Browsing by Subject "voimaantuminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Tarkiainen, Virpi (Helsingfors universitet, 2013)
    Goals: The purpose of the study was to describe and analyse the content of online discussions and shared experiences among parents of children who suffer from epilepsy as well as parents' experiences with online peer support and its development. The goal was to deepen understanding of online peer support and the experiences of parents, and to develop the online activities of the Finnish Epilepsy Foundation based on the information gained. Previous studies about peer support have included group manifestations, personal experiences and peer support in community discussions. More and more peer support is available online, which has been seen in peer support studies from 2000 2009. Online peer support has been reported as both supporting and hindering empowering experiences. Previous studies have highlighted the significance of personal experiences. In this study, the concept of "experience" is defined from the standpoint of Dewey. Peer support is approached in the framework of empowerment. The study addresses four research questions. 1) What do parents of children with epilepsy write in online discussions? 2) What kind of experiences do they share in it? 3) What kind of experiences have parents had with online peer support, and which experiences further parents' empowerment? 4) How should online discussions be developed among parents? Methods: Study data was drawn from online discussions written by parents of children with epilepsy (the first message posted and the following message chain) and interviews with six (N = 6) parents who agreed to theme interviews. Web materials were written 15 June 13 December 2012. Data from theme interviews were gathered in February 2013 by interviewing parents by phone or in person. Web postings and interview content were handled using abductive content analysis, such that high rankings in the analysis utilised concepts of Siitonen's empowerment model (1999). Results and conclusions: The Internet offered parents of ill children an opportunity to share their experiences with other parents in similar life situations. In online discussions, parents shared their experiences about their children becoming ill, epilepsy treatments, support they had experienced as well as their emotions and mental images of the future. The significance of experiential data was highlighted in what parents wrote. Parents experienced the discussion environment as friendly, open, matter-of-fact and empathetic. From the standpoint of empowerment, it was significant that parents had the strength to support one another even in very difficult everyday life situations. The significance of experiences was affected by the environment of the online discussion, its content, parents' pre-conceived expectations as well as sharing emotional experiences and mental images of the future. Factors in the development of online discussions were related to briefing of the service, improved availability as well as active facilitation.
  • Väyrynen, Johanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimuksen tehtävänä on luoda itsensä uhriksi kokevalle ihmiselle keinoja, joiden avulla hän voi löytää käsityksen itsestänsä toimijana. Tutkimustehtävän asettamisen taustalla on ha-vainnot siitä, että uhri tyypillisesti käsitetään pelkäksi vallankäytön kohteeksi, ja että uhrius on voimattomuuden ja avuttomuuden kokemista. Tutkimuksen tavoitteina on näyttää, kuinka uhri voidaan käsittää pelkän kohteen sijasta toimijaksi, ja tuoda voimaannuttavia näkökulmia itsensä uhriksi kokevien ihmisten elämään. Tutkimuksen metodi on käsiteanalyysi. Käsiteanalyysin avulla voidaan tehdä näkyviksi käsit-teiden merkityksiä ja käsitteiden välisiä suhteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi käsitteen uhri merkitys ja suhteet käsitteisiin toimijuus ja toiminta. Uhrin toimijuu-den ja toiminnan näkyväksi tekeminen on edellytys sille, että itsensä uhriksi kokeva ihminen voi nähdä ja löytää oman toimijuutensa. Tutkimuksen johdantoa seuraavassa luvussa määritellään käsite uhri ja luodaan katsaus uh-riudesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Tutkimuksen kohteeksi rajataan käsite uhri siinä merkityksessä, että uhri on ihminen, joka on vahingoittunut tai vaarassa vahingoittua. Tutkimuksen kolmannessa luvussa luodaan käsitteelliset edellytykset sille, että uhrin toimi-juutta ja toimintaa voidaan analysoida. Kolmas luku perustuu Jaana Hallamaan vielä julkai-semattomaan teokseen Yhteistoiminnan etiikka, joka on tutkimuksen tärkein apuneuvo. Yh-teistoiminnan etiikassa Hallamaa tarjoaa kattavan käsitevälinepaketin kaikenlaisen inhimilli-sen toiminnan analysoