoriassa. Käsittelen siinä lisäksi syitä, jotka johtivat EMU:n perustamiseen. Tämä oli siis ennen kuin maailmantilat eriytyivät omille kehityssuunnilleen 1. tammikuuta 1999. Historian käsittelyn jälkeen selvitän yleisemmin millasia eroja eurollisella ja eurottomalla maailmantilalla on. Vertailun ongelmallisuus perustuu suureksi osaksi siihen, että rahaliitotonta maailmantilaa ei ole olemassa. Sitä voidaan siis ainoastaan yrittää arvioida. Pyrin löytämään tutkimusongelmani selvittämisen kannalta sopivia artikkeleita, koska itse en tee empiriaa. Artikkelien tulisi osata vastata tutkimusongelmani kysymyksiin mahdollisimman hyvin siinä määrin kun se on mahdollista. Tutkimusongelmaani ei parhaidenkaan artikkelien avulla saanut perusteellisesti ratkaistua. Sisäkaupan osalta kaupankäynti vaikuttaa olevan suurempi euron perustamisen seurauksena. Ulkokaupassa on samansuuntaisia tuloksia niiden EMU:n ulkopuolisten maiden osalta, joita otokseen kuului. Kokonaisvaikutukset ulkokauppaan eivät selvinneet. Tärkeimmät käytetyt lähteet: PORTES, Richard (2001): A Monetary Union in Motion: the European Experience; MICCO, Alejandro - STEIN, Ernesto - ORDOÑEZ, Guillermo (2003): The Currency Union Effect on Trade: Early Evidence from EMU; DE NARDIS, Sergio - VICARELLI, Claudio (2003): Currency Unions and Trade: The Special case of EMU.
  • Mutka, Minna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimus käsittelee Fagerön saarella Sipoon ulkosaaristossa sijainnutta tuulivoimalla toiminutta hienoteräistä sahaa. Saha oli suunnitellun 33 teollisuuslaitoksen kompleksin ainoa totetunut osa. Fagerön saha oli yksi nykyisen Suomen alueen ensimmäisistä hienoteräisistä sahoista ja tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, miten saha uudenlaisena teollisuuslaitoksena sopeutui lähiympäristöönsä ja miten sen naapurit suhtautuivat siihen. Saha perustettiin 1720-luvun lopulla ja se jatkoi toimintaansa vuoteen 1743, jolloin sodan aikana venäläiset tuhosivat sen. Lähteinä on käytetty sahan rakentajien Carl Fredrik ja Magnus Otto Nordenbergin kirjeenvaihtoa, Helsingin kaupungin maistraatin kirjeenvaihtoa ja kokousten pöytäkirjoja, Helsingin kaupungin valtiopäivävalituksia, Sipoon käräjien pöytäkirjoja sekä Uudenmaan lääninhallituksen kanslian sahoja ja myllyjä koskeneita asiakirjoja. Tutkimus on luonteeltaan taloushistoriallinen. Fagerön saha ajautui nopeasti perustamisensa jälkeen konfliktiin lähimmän tapulikaupunkinsa Helsingin kanssa. Aluksi konflikti koski puutavarakauppaa. Helsingissä harjoitettiin palkkikauppaa hollantilaisten kanssa, kyseessä oli puun myyminen raaka-aineeksi hollantilaisiin sahoihin. Vallassa olleen merkantilistisen näkemyksen mukaan raaka-aineiden vienti ei ollut suotavaa, vaan viennin tuli keskittyä jalostettuihin tuotteisiin. Sahat tarjosivat vientiin valmiiksi jalostetun tuotteen, joten merkantilistinen keskushallinto alkoi suosimaan sahoja palkkikaupan kustannuksella. Fagerön sahan omistajat kuuluivat tukholmalaiseen virkamieseliittiin, ja vähentääkseen kilpailua sahan lähialueen metsävaroista nämä pyrkivät vaikuttamaan keskushallintoon sahojen suosimiseksi palkkikaupan kustannuksella. Lopulta Helsingin palkkikauppa kiellettiinkin kokonaan. Helsingin kaupungin ja Fagerön sahan riidat eivät loppuneet palkkikaupan myötä. Fagerön sahan omistajat myivät ilman välikäsiä valmistamansa lankut suoraan