Browsing by Subject "viini"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Sachan, Sinivuokko (Helsingin yliopisto, 2021)
    At low concentrations, biogenic amines (BA) promote natural physiological activity, but at higher concentrations they can cause a wide variety of health hazards, especially for more sensitive individuals. The BA determination in wine is challenging due to the variation in physicochemical properties and the potential matrix effects of other compounds in the sample. It is important to develop efficient sample purification methods to minimize matrix interference. Derivatization is required for most biogenic amines due to the absence of chromophores. The conditions that promote the origin or formation of biogenic amines in wines are not yet fully understood, as many factors contribute to their formation. The main sources or stages of BA formation during wine-making should be identified in order to reduce BA levels by corrective measures. Currently, the analytical community is striving for more environmentally friendly methods. The literature review examines methods for determination of biogenic amines in wines from 2005 until 2020. The methods are high-performance liquid chromatography, ultra-high-performance liquid chromatography, high-temperature liquid chromatography, nano-liquid chromatography, micellar liquid chromatography, capillary electrophoresis, micromachined capillary electrophoresis, gas chromatography, immunoassay, sensor, colorimetric method, thin-layer chromatography and ion chromatography. The health disadvantages of biogenic amines and the problem areas associated with their determination from a complex wine matrix, such as matrix effect and derivatization, are also surveyed. In addition, changes in the BA profile during different stages of winemaking and storage, as well as the effect of the grape variety and lactic acid bacterial strain on the BA profile, are surveyed. Validation determines the suitability of a method for its intended use. In the methods for determining the literature review, measurement uncertainty - possibly the most important validation parameter - had not been determined in any of the validations. The aim of the research project was to obtain a functional and validated method for the determination of biogenic amines in wines for the Alcohol Control Laboratory at Alko Inc. In the method tested, histamine, tyramine, putrescine, cadaverine, phenylethylamine and isoamylamine derivatized with diethyl ethoxymethylene malonate were determined by high-performance liquid chromatography and diode array detector. The method was not sufficiently reliable, so a competitive enzyme-linked immunosorbent assay for the determination of histamine in wines was introduced, which provided a useful method for the Alcohol Control Laboratory. The validation determined specificity/selectivity, recovery, repeatability, systematic error, estimation of random error, measurement uncertainty, expanded measurement uncertainty, limit of detection and limit of quantification. The European Food Safety Authority has confirmed histamine and tyramine as the most toxic amines. The International Organization of Vine and Wine has not set legal limits for BA levels, but some European countries have had recommended maximum levels for histamine. Many wine importers in the European Union require a BA analysis even in the absence of regulations. Based on the literature review, high BA levels were found in the wines under study, including levels of histamine, tyramine, and phenylethylamine that exceeded the toxicity limits. Some wines had biogenic amines below the detection limit, so the production of low-amine wines is possible. In addition, certain strains of lactic acid bacteria were found to significantly reduce the BA levels in wine. High-performance liquid chromatography is the most widely used determination method. An increasing trend is to develop simpler methods such as the portable sensor-based method.
  • Mäenpää, Jenni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Wines are treated to ensure their quality and preservation in the winemaking process. Treatments also have their drawbacks. Premium winemakers have often avoided filtration because it is supposed to cause a loss of taste. Sulfurization of wine is important, for example, for microbiological quality, but it is assumed to reduce the fruity aroma of wines. The purpose of the literature section was to investigate in general the effects of the wine-making process on the volatile compounds of wines. The interest was to find out what happens in winemaking and what compounds are formed at different stages of the process. The literature section also looked at volatile compounds, their analytics and SPME technology. The aim of the experimental part of the work was to develop a research method using headspace-solidphasemicroextraction-gaschromatography-massspectrometry (HS-SPME-GC-MS) technology and to find out the aroma composition and possible differences of the receiving sample and the bag-in box (BIB) -packaged wine. Indicator compounds for volatile compounds were determined from Chardonnay and Cabernet Sauvignon wines using the HS-SPME-GC-MS method developed for the study of Cabernet Sauvignon wine. In the optimization of the method, the functionality of SPME fibers, the GC temperature program and the sample preparation were studied. Receipt, tank, and BIB packaging samples were collected for examination of the wines. The samples were analyzed by HS-SPME-GC-MS and the results were processed by principal component analysis (PCA) as well as other statistical methods. Receipt and BIB packaging samples from Cabernet Sauvignon wine were not divided into clear groups based on PCA. The model best describing the changes in the compounds was achieved with the profile of volatile compounds: ethyl acetate, 1-propanol, isoamyl alcohol, 2-methylbutanol, butanoic acid ethyl ester, isoamyl acetate, hexanol, hexanoic acid, octanoic acid