Browsing by Subject "vieraan kielen oppiminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Sormunen, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän tutkimuksen ensisjaisena tavoitteena on selvittää, miten kielikylpyryhmässä olevien lasten kielitaito kehittyy esikouluvuoden aikana. Myöskin opettajan toimintaa ja erilaisia tapoja edistää lasten kielen ymmärtämistä seurataan havainnointikäyntien aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien näkemyksiä lasten kielitaidon kehityksestä ja kielikylvystä.Tutkimuksessa perehdytään lyhyesti kielikylpymetodin historiaan Kanadassa ja Suomessa. Varhainen täydellinen kielikylpy aloitetaan päiväkoti-iässä ja lapselle puhutaan ainoastaan kylpykieltä päiväkodissa. Kielenoppimisen teorioiden avulla pyritään selittämään lapsen toisen kielen oppimista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että päiväkoti on otollinen paikka kielikylvyn aloittamiseen. Toistuvien rutiinien avulla kielenoppiminen tapahtuu päiväkodin arkitilanteissa. Tutkimusaineisto kerättiin helsinkiläisen päiväkodin kielikylpyryhmästä. Kielikylpyryhmässä oli viisi- ja kuusivuotiaita lapsia. Aineisto kerättiin tarkkailemalla ryhmän yhdeksän esikouluikäisen lapsen esikoulutuokioita yhteensä kuusi kertaa vuosien 2011 ja 2012 aikana. Lisäksi aineistoa kerättiin kahden eri kyselykaavakkeen avulla. Kyselykaavakkeiden avulla selvitettiin opettajan näkemystä ryhmän toiminnasta ja lasten kielen kehittymisestä sekä vanhempien näkemyksiä kielikylvystä. Vanhempien kyselykaavakkeeseen vastasi jompikumpi lapsen vanhemmista ja vastauksia saatiin yhteensä kahdeksasta perheestä. Tutkimus osoitti, että lasten kielikylpykielen kehitys esikouluvuoden aikana oli merkittävää. Syksyn seurantakerroilla lapset vastasivat opettajan kysymyksiin pääsääntöisesti yksittäisin sanoin tai lyhyin lausein. Myöskin suomen kieltä käytettiin sekaisin ruotsin kielen kanssa. Kielen kehitys oli selvä syksyn ja kevään seurantakertojen välillä. Lasten puheessa lauseet olivat pidempiä, lauserakenteet olivat automatisoituneita ja puhe oli luontevampaa. Lasten puhe ei ollut pelkästään kysymyksiin vastaamista, vaan muistutti enemmänkin luonnollista keskustelua. Suomen kieltä esiintyi edelleen ruotsin kielen lomassa. Opettaja käytti tuntien aikana monipuolisia työtapoja ja otti hyvin huomioon erilaiset oppijat. Sekä suunnitelmissa että käytännössä oli otettu huomioon, että lapsilla olisi mahdollisimman paljon ruotsinkielisiä virikkeitä päiväkotipäivän aikana. Opettajan ja vanhempien näkemys lasten ruotsin kielen kehityksestä oli hieman ristiriitainen, mutta tämä johtui siitä, että opettaja näki päiväkotipäivän aikana lapsen aktiivisen ja passiivisen kielitaidon kehityksen. Ne vanhemmat, joiden lapset eivät käyttäneet kieltä päiväkodin ulkopuolella, kokivat, että kehitys oli hitaampaa kuin he olivat odottaneet. Yleisesti ottaen vanhempien suhtautuminen kielikylpyyn ja kielenoppimiseen oli positiivista ja he pitivät tärkeänä kielitaitoa, joka kielikylpymetodin avulla voidaan saavuttaa.
  • Levänen, Tuuli (Helsingfors universitet, 2015)
    Introduction. Previous studies suggest that dyslexic pupils have inordinate difficulties learning foreign languages at school. The present study examined the mismatch negativity (MMN) brain responses elicited by foreign language words and nonwords in dyslexic children compared to typically reading controls. MMN reflects early processing stages in auditory cortex. The aim of this study was to determine whether dyslexic pupils have impaired MMNs for foreign language words or speech stimuli in general, and whether word familiarity has a different effect on the two groups. In addition, the correlations between MMN differences and reading and cognitive skills were analysed. Methods. Participant groups consisted of 14 dyslexic school children, and 14 typically reading controls. Before brain recordings, literacy skills and cognitive functioning were tested. Brain responses to English words (she, shy) and nonwords (shoy), and Finnish words (sai, soi) and nonwords (sii) were measured with electroencephalography (EEG). Results and conclusions. The results suggested that compared to controls, dyslexic children's MMN responses to foreign language were impaired for a familiar word she, but only. However, the groups did not differ in processing speech-sounds in general. In addition, weak MMN responses to the foreign word were associated with poorer reading skills and slower rapid naming in mother language. The results of this study suggest that the establishment, access and activation of memory representations for foreign words is impaired in dyslexia. In addition, the finding that poor performance in native language reading is correlated with the strength of brain responses to foreign language suggests that there are common factors underlying literacy skills and foreign language learning.
