Browsing by Subject "virhemaksumenettely"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tiittanen, Minna (2010)
    Apteekkien ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) välinen sairausvakuutuslakiin perustuva suorakorvausmenettely on ollut lääkekorvauksissa voimassa vuodesta 1970 alkaen. Suorakorvaussopimuksen perusteella asiakas voi saada lääkekorvauksensa suoraan apteekista. Tiettyihin suorakorvaussopimuksesta poikkeamiin liittyvä virhemaksu otettiin käyttöön vuonna 2008. Kela voi esittää apteekin tilityksestä vähennettäväksi virhemaksun, jos lääkettä on toimitettu liian aikaisin tai yli kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Virhemaksumenettelyssä Kela ei esitä apteekille ostojen korvaustietojen korjaamista, vaan apteekilta esitetään perittäväksi virhemaksu, joka on kiinteä, eikä riipu tehdyn virheen suuruudesta. Kela korjaa virhemaksumenettelyyn kuulumattomattomat muut virheet kuten ennen virhemaksun käyttöönottoa, eli lähettää apteekille korjausesityksen virheen oikaisemiseksi. Myös asiakkaan omavastuukertymä korjataan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin apteekkihenkilöstön mielipiteitä Kelan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja virhemaksumenettelystä. Tutkimuksessa yhteistyöksi määriteltiin lainsäädäntöön ja virallisiin sopimuksiin perustuva toiminta sekä muu yhteydenpito. Tutkimus tehtiin keväällä 2009 sähköisenä kyselynä Kelan Etelä- ja Itä-Suomen vakuutusalueiden apteekeissa. Apteekkien ja Kelan yhteistyöstä tai virhemaksumenettelystä ei ole toistaiseksi julkaistu tutkimuksia. Tutkimustulosten mukaan apteekkihenkilöstö oli varsin tyytyväinen Kelan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja katsoi saavansa asiantuntevaa palvelua. Yleisin yhteistyömuoto oli puhelimitse tapahtuva yhteydenpito. Yhteistyötä toivottiin lisää, muun muassa koulutusta sekä Kelan toimihenkilöiden ja apteekkihenkilöstön tutustumista toistensa toimintaan. Apteekkihenkilöstö toivoi omaa yhdyshenkilöä Kelaan ja sähköpostin käytön lisäämistä tiedonsiirrossa. Apteekkihenkilöstö suhtautui virhemaksuun kriittisesti. Valtaosa apteekkihenkilöstöstä ei haluaisi laajentaa virhemaksua muihin virheisiin. Virhemaksumenettelyyn toivottiin muutosta. Toivottiin, että maksun sijasta Kela antaisi huomautuksen tai, jos virhemaksuja esiintyisi runsaasti, Kela kouluttaisi apteekkihenkilöstöä. Ehdotettiin myös virhemaksun alentamista tai sen suhteuttamista tehtyyn virheeseen. Osasta apteekkihenkilöstön vastauksista ilmeni, että he eivät todennäköisesti tienneet virhemaksun käyttöönoton taustoja. Kyselyyn vastanneissa apteekeissa, jotka saivat virhemaksun, esiintyi keskimäärin kolme virhemaksua apteekkia kohden vuonna 2008. Alle kolmasosassa apteekeista ei esiintynyt yhtään virhemaksua.
  • Uusitalo, Teija (2009)
    Kansaneläkelaitos ja apteekki ovat toisilleen tärkeät yhteistyökumppanit. Yhteistyötä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Apteekkitilityksiä koskeva virhemaksumenettely otettiin käyttöön vuonna 2008. Virhemaksumenettelyssä tietyistä apteekkien tekemistä virheistä määrätään samansuuruinen euromääräinen maksu aiemman lääkkeen kustannukseen perustuvan vähennyksen sijaan. Menettelystä ei toistaiseksi ole julkaistu tutkimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin Kansaneläkelaitoksen apteekkitilityksiä käsittelevien toimihenkilöiden mielipiteitä Kelan ja apteekkien välisestä yhteistyöstä ja apteekkitilitysten virhemaksumenettelystä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Kelan Itä- ja Etelä-Suomen vakuutusalueilla. Kyselyyn vastasi 52 toimihenkilöä ja sen vastausprosentti oli 66. Tutkimuksen mukaan Kelan toimihenkilöt ovat erittäin tyytyväisiä apteekkien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yleisin yhteistyön muoto apteekin ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden välillä on yhteydenpito puhelimitse. Yhteistyötä toivottiin kuitenkin lisää, esimerkiksi henkilökohtaisia tapaamisia ja koulutuksia apteekkilaisille. Vastaajat olivat tyytyväisiä virhemaksumenettelyn käyttöön ottoon. Se nähtiin oikeudenmukaiseksi muutokseksi sekä apteekin että asiakkaiden kannalta. Lisäksi virhemaksumenettely on selkeyttänyt apteekkitilitysten käsittelyä Kansaneläkelaitoksessa. Virhemaksumenettelylle asetetut tavoitteet näyttäisivät olleen Kelan toimihenkilöiden tiedossa ja toteutuneen heidän mielestään hyvin. Myös tiedonkulku apteekkien kanssa virhemaksutapauksissa on Kelan toimihenkilöiden mielestä toiminut erittäin hyvin. Virhemaksumenettelyä voitaisiin vastaajien mukaan kehittää, esimerkiksi laajentamalla sitä myös muihin etuuksiin tai suhteuttamalla maksun määrä tehdyn virheen kustannukseen.