Browsing by Subject "visuaalisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Hämäläinen, Hanne (Helsingfors universitet, 2011)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sosiaalisten liikkeiden visuaalista vasta- ja valtajulkisuutta vertailemalla aktivistien omia Internet-sivustoja ja Helsingin Sanomia. Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda uutta tietoa vastademokraattisen toiminnan ja toimijuuden muotoutumisesta vasta- ja valtajulkisuuksissa ja näiden julkisuuksien välisestä suhteesta paikallistasolla Suomessa. Tutkin, minkälaista vastademokraattista toimintaa sosiaaliset liikkeet tuovat esiin kuvissa omilla Internet-sivustoillaan. Näitä kuvia vertaan samoista tapahtumista julkaistuihin Helsingin Sanomien – valtajulkisuuden – kuviin. Analysoin, minkälaista toimintaa tuodaan esiin ja miten toiminnan esittäminen eroaa aineistojen välillä. Lopuksi tarkastelen vastademokraattisen toimijuuden visuaalisia representaatioita sukupuolen ja iän näkökulmista. Tutkielmani aineistona on kolme aktivistien ylläpitämää uutissivustoa, yksi kansalaisjärjestöjen kuvapankki ja vertailuaineistona Helsingin Sanomat. Aineistossani on kuvia yhteensä 443 ja ne on julkaistu vuosina 2000–2010. Kaikissa kuvissa tapahtumapaikkana on Helsinki. Tutkimusmenetelmänä käytän Eeva Luhtakallion soveltamaa Erving Goffmanin kehysanalyysiä, jossa pyritään etsimään aineistolähtöisesti kuvissa esitettyä toimintaa määrittäviä kehyksiä. Teoreettisen lähtökohdan tutkimukselleni muodostavat Pierre Rosanvallonin teoria vastademokratiasta ja Nancy Fraserin määritelmä useasta julkisuudesta. Kuvissa representoidun toiminnan kautta muodostuu kahdeksan eri määräävää kehystä: mielenosoitus, karnevaali, merkintä, valtaus, konflikti, kontrolli, sisäinen toiminta ja tiedotus. Määräävät kehykset kuvaavat aktivistien harjoittamaa vastademokraattista toimintaa ja muiden toimijoiden reaktioita siihen. Mielenosoitus, merkintä, valtaus ja karnevaali kuvaavat erilaisia kollektiivisen protestin muotoja, kontrolli ja konflikti taas tuovat esiin tämän toiminnan seurausta ja eri toimijoiden kohtaamista. Kuvissa näyttäytyy myös liikkeen sisäistä toimintaa ja liikkeestä tiedottamista sinällään ilman varsinaista protestia. Iän kannalta kuvien vastademokraattisesta toiminnasta muotoutui nuorten ja nuorten aikuisten toimintaa. Sukupuolen kannalta toiminta taas osoittautui yllättävän sukupuolittuneeksi: mikäli toimija oli erikseen nostettu valokuvassa esiin, oli tämä useimmiten mies. Miehet olivat toimijoina etenkin liikkeen johdossa ja konfliktin määräävässä kehyksessä. Naisia taas representoitiin vastajulkisuudessa yllättävästi äitiyden kautta. Aktivistiaineistossa ja lehtiaineistossa suhtauduttiin osittain eri tavalla aktivistien toimintaan vaikka kuvat visuaalisesti muistuttivat toisiaan. Tämä ilmeni kuvia ympäröivissä otsikoissa ja kuvateksteissä, jotka vaikuttivat kuvista syntyviin tulkintoihin. Kuvien virittämisessä tekstein liikuttiin hyväksynnästä neutraaliin uutisointiin, siitä taas kohti epäilyttävää toimintaa, josta siirryttiin lopulta toiminnan tuomitsemiseen. Kuvateksteissä välittyi kamppailua vastademokraattisen toiminnan oikeutuksesta: onko kyseessä demokratiaan kuuluvaa kansalaisaktivismia vai yhteiskuntajärjestyksen rikkomista rettelöimällä. Julkisuuksista muodostui visuaalisen kamppailun kenttä, jolla eri toimijat pyrkivät muovaamaan sosiaalisista liikkeistä syntyviä käsityksiä. Sosiaaliset liikkeet ja tiedotusvälineet eivät olekaan tutkielmani perusteella pelkästään toisiaan täydentäviä vastademokraattisia toimijoita, vaan eri julkisuuksien ja vastademokraattisten toimijoiden välillä on sekä legitimiteettikonflikti että määrittelykamppailu: kuka voi esittää kenet ja mistä näkökulmasta.