ulkomaille, mikä oli kiellettyä, sillä vienti oli tapulikaupunkien porvariston yksinoikeus. Lisäksi Fageröllä maksettiin puuta sahalle toimittaville ja työtä tekeville talonpojille näiden tarvitsemalla tavaralla, mikä myös oli kiellettyä, tavarakauppa oli sekin porvariston yksinoikeus. Sahanomistajilla, jotka eivät kuuluneet porvaristoon, ei ollut oikeutta maksaa tavaralla talonpojille, vaan vain rahalla. Helsingin porvaristo valitti usein keskushallintoon sahan laittomasta toiminnasta ja vetosi valituksissaan porvariston ja kaupunkien oikeuksiin ja lainsäädäntöön. Fagerön omistajat taas pyrkivät saamaan sahalleen poikkeusoikeuden tai privilegion vientiin ja tavarakauppaan talonpoikaiston kanssa vedoten sahan hyödyllisyyteen metsävarojen hyödyntäjänä ja puun jalostajana. Tässä konfliktissä Helsingin kaupungin edut veivät voiton sahan eduista ja laiton tavarakauppa ja vienti kiellettiin, mikä vaikutti negatiivisesti sahan kannattavuuteen. Asia oli Helsingin kannalta hyvin tärkeä, sillä jos Fagerön sahalla olisi ollut oikeus normaalisti kiellettyyn kauppaan, olisi siitä tullut ennakkotapaus ja kaikki muut alueen sahat olisivat vaatineet samanlaisia oikeuksia. Tämä olisi ollut tuhoisaa kaupungin kannalta, sillä vaikka alueella oli runsaasti sahoja, eivät nämä olleet helsinkiläisten omistuksessa. Sen sijaan mitään suurempia riitoja Fageröllä ei ollut välittömien naapuriensa kanssa. Saha sijaitsi saarella, eikä siksi häirinnyt ketään. Mitään kilpailevia teollisuuslaitoksia ei alueella ollut. Ainoat valitukset tulivat siitä, että tukkien uitto sahalle vaurioitti rantatiluksia ja kalavesiä.
  • Pirttilahti, Maria (Helsingfors universitet, 2013)
    This Master’s Thesis studies the main barriers in exporting forest products from Finland to Russia. The barriers are studied on three levels: the home market in Finland, the host market in Russia, and the internal resources and organization of the firms. In addition, the perceptions of industry producers on Russia’s WTO membership are examined. The focus of the study is on the mechanical forest industry circumstances and on the perceptions of small and medium-size producers that are currently not exporting to Russia. The home and host markets are examined through analyses of previous findings with emphasis on the most influential aspects. In addition, a survey is conducted to study the perceptions of producers. The sample consists of 28 small and medium-size producers within the mechanical forest industry in Finland. The survey was conducted between January and February 2013. The main barriers on the home market were in connection to economic circumstances. The production costs and the challenging competitive circumstances in particular were highlighted. In the host market, challenges were more complex and emerged from a web of factors. Nevertheless, emphasis was given to bureaucracy, corruption, and legal aspects. The surveyed industry producers stressed barriers emerging from the host market. Smaller firms were particularly concerned with cultural and language aspects. The WTO membership was perceived to have only a neutral effect in terms of instigating export activities. The results of this study thus indicate that potential exporters in Finland face a number of export barriers, and Russia’s WTO membership alone does not result in greater inclination towards exporting.