ethyl ester and octanoic acid. In Cabernet Sauvignon wine, almost all the amounts of volatile compounds remained fairly constant as the process progressed. In 1-propanol, ethyl ester of butanoic acid and ethyl ester of octanoic acid, a decrease in the amount was observed between the receipt sample and the BIB packaging sample. In contrast, the amount of 2-methylbutanol and octanoic acid increased when receiving and BIB packaging samples were compared. Receipt and BIB packaging samples of Chardonnay wine were distinguished by PCA. The model best describing the changes in the compounds was achieved with the profile of volatile compounds: ethyl acetate, isoamyl alcohol, 3-methylbutanol, 2-methylbutanol, butanoic acid ethyl ester, isoamyl acetate, hexanol, hexanoic acid, benzene alcohol, octanoic acid ethyl ester, octanoic acid ethyl ester, octanoic acid ethyl ester. The amounts of volatile compounds studied in Chardonnay wine remained fairly constant. Octanoic acid ethyl ester, benzyl alcohol and decanoic acid decreased as the process. The results of the study show that the wine processing process affects the flavorings of Cabernet Sauvignon and Chardonnay wine. The HS-SPME-GC-MS method showed a reduction in several compounds, but previous studies have shown that this change has not been detected by sensory evaluation.
  • Nisén, Pia (Helsingfors universitet, 2014)
    This study focuses on understanding the relationship between organic wine production and economic performance. The aim of this study is to clarify, what are the economic impacts that result from the conversion of wine production from conventional to organic. This is an interesting topic to be explored in more detail because despite the increasing demand of organic wine and share of vineyard area used for organic winemaking, the economic consequences of the conversion are still somewhat unclear. Understanding the economic impacts of the conversion process is very important for wine producers from an economic perspective and contributes to an up-to-date picture of the organic wine industry´s economic performance also for the scientific field. The theoretical framework of the study was built in order to investigate the relationship between environmental responsibility and economic performance. The environmental impacts of organic wine production have so far not been scientifically proved but the organic production is widely viewed as an environmentally sustainable way of producing wine. The theoretical review showed that environmentally responsible production may cause both direct cost impacts and also indirect cost and revenue impacts on the economy. Moreover, the net impact creates the final economic performance and influences the success of a company. The study is based on an empirical approach focusing on understanding an economic phenomenon in its real-life context. The data is collected from representatives of organic wine estates from different parts of the world, who have experience of the conversion from conventional to organic wine production. The empirical study was implemented during fall 2012 in two parts. The first dataset was collected through a survey sent via e-mail and the second dataset was through interviews that were organized in one of the studied estates. Both parts of the data collection were based on a qualitative semi-structured questionnaire. The questionnaire consisted of five sections, which all together covered four themes: vineyard, cellar, wine and business aspects. To accomplish the objectives of the study, first the focus was to understand the impacts of the conversion of production from conventional to organic on a wine estate in general. After this the impacts were categorized according to economic performance. The changes were classified into positive and negative cost and revenue impacts by using the existing theoretical knowledge about how environmental responsibility may affect a company´s economic performance. The findings indicated that most of the cost impacts, positive as well as negative, occurred in the early parts of the production chain, in vineyard and cellar procedures. The strongest cost increase was observed in the vineyard production processes, and slightly decreasing level of cost occurred in cellar production process. Varying revenue impacts were naturally indicated more frequently in later procedures, in wine and business themes. In overall, cost effects were considered both negative and positive, but the revenue impacts were mainly positive. Moreover, the cost impacts where more obvious, especially in the vineyard processes, than the changes that had impacts on revenue. Still any significant conclusions about net economic performance cannot be drawn because the findings do not offer any exact information on the magnitude of these impacts and the sample size is rather small. In general, the findings of this study seem to be consistent with other studies. This study was, however, able to offer more detailed information on the economic impacts of the conversion process than previous studies. In general, the representatives considered the organic wine business to have much positive potential, yet benefiting from the potential in economic term was little. The organic market is currently developing and growing faster than the conventional wine market, which creates a possibility to find new customers and increase the marketing channels. Still clear differentiation strategy that would potentially allow premium pricing and bring new customer segments was in use by only minority of the estates. Previous studies indicated that certification has an important role in organic wine marketing as well as in ensuring sustainable competition in the markets. Furthermore, organic wine production is a more risky business than the conventional one, and therefore developing insurance arrangements might be a useful mechanism for balancing the risks and an important factor in encouraging new estates to acquire certificates.