  • Omaheimo, Jussi (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari ; 2010 (4)
  • Ahola, Pinja (Helsingfors universitet, 2017)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen yhdysvaltalaisen kirjailijan Mark Z. Danielewskin romaania House of Leaves ja sen visuaalisuutta, multimodaalisuutta ja materiaalisuutta. Olen rajannut tarkasteluni koskemaan romaanin kirjaintyyppejä, taittoa, tekstissä esiintyviä värejä sekä labyrinttiteemaa, joka niveltyy sekä visuaalisuuteen että materiaalisuuteen. Selvitän työssäni minkälaisia visuaalisia ja materiaalisia keinoja romaanissa House of Leaves käytetään ja miten, eli millä tavoin niitä hyödynnetään. Lisäksi tuon ilmi, miksi näin tehdään, eli mihin keinot pyrkivät. Lähtöoletuksenani on, että kirjallisuus on muutakin kuin vain kielen välittämistä kirjainmerkein lukijalle. Oletan kirjallisuuden olevan laajemmin kokemuksen välittämistä, jossa pelkkä kielen ja tarinan representoiminen ei ole riittävää, vaan toisinaan hyödynnetään merkkien muita, kuten visuaalisia, ominaisuuksia. Samalla korostuu visuaalisten valintojen tärkeys: kirja on kokonaisuus ja esine, jossa visuaaliset elementit voivat vaikuttaa tahattomasti tai ne voidaan tarkoituksellisesti valjastaa merkitysten välittämisen välineiksi. Danielewskin romaanissa visuaalisuus ja merkit ovat siis muutakin kuin vain puhtaasti kielen välittämiseen tarkoitettuja välineitä. Romaanissa House of Leaves visuaaliset piirteet toimivat tekstin kanssa symbioottisessa suhteessa toisiaan täydentäen: runsas visuaalisen ja multimodaalisen materiaalin hyödyntäminen saa tekstin merkityksen narratiivisena elementtinä vähenemään ja kuvan puolestaan kasvamaan. Kirjaintyyppien vaihtelu, lukunopeutta säätelevä ja lukuprosessia vaikeuttava taitto sekä värit, jotka linkittävät romaanin niin internetin maailmaan, muihin teoksiin ja Minotauros-myyttiin korostavat lukukokemuksen fragmentaarisuutta sekä labyrinttimäisyyttä ja pelkoa eksyä tarinaan ja kirjan sivuille. Visuaalisuuden kautta rakentuva voimakas immersio kannustaa lukijaa osallistumaan. Immersion luomisessa on keskeistä lukemisen vaikeus, jonka romaanin visuaaliset ominaisuudet synnyttävät. Romaanin rakenteen synkroninen verkkomaisuus ja lukijan diakroninen eteneminen romaanin labyrintissä aiheuttavat epäsuhdan, joka aktualisoituu samastumisena romaanin hahmoihin. Danielewskin romaani pyrkii osallistamaan lukijaa ja pakottamaan lukijan käsittelemään kirjaa, jolloin teoksen olemus artefaktina korostuu. Samalla House of Leavesin lukemisesta tulee fyysinen, aktiivinen teko, joka mahdollistaa niin lukijan asettumisen paitsi hahmoksi romaanin sisälle myös nousemisen kirjailijaksi kirjailijan rinnalle. Multimodaalisuus on romaanin visuaalisten piirteiden yhteinen nimittäjä. Yhdistäessään multimodaaliset ominaisuudet paperiseen ”käyttöliittymään”, House of Leaves pyrkii kiinnittämään huomiota materiaalisuuteensa. Perinteisen kirjan mediasta huolimatta Danielewskin romaani on jatkuvassa muutoksen ja liikkeen tilassa. Romaani pyrkii dialogiin, interaktiiviseen suhteeseen lukijan kanssa ja pyrkii lukijan avulla laajentamaan kaikkialle ympärilleen viittaavaa verkostoaan. Keskustelemalla modernien viestintätapojen kanssa romaani tuo esille paperisen kirjan potentiaalin, mutta samalla House of Leavesin voidaan nähdä myös uudistavan perinteistä romaania: vaikka paperin materiaali on luonteeltaan pysyvää, digiaikaan pyrkiminen on silti mahdollista.