  • Löyttyniemi, Kari; Uusvaara, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1986)
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1932)
  • Häkkinen, Eevaleena (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2009
  • Sirvio, Konsta (2001)
    Itsevaltaisin ottein hallinnut pääministeri Marques de Pombal yritti saada maan talouden kuntoon 1700-luvun jälkimerkantilistisessa Portugalissa. Valtion taloudellinen tilanne oli heikentynyt kauppataseen alijäämäisyydestä Englannin kanssa aikana, jolloin oli Lissabonin suuri maanjäristys, Brasiliasta tuotu kulta ehtyi ja portviinin tuotannossa sekä viennissä oli ongelmia. Tilannetta ei yhtään helpottanut muun muassa Ranskan ja Englannin merillä käymä seitsenvuotinen sota. Tässä tutkimuksessa perehdytään aikakauden kaupankäyntiin ja tutkimuskysymys kuuluu: millaista oli Portossa käyty elintarvikkeiden tuonti- ja vientikauppa vuosina 1756-1763? Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja pyrkimyksenä on ymmärtää sekä selittää kaupankäyntiä kyseisenä ajanjaksona Portossa. Myös kvantitatiivista aineistoa käytetään selittämisen apuna. Työssä käytetyt tärkeimmät lähteet ovat Portugalissa, Vila Nova de Gaiassa sijaitsevan Ferreira -yhtiön yksityisarkiston kokoelmat sekä Lontoossa sijaitsevan Public Record Officen arkisto sekundaarilähteiden lisäksi. Kauppamerenkulku oli vilkasta Porton sekä ennen kaikkea Englannin satamien välillä, mutta kauppaa käytiin myös muun muassa Espanjan, Amerikan siirtomaiden, Hollannin ja Ranskan kanssa. Portoon tuotiin ennen kaikkea viljatuotteita, kalaa, voita ja juustoa. Kaupungin merkittävin vientiartikkeli oli puolestaan portviini, mutta myös hedelmiä, ruokaöljyä, etikkaa ja suolaa laivattiin ulkomaille. Kaupungissa toimi kymmenien englantilaisten kauppiaiden etuoikeutettu yhteisö, joka oli erityisen kiinnostunut jatkamaan vuosikymmeniä vanhaa portviinin viennin perinnettä. Tämä oli uhattuna vuonna 1756 perustetun portviinimonopolin myötä. Englantilaisten kauppatoiminta kuitenkin jatkui yhtiön perustamisen jälkeenkin, vaikka eräitä oikeuksia poistettiin. Tuonti- ja vientikauppiailla oli laaja yhteistyökauppiaiden muodostama kontaktiverkosto, jonka kanssa kauppaa käytiin. Tarvittavia elintarvikkeita tuotiin ja vietiin, myyntitulot siirrettiin tileille ja rahat siirrettiin useiden kuukausien maksuajan jälkeen. Rahan lisäksi erityyppisillä kauppalaivoilla kuljetettiin kauppatavaroiden sekä kirjeitä etenkin välillä myöhästelevien, aseistettujen laivojen muodostamien saattueiden suojissa. Saattueista huolimatta kaapparilaivat saivat vuosina 1756-1763 käydyn seitsenvuotisen sodan aikana saaliikseen useita kauppa-aluksia, joiden kapteenit joutuivat hengenvaaraan. Lisäksi ongelmana oli usein sattuva kauppatavaroiden pilaantuminen, jota ei pystytty estämään aikakauden kuljetus- ja säilytysteknologialla suhteellisen kehittyneestä kaupankäynnistä huolimatta.
  • Laine, Anna (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2008
  • de Wit, Heleen A.; Lepistö, Ahti; Marttila, Hannu; Wenng, Hannah; Bechmann, Marianne; Blicher-Mathiesen, Gitte; Eklöf, Karin; Futter, Martyn N.; Kortelainen, Pirkko; Kronvang, Brian; Kyllmar, Katarina; Rakovic, Jelena (Wiley, 2020)
    Hydrological Processes 34, 25 (2020)
    Agricultural, forestry-impacted and natural catchments are all vectors of nutrient loading in the Nordic countries. Here, we present concentrations and fluxes of total nitrogen (totN) and phosphorus (totP) from 69 Nordic headwater catchments (Denmark: 12, Finland:18, Norway:17, Sweden:22) between 2000 and 2018. Catchments span the range of Nordic climatic and environmental conditions and include natural sites and sites impacted by agricultural and forest management. Concentrations and fluxes of totN and totP were highest in agricultural catchments, intermediate in forestry-impacted and lowest in natural catchments, and were positively related %agricultural land cover and summer temperature. Summer temperature may be a proxy for terrestrial productivity, while %agricultural land cover might be a proxy for catchment nutrient inputs. A regional trend analysis showed significant declines in N concentrations and export across agricultural (−15 μg totN L−1 year−1) and natural (−0.4 μg NO3-N L−1 year−1) catchments, but individual sites displayed few long-term trends in concentrations (totN: 22%, totP: 25%) or export (totN: 6%, totP: 9%). Forestry-impacted sites had a significant decline in totP (−0.1 μg P L−1 year−1). A small but significant increase in totP fluxes (+0.4 kg P km−2 year−1) from agricultural catchments was found, and countries showed contrasting patterns. Trends in annual concentrations and fluxes of totP and totN could not be explained in a straightforward way by changes in runoff or climate. Explanations for the totN decline include national mitigation measures in agriculture international policy to reduced air pollution and, possibly, large-scale increases in forest growth. Mitigation to reduce phosphorus appears to be more challenging than for nitrogen. If the green shift entails intensification of agricultural and forest production, new challenges for protection of water quality will emerge possible exacerbated by climate change. Further analysis of headwater totN and totP export should include seasonal trends, aquatic nutrient species and a focus on catchment nutrient inputs.