  • Majanen, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmassani käsittelen roomalaisen runoilijan Q. Horatius Flaccuksen (65−8 eKr.) teoksissa esiintyviä nautintoja. Tutkimusaineistonani on Horatiuksen koko tuotanto, mutta eniten aihetta käsitellään Horatiuksen oodeissa. Perehdyn esimerkkien avulla siihen, millaisista nautinnoista Horatius runoissaan kirjoittaa ja millä tavoin. Osittain pohdin kuvattujen nautintojen suhdetta aikakauden tapakulttuuriin, moraaliin ja lainsäädäntöön, kuten avioliitto- ja ylellisyyslakeihin. Vertailupohjana Horatiuksen kuvaamiin nautintoihin käytän sekä antiikin primäärilähteitä, kuten esimerkiksi Plinius vanhemman ja Columellan teoksia, että tutkimuskirjallisuutta muun muassa viinien ja seksuaalimoraalin osalta. Koska Horatius oli vapaasyntyinen mies, näkökulma rajautuu vain etuoikeutetuimman ihmisryhmän nautintoihin ja ajanviettotapoihin Augustuksen ajan Roomassa. Keskeisimpiä nautintoja Horatiuksella ovat viini ja erilaisten juhlien ja juominkien vietto. Horatiuksella esiintyy runoissaan yhteensä 15 erilaista viininimikettä, joista 11 on italialaista, kolme kreikkalaista ja yksi egyptiläinen viini. Erityisesti Campanian ja Latiumin alueen arvoviinit ovat edustettuina Horatiuksen runoissa. Eniten Horatius kirjoittaa Falernum- eli falernolaisviinistä, joka esiintyy hänen runoissaan kaikkiaan 15 kertaa. Usein mainittuja viinejä ovat myös italialaiset Caecubum ja Massicum ja kreikkalainen Chium eli Khioksen viini. Läheskään aina viinin lajiketta tai kasvupaikkaa ei ole määritelty, vaan Horatius kutsuu viiniä vain yleissanoilla vinum tai merum. Sekä nimettyjä että yleissanoilla kutsuttuja viinejä määritellään monesti erilaisin adjektiivein tai ikämäärein. Erilaisia juhlia Horatius viettää ystävien tai tuttavien kanssa. Syitä juhlaan on esimerkiksi ystävän paluu sodasta, mutta viiniä voi nauttia vain orjankin seurassa ilman suurempaa aihetta. Hyvä ruoka on myös nautinto, jota tarjotaan pidoissa. Tärkeää Horatiukselle ovat myös erilaiset ihmissuhteet, ystävät ja rakastetut. Horatius on omistanut runojaan hyvin laajalle ystävä- ja tuttavapiirille, mutta läheisiä ystäviä hänellä vaikuttaa olevan kohtuullisen pieni joukko ihmisiä. Tärkeimmät ystävät on tunnistettavissa, kuten esimerkiksi taloudellinen tukija Maecenas ja runoilijatoverit P. Vergilius Maro, L. Varius Rufus ja Plotius Tucca. Horatius kirjoittaa myös paljon tunnistamattomista ystävistä, seuralaisista tai rakastetuista, jotka ovat usein saaneet kreikkalaisperäisen kutsumanimen. Kreikkalaiset nimet saattavat viitata seuralaisen orja-, palvelija- tai seuralaispalvelutaustaan, mutta ne voivat mahdollisesti olla salaniminä joillekin vapaasyntyisille henkilöille. Horatiuksen rakastettuina ja partnereina on sekä naisia että nuoria miehiä. Aikakauden seksuaalimoraalin mukaan seksuaalisissa suhteissa oli aina aktiivinen ja passiivinen osapuoli, eikä suhteita katsottu tasa-arvoisiksi. Varsinaista jakoa hetero-, homo- tai biseksuaalisiin ei tunnettu. Prostituutio oli yleistä ja orjia käytettiin seksuaalisiin palveluihin. Naimattoman Horatiuksen kumppanit olivat oletettavasti suurelta osin orjia tai prostituoituja, mutta mahdollisesti hänellä oli myös suhteita naimisissa oleviin naisiin vastoin aikakauden lakeja. Kumppaneiden luonteenpiirteitä ja ulkoisia ominaisuuksia määritellään muun muassa erilaisin vertauksin kasveihin ja eläimiin. Rauhallista elämää Horatius viettää kotitilallaan sabiinilaismaaseudulla. Hän ei viihdy kaupungissa ja kaipaa maaseudulle, kun hän on sieltä poissa. Nautinnot ovat Horatiukselle keskeinen osa elämää.