  • Piirainen, Eliisa (Helsingfors universitet, 2013)
    The goal of this thesis was to find out what kind of visual representations the sixth graders classrooms have. The aim also was to research how and by whom the visual representations are formed and what kind of aims objects and pictures of classrooms have from the point of teaching and education. In addition, this thesis is looking for an answer to what is a dream come true classroom in pupils visions. There are only few studies about classrooms from the point of visuality or aesthetics. The data were collected in May 2011 in Kainuu and in May 2012 in Helsinki. Six sixth graders classrooms were photographed and six class teachers working in photographed classrooms were interviewed. According to that the data was also collected by interviewing ten pupils from three classrooms in Helsinki in May 2012. The visual data was analyzed by content analysis and the interview data by discourse analysis. The visual representations in classrooms have been formed from basic school furnitures and from the objects and pictures which teachers have brought to the classrooms or which have been in the classrooms before teachers even have been working in there. Also the seating arrangements affect to visual representations forming. Pupils' role is to make art, presentations and posters and in some cases also hang them on the classroom walls - but often following rules given by the teacher. Visual representations with pedagogical goals are such as student work, maps and books. Those pictures and objects are teaching and learning tools. Visual representations with educational goals are for example student work, timetables and common rules of the school. The educational goals seem to relate to behaviour control and evaluation. Pupils dream about classrooms that support action. On the basis of the collected data, it seems that teachers are not aware of the visual impact of their classrooms visual representations and neither of the visual representations possibilities in teaching and education. This thesis gives information about sixth graders classrooms as a visual learning environment. It also points out the areas where teachers should pay attention when organizing and decorating classrooms in the way that supports learning and increases school enjoyment.
  • Pankakoski, Johanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    ……….Evankelis-luterilaiset siunauskappelit ovat kirkkolain määrittelemiä ja seurakuntien hallinnoimia vainajan rituaali- ja säilyttämistiloja, joita Suomessa on noin 290 kappaletta. Käsittelen pro gradu -työssäni arkkitehtien suunnittelemia, vuosina 1958‒1965 käyttöönotettuja siunauskappeleita. Niitä rakennettiin säännöstelyn päätyt-tyä vuodesta 1956 alkaen runsaasti, samalla kun niiden arkkitehtuuri alkoi moninaistua sakraaliarkkitehtuurin vapautumisen, betonin vaikutuksen myötä. Kappeleiden rakentaminen väheni huomattavasti vuoden 1965 jäl-keen. ……….Lähtökohtani on moderni arkkitehtuuri, joka haarautui useiksi väyliksi toisen maailmansodan jälkeen. Tehtäväni on ollut kartoittaa ja selvittää, miten eri tavoin modernismi ilmeni siunauskappeleiden arkkitehtuurissa. Laskelmieni mukaan tänä aikana valmistui 73 kappelia, joista 52 (71 %) oli arkkitehdin suunnittelemia. Olen valinnut näistä 17 kappelia