  • Salonen, Inka (Helsingin yliopisto, 2018)
    It is typical that memory performance decreases during normal aging. For this reason it is important to understand how to support memory functions of older adults. One proposed solution is foreign language studying and learning. Several factors affect the learning results in foreign language learning. One factor may be the presentation mode of the words being memorised. While memorising vocabulary, picture presentation is usually remembered better than textual presentation, as has been shown in studies of foreign language learning among younger students. This topic has not previously been studied in older adults, so this thesis work investigates whether foreign language learning in older adults can be intensified by using pictures and whether the learning results are long-lasting. The subjects in this study were 30 Finnish native speakers (22 women and 8 men, aged 61 to 75, mean age of 67). The subjects studied Spanish words for 15 days. The subjects were divided into two groups. For one group (the picture group), the word representation contained picture and for the other group (the text group), textual presentation. Long-lasting learning results were studied by two vocabulary tests. The first test was held immediately after the study period and the second test a week thereafter. The picture group achieved better results in both vocabulary tests compared to the results of the text group. The conclusion is that picture representation intensifies foreign language learning more than textual presentation in older adults and the learning results are long-lasting. This research result is useful for those who are planning learning materials and also for older adults interested in studying and learning foreign languages.
  • Manner, Tommi (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee ranskan oppimista vieraana kielenä. Tavoitteena on tutkia, sopiiko Bartningin ja Schlyterin ruotsinkielisillä oppijoilla kehittämä asteikko kuvailemaan suomalaisten oppijoiden ranskan kielen tasoa, millä tasolla suomalaiset lukiolaiset ovat ja vastaavatko oppijoiden suulliset ja kirjalliset taidot toisiaan. Tutkielman teoriapohja on yllä mainittu Bartningin ja Schlyterin tekemä kooste aiemmasta tutkimuksesta ja tämän pohjalta ehdottama asteikko ruotsinkielisten ranskanoppijoiden kieliopin kehitykselle suullisessa tuotoksessa. Tässä työssä tarkastellaan neljää alkuperäisessä tutkimuksessa esitetyistä kieliopin osa-alueista: verbien finiittisyyttä ja persoonakongruenssia sekä substantiivien sukua ja adjektiivien sukukongruenssia. Aineistoon kuuluu kirjallinen ja suullinen osa. Kirjallisena osana on käytetty ranskan kielen ylioppilaskoekirjoitelmia keväiltä 2012 ja 2013, kymmenen kirjoitelmaa kummaltakin vuodelta. Suullinen osa on lukion toisen vuoden opiskelijoiden tuottamaa puhetta, jossa he kertovat näkemässään kuvasarjassa esitetyn tarinan ranskaksi. Bartningin ja Schlyterin ehdottamat piirteet ovat läsnä myös tämän tutkimuksen aineistossa, joten mallin voi olettaa soveltuvan myös suomenkielisten oppijoiden tuotoksen kuvaamiseen. Verbien osalta finiittisyyden hallinta on kuitenkin hieman korkeammalla tasolla kuin kongruenssin; nominien osalta adjektiivien kongruenssi vaikuttaisi olevan hienoisesti paremmin hallussa kuin substantiivien suku. Tutkimushenkilöt sijoittuivat kuusiportaisen mallin tasoille kolme ja neljä, joskin kirjallisten tuotosten taso on kaikilla tutkituilla kieliopin osa-alueilla noin portaan verran suullisten tuotosten tasoa korkeampi. Tulosten perusteella voi sanoa, että äidinkieli saattaa vaikuttaa eri ilmiöiden kehityksen vauhtiin, mikä selittäisi erot alkuperäiseen malliin. Kirjallisen suorituksen paremmat tulokset taas voivat johtua siitä, että suullisessa tuotoksessa oppija ei ehdi omistaa muotoseikoille niin paljon kognitiivisia resursseja kuin kirjallisessa tuotoksessa: aikapaine siis heikentäisi suoritusta kieliopin osalta.