  • Jaakkola, Taru (Helsingin yliopisto, 2017)
    Objective of this Master's Thesis was to explore levels of subjective and objective knowledge of Finnish wine consumers and knowledge levels' hypothesized link to exploratory buying behavior. Subjective knowledge refers to what consumers think they know about a given subject whereas objective knowledge is verifiable factual knowledge. Questionnaire was published in December 2016 via Finnish importers consumer newsletter and website. Resulting 300 responses were analyzed in SPSS using most importantly cross tabulations, One Way Analysis of Variance (ANOVA) and logistic regression analysis. Both subjective and objective knowledge were found to have a positive relation to exploratory buying behavior - more knowledgeable consumers in both dimensions of knowledge exhibited more exploratory tendencies. Effect was however more limited than that of being "active" with respect to wine: this dimension surfaced as having most effect on exploratory tendencies, linking also to higher average price of wine choice. Assumption based on prior theory of at least moderate correlation between consumer's objective and subjective knowledge was confirmed - there was no remarkable conflict between reported subjective knowledge and assessed objective knowledge. Men scored higher objective and subjective knowledge levels but no evidence of influence of other demographic variables was found.
  • Jussila, Aapo (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämä tutkielma käsittelee sellaisia suomalaisessa ruokakulttuurissa vuosina 1972–1995 tapahtuneita muutoksia, jotka ovat lähentäneet suomalaista ruokakulttuuria Välimerenmaiden ruokakulttuureihin. Tutkin sitä, miten Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuilla sekä Pirkka-lehdessä tuotiin esiin välimerellistä ruokakulttuuria ja miten ne pyrkivät lanseeraamaan lukijoilleen sellaisia välimerellisen ruokakulttuurin piirteitä, jotka eivät olleet vakiintuneet suomalaiseen ruokakulttuuriin ennen tutkimusajanjakson alkua. Tähän liittyviä tutkimuskysymyksiä on useita: miten lehdissä tuotiin esille kasviksia; kirjoitettiinko noissa lehdistä ruokaöljyn käytöstä ja mitä sanottiin välimerellisestä oliiviöljystä; mitkä Välimerenmaat saivat ruokakulttuuriaan esille lehtien sivuilla ja millä tavalla; mitä välimerellisen ruokakulttuurin piirteitä näkyi lehtien julkaisemissa ruokaohjeissa; miten lehdet suhtautuivat viiniin ja yleensä alkoholijuomiin; miten viinikulttuuria tuotiin esille ja miten kirjoittajat suhtautuivat viinietikettiin. Tutkimukseni aineistona käytän Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuja vuosilta 1972–1973, 1980, 1985, 1988, 1992 ja 1995 sekä Pirkka-lehteä samoilta vuosilta lukuun ottamatta vuotta 1972. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jota lähestyn aineiston analyysin kautta. Lähtökohtani on, että suomalainen ruokakulttuuri lähentyi tutkimusajanjaksona välimerellistä ruokakulttuuria osana ruokakulttuurin muutosta, johon vaikuttivat terveysvalistus ja ulkomaiset vaikutteet. Molemmat lehdet kehottivat lukijoitaan lisäämään kasvisten kulutusta, johon ne pyrkivät vaikuttamaan ruokaohjeita ja tietoa tarjoamalla. Esimerkkinä kasvisten käytöstä ne pyrkivät vakiinnuttamaan välimerelliseen ruokakulttuuriin kuuluvat salaatit osaksi suomalaista ateriaa ja suosittelivat tuoreiden hedelmien syömistä jälkiruokana. Lehdet