varsinaiseksi aineistokseni. Sarjan valintaperusteina ovat arkkitehtuurikilpailut (10), siunauskappelisuunnittelun runsaus (5) ja suunnittelijan virka-asema (2). Lähdemateriaali koostuu kymmenien kenttämatkojen muistiinpanoista, valokuvista, Arkkitehti-lehden aineistosta, Museovirastossa laatimistani raken-nusperintöteksteistä ja modernismia käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Olen ollut mukana Museoviraston korkeakouluharjoittelijana siunauskappeleiden kartoitustyön käynnistämisessä. Metodini on kävelyarkkitehtuuri, joka on arkkitehti Le Corbusierin luoma käsite veistoksen tapaan avautuvan arkkitehtuurin katsomistavasta ja fenomenologisen tilakokemisen tapa. Tarkastelen erityisesti rakennusten massaa, pintaa ja ikkuna-aukotusta. Toinen, suppeampi näkökulma on aatehistoriallinen. ……….Työni perusteella olen pystynyt jakamaan tutkimusaineistoni kolmeen: rationaaleihin, regionalistisiin ja utopistisiin siunauskappeleihin. Jaottelu on joustava sikäli, että kaikki siunauskappelit ovat rationaalisia toimin-tansa puolesta. Rationaalit, pulpettikattoiset siunauskappelit muistuttavat pelkistyneitä avaruusgeometrisiä kap-paleita, tai ovat symmetrisiä, pohjaltaan suorakaiteenmuotoisia siunauskappeleita. Keveyden illuusio, leijuvat katot, ja sulkeutuva, muurin rajaama sisäpiha ovat niille ominaisia. Rationaalisiin siunauskappeleihin olen jaotel-lut 10 siunauskappelia eli 59 % sarjan kappeleista. ……….Regionalistisia siunauskappeleita on kolme (18 %). Traditio näkyy tiilirakenteena, käsityömäisinä piirteinä tai viitteinä ensimmäiseen modernismiin. Keskeinen materiaalintuntu näkyy erilaisina tiilitekstuureina, jotka saa-vat taktiilisen, kosketeltavan pinnan ylhäältä päin laskeutuvan luonnonvalon tai taitavavan valaistuksen avulla. Alvar Aallon brutalistisiksi tulkitut punatiilirakennukset, italialainen architettura minore ja primitiivisyys kuuluvat kansainväliseen, paikkaan sitomattomaan regionalismiin. ……….Utopistisia siunauskappeleita on neljä (23 %). Ne ovat yhtä lukuun ottamatta betonisia, kattomuodoil-taan monimuotoisia ja sisätiloiltaan poikkeuksellisen visuaalisia. Utopistisen estetiikan viivamaisuus, valon ja varjon kontrastiset, mustavalkoiset heijastukset perustuvat abstraktin taiteen esikuviin ja kuvataiteilija Unto Pusan opetukseen plastillisesta sommittelusta. Futurismi sai vaikutteita luonnontieteellisistä keveyden tutkimuk-sista sekä utopiaprojekteista, kuten yhdysvaltalaisen Buckminster Fullerin avaruuskehikoista. ……….Vuosina 1958‒1965 betoni vaikutti siunauskappeleiden rakentamiseen ja estetiikkaan enemmän kuin sitä käytettiinkään. Tuloksena oli visuaalisesti monimuotoista modernismia. Modernien siunauskappeleiden esikuvina olivat Le Corbusierin 1950-luvun veistoksellinen arkkitehtuuri, ennen muuta Ronchampin kappeli (1950‒1955) Ranskassa, ja Ludwig Mies van der Rohen niukka ja pelkistetty tiilirakenteinen IIT-kappeli (1949‒1952) USA:ssa. ……….Siunauskappeleiden ja kuolemanrituaalien aatehistoria takautuu valistusaikaan, lääketieteen ja demokra-tian eli modernisaation kehittymiseen. Ajatus siunauskappeleista osana hautausmaan maisema-arkkitehtuuria syntyi viimeistään sodan jälkeen. Julkiset, pienimuotoiset siunauskappelit kuuluvat suomalaiseen hyvinvointival-tiokehitykseen ja vaurastumiseen koulujen, linja-autoasemien ja autoistumisen ohella.