  • Teikmanis, Andr. (Suomen metsätieteellinen seura, 1929)
  • Ervasti, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Holopainen, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Finlands Forstvetenskapliga Samfund; Suomen metsätieteellinen seura; The Finnish Society of Forest Science (Suomen metsätieteellinen seura, 1933)
  • Löyttyniemi, Kari (Suomen metsätieteellinen seura, 1983)
  • Heikinheimo, Lauri (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Rossin, Mikael (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa kilpailukyvyn viitekehystä, jonka kautta suomalaiset liha-alan yritykset kykenisivät saavuttamaan kilpailukykyisemmän aseman Itä-Aasian markkinoilla. Pyrkimyksenä oli löytää tapoja liha-alalla olevan kannattavuuskriisin korjaamiseksi tarkastelemalla suomalaisen lihan viennin kilpailukykyä Itä-Aasiassa. Tarkoituksena oli myös lisätä ymmärrystä liha-alan vientiyritysten toiminnasta, ja kuinka yrityksen johto tarkastelemalla omaa toimintaansa sekä kohdemarkkinoiden välistä suhdetta voisi kasvattaa ymmärrystään ja edistää yrityksensä sekä tuotteidensa kilpailukyvyllistä asemaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää liha-alaan erikoistunutta henkilöä, joilla oli kokemusta Itä-Aasian vientimarkkinoista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostuivat teemahaastattelurunkoa varten teemat, jotka keskittyivät kilpailukyvyn, viennin ja kansainvälistymisen sekä tuotteiden laatuominaisuuksien ympärille. Tutkimuksen perusteella suomalaisilla lihayrityksillä on hyvä kilpailutilanne Itä-Aasiassa. Kilpailutilanteen hyvä näkymä on osoitus suomalaisten lihayritysten onnistuneista markkinasegmentti- sekä -kanavavalinnoista, joita yritykset ovat Itä-Aasian markkinoilla tehneet. Lihan viennin onnistuminen Itä-Aasiaan edellyttää toiminnan pitkäjänteisyyttä sekä kärsivällistä asennoitumista vientityöskentelyyn. Menestyminen Itä-Aasian markkinoilla vaatii suomalaisilta liha-alan yrityksiltä myös hyviä yhteistyökumppaneita. Itä-Aasiassa toimivat kilpailijat osoittautuivat tutkimuksen perusteella omaavan erittäin vahvan paikallisen läsnäolon ja asettavan suomalaiset lihayritykset epäedulliseen kilpailuasemaan. Suomalaiset lihatuotteet eivät ole hintakilpailukykyisiä johtuen kotimaisen lihantuotannon kalleudesta. Itä-Aasiassa kilpailukykyä on pyrittävä hakemaan muiden ominaisuuksien, kuten laadun avulla. Lihayritysten tulisi tavoitella kilpailutilannetta, jossa kyettäisiin valmistamaan korkealaatuisia tuotteita, jotka menestyvät ja joista on mahdollista saada korkea hinta. Tutkimukseni mukaan suomalaisten lihayritysten kilpailukyvylle Itä-Aasiassa ja sen tehostamiseksi keskeisenä strategiana tulisi olla differointi laadun avulla.