omaksuivat ruokaohjeisiinsa vähitellen myös ruokaöljyn käytön, joka vakiintui tutkimusjanjaksona osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Vuonna 1995 lehtien ohjeissa käytettiin jo usein oliiviöljyä. Varsinkin Ruokatorstaissa julkaistiin paljon artikkeleita ja ruokaohjeita erityisesti Ranskan ja Italian ruokakulttuureista, jotka ovat vaikuttaneet paljon suomalaiseen ravintolaruokaan, mutta myös kotiruokaan. Muiden Välimerenmaiden ruokakulttuureista kirjoitettiin todella vähän. Havaitsin, että suomalaisten suosituin etelänmatkamaa Espanja ei ole juurikaan vaikuttanut suomalaiseen ruokakulttuuriin. Matkailun merkitystä ruokakulttuurin vaikuttajana ei siis pidä yliarvioida. Lehdet julkaisivat varsinaisten välimerellisten ruokalajien lisäksi paljon ohjeita, joita maustettiin välimerelliselle ruokakulttuurille tyypillisillä mausteilla; 1960-luvulla suomalaisia ruokia maustettiin lähes ainoastaan suolalla ja pippurilla. Ruokatorstai suhtautui myönteisesti viinin kuluttamiseen ja pyrki opastamaan lukijoitaan kohti kansainvälistä viinikulttuuria. Yleensäkin lehden kirjoittajat kannattivat Suomen holhoavan alkoholipolitiikan liberalisoimista. Heistä kannatti suosia mietoja juomia, etenkin viiniä, mutta myös olutta, johon liittyvää kulttuuria se pyrki myös edistämään. Viiniartikkeleissa kerrottiin viinietiketin olevan tärkeää liikemiehille, mutta tavallisten kuluttajien ei tarvinnut siitä liiaksi välittää. Pirkka otti kantaa alkoholiasioihin vuonna 1995, jolloin se halusi viinit ruokakauppoihin.
  • Rautala, Stina (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia vaikutuksia sanoma- ja aikakausilehdissä julkaistuilla viiniarvosteluilla on kyseisten arvosteltujen viinien myyntiin. Voidaanko siis suhdetoiminnan avulla viinikriitikoiden kautta vaikuttaa kuluttajan ostokäyttäytymiseen? Tutkimuskysymystä lähestyttiin tarkastelemalla ensin kuluttajan ostokäyttäytymistä ja ostoprosessin eri vaiheita. Samalla käytiin läpi myös kuluttajan sitoutumista ja tuotteen oston yhteydessä ilmeneviä riskejä. Sen jälkeen perehdyttiin suhdetoimintaan, jonka avulla pyritään vaikuttamaan siihen, mitä yrityksestä ja sen tuotteista kirjoitetaan medioissa. Empiirisessä osassa tehtiin tilastollinen tutkimus, jossa tutkittiin, onko eri sanoma- ja aikakausilehtien viiniarvosteluilla vaikutusta arvostellun viinin myyntiin. Lisäksi tutkittiin, löytyykö arvosteluista yhteisiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet myynnin muutokseen. Aineisto kerättiin kahden suomalaisen viinien maahantuonti- ja markkinointiyrityksen viineistä kirjoitetuista arvosteluista ja näiden kyseisten arvosteltujen viinien myyntiluvuista. Arvosteluja kerättiin helmikuun 18. päivän ja lokakuun 19. päivän 2010 väliseltä ajalta. Yhteensä hyväksyttyjä arvosteluja kertyi 90 kappaletta. Tutkimuksen analysointiin käytettiin regressioanalyysiä. Tämän tutkimusten tulosten mukaan viiniarvosteluilla näyttäisi olevan vaikutusta viinien myyntiin eli kuluttajien ostopäätökseen. Teoriaosioon peilaten tämä oli odotettavissa, sillä myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet mielipidejohtajien ja viinikriitikoiden positiivisen vaikutuksen kuluttajiin. Kuluttajat kokevat viinin ostopäätöksen yhteydessä riskiä, jota he pyrkivät välttämään viiniarvostelujen avulla. Tuloksien mukaan myös arvostelun julkaisseella sanoma- tai aikakausilehdellä on vaikutusta kuluttajan ostopäätökseen.
  • Törrönen, Elina (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on viininjuonti ja juopuminen Uuden testamentin maailmassa. Tarkastelen varhaisten kristittyjen käyttämiä tai tuottamia tekstejä, joissa mainitaan viinin juominen ja juopuminen. Työssä selvitetään millaista juomakulttuuria tekstit heijastavat. Minkälaisissa tilanteissa viiniä juotiin? Miten humaltumiseen suhtauduttiin? Entä miten suhtauduttiin viinistä pidättäytymiseen? Tutkielman lähteenä on yli 40 erilaista ja erimittaista tekstikatkelmaa 17:sta eri kirjasta. Uudesta testamentista käsittelen evankeliumeista ja kirjeistä löytyviä lukuisia tekstikatkelmia joissa viininjuonti ja juopuminen mainitaan. Uuden testamentin ulkopuolisia lähteitä ovat Juudan testamentti Kahdentoista patriarkan testamenteista, Siirakin kirja, Tertullianuksen apologia 39, Hermaan paimen sekä juomista, syömistä ja pitoja koskevat kirjoitukset Clemens Aleksandrialaisen teoksesta Paedagogus. Tekstit on valittu sillä perusteella, että niistä voi päätellä jotain tekstiä käyttäneiden ihmisten tavoista ja asenteista viininjuontia kohtaan. Näitä tekstejä ei ole aiemmin järjestelmällisesti tutkittu viinin juomisen ja juopumisen näkökulmasta. Työn tavoitteena onkin luoda yleiskuva varhaiskristillisiin juomateksteistä ja niiden heijastamasta juomakulttuurista. Tutkielman lähdetekstit on jaettu neljän eri temaattisen kategorian alle ja jokaista teemaa käsitellään omassa luvussaan. Toisessa luvussa käsitellään evankeliumien tekstejä, joissa mainitaan sekä Jeesus, viinin juominen, että juopuminen. Kertomukset muistiin kirjoittaneet yhteisöt elivät kulttuurissa, jossa viinin juominen kuului normaaliin elämään. Heillä ei ollut vaikeuksia sijoittaa Jeesusta kertomuksiin, joissa viiniä juotiin runsaasti ja joskus myös humalluttiin. Kolmannessa luvussa käsitellään tekstejä, joissa viininjuonti liittyy ateriointiin. Ateriointi oli yleisin viinin juomisen ja humaltumisen konteksti antiikin maailmassa. Pidoissa tapahtuvista ylilyönneistä, liiallisesta juopumisesta ja sen aiheuttamasta seksuaalisesta siveettömyydestä varoitetaan monissa teemaan kuuluvissa teksteissä. Kuitenkin niistä heijastuvat myös yhteisten aterioiden ja niillä yhdessä nautitun viinin positiiviset puolet: yhteenkuuluvuudentunteen ja ystävyyden vahvistuminen. Luvussa neljä käsitellään tekstejä, joissa juopottelua ja raittiutta käsitellään paheena ja hyveenä osana tekstejä, jotka sekä muodoltaan että sisällöltään toistavat muualta antiikista ja Uudesta testamentista tuttuja malleja ja rakenteita. Todellisten juomatapojen sijaan nämä tekstit kertovat asenteista ja mielikuvista, joita viinin juomiseen ja juopotteluun liitettiin. Leimaamalla ryhmän ulkopuoliset juopoiksi vahvistettiin oman ryhmän yhteenkuuluvuudentunnetta. Korostamalla seurakunnan jäsenten raittiutta suojeltiin seurakunnan mainetta. Viidennessä luvun aiheena ovat tekstit, joissa kerrotaan viinin vaikutuksista ihmisen fysiologiaan ja terveyteen. Tutkielmassa käsitellyt tekstit kertovat ensimmäisten kristittyjen eläneen maailmassa, jossa viinin juominen kuului sekä arkeen että juhlaan. Sen juomiseen liittyi aina sosiaalinen ulottuvuus, niin hyvässä kuin pahassa. Viini kuului kristittyjen yhteisille aterioille mutta liialliseen humaltumiseen suhtauduttiin lähes poikkeuksetta kielteisesti. Teksteissä kerrotaan niin yhdessä juomisen iloista kuin liiallisen humalan vaaroistakin. Tutkielma antaa yleiskuvan ilmiön luonteesta, mutta jatkotutkimukselle jää tilaa ja sille vaikuttaa olevan myös tarvetta. Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen. Olemassa olevassa tutkimuksessa teksteistä tehdyt tulkinnat ovat usein pintapuolisia ja meidän aikamme arvot ja ihanteet heijastuvat helposti tukijoiden tekemiin tulkintoihin. Viinin juomista ja juopottelua antiikissa tulee kuitenkin tutkia sen omasta kulttuurisesta ja historiallisesta viitekehyksestä käsin.