  • Oksanen, Leea Maritta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. We live surrounded by increasingly diverse media and visual culture, which chal-lenges and enables different methods to teach and learn. The purpose of this study is to find out the fundamentals for using pictures taken by students. This study tries to find out, what meaning does the picture have for the students themselves and in addition, what pedagogical grounds can be given for the use of photographs in teaching. Methods. The participants of this qualitative study were 24 third graders with their teacher and two student teachers. The empirical research material was collected during November-December 2017 by observing the multidisciplinary learning modules and by interviewing six students, the teacher and the two student teachers. The interviews were themed semi-structured interviews. The material was analysed using theory-based and theory-driven content analysis. Quantification technique was used on parts of the material. Results and conclusions. The results of this study indicate that students might give different meanings to a photograph, which appeared as roles depending on the area of the field that was in question. These fields were Field of Working, Field of Thinking and Learning to Learn and lastly Field of Experimentalism. Category “other” comprised of; the misleader, the one who brings up problems and the one who emphasizes the importance of the group. After the third round of interviews we could add to the same category the one who commemorates the occa-sion and the one who is vague. The results also showed that the students are able to use photo-graphs to determine for themselves meaningful ways to learn. The study also produced one in-teresting method, which I think can be used in teaching, for example to improve multiliteracy.
  • Lindfors, Kirsti (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of this study is to investigate the importance and usability of social media and visuality in home economics. The starting points of the study are the coverage of social media content in relation to home economics’ content areas and the use of social media in home economics. In terms of significance and usability, visuality, that is interpretation and viewing of an image, is playing a major role. Images, which are shared under the name of home economics, give viewers different purposes, and settle into the stream of the image sharing service. According to studies, increasing of social media use has led to browsing where inter-est towards an image and first impression are important. The purpose of sharing images can have many meanings in home economics’ phenomena and home economical thinking. This study focuses on the images shared by the teachers in the image sharing service in social media and the teacher’s images analysed by the pupils. The pupils are looking at the images and interpreting them. The qualitative study used images shared by home economics teachers, from which 50 pub-licly shared images were selected. The images were analysed with qualitative content analy-sis. From the public images, 30 images were selected for the deeper analysis. During the analysis, 11 images with the most answers were selected, and based on these images the themes for reviewing the results were obtained. The teachers’ images which were analysed according to home economics’ content areas mainly produced a result with connection to Food competence and food culture. Other areas occurred only a little in data. In the images selected by the pupils, the content areas appeared similarly. In the interpretation and viewing of the images, 6 themes were selected as the main themes, and based on the main themes analysis of the pupils’ responses was made. The themes were first impression and standing out from the image stream; aesthetics and beauty; knowledge and skill; communality; interest as well as emotions and feelings. The conclusions of the results were: the images shared in social media were mostly related to the content area of Food competence and food culture. The pupils also selected most of the images related to that content area. Through the pupils’ interpretation and viewing of the images, or visuality skills, the teachers can explore their own work and the images they share. For the pupils, the meaning of the image, the interest, and the cultural view of the image, can be very individual.
  • Turunen, Kristiina (2004)
    Tutkielmassa on tarkasteltu katastrofijournalismia kuvajournalismin näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää miten katastrofikuvat rakentavat kulttuurisia merkityksiä, ja mitä nuo merkitykset ovat. Erityisesti keskitytään tunteiden rooliin. Tutkielman empiirisen osan muodostaa 11.9.2001 New Yorkissa tehdyn terrori-iskun uutiskuvien tarkastelu. Menetelmänä on käytetty Gunther Kressin ja Theo van Leuuwenin luomaa ”kuvan kielioppia”, teoriaa sommitelmarakenteista. Heidän mielestään kuvan sommittelulla on merkittävä rooli sen merkitysten tuottamisessa. Teorian perustana on kolmijako esittävään, interpersonaaliseen ja rakenteelliseen metafunktioon. Kuva esittää jotakin, asemoi katsojan tiettyyn suhteeseen esittämänsä kanssa ja muodostuu rakenteeltaan yhtenäiseksi. Analyysin valossa voi todeta syyskuun 11. päivän kuvien koostuvan useista päällekkäisistä prosesseista. Niiden rakenne on monikerroksinen. Kuvista löytyy selkeää asetelmallisuutta. Sankarin ja konnan myyttiä selkeästi rakennetaan visuaalisin keinoin. Tunteet ovat vahva osa katastrofikuvien maailmaa. Kuolema esitetään ylevänä ja symbolisena tekona. Otoksiin sisältyy myös terapeuttinen ja kansakuntaa eheyttävä aspekti. Kuvat ovat dramaattisia ja erittäin pelkistettyjä. Merkittävää on myös poissaoleva eli se mitä kuvissa ei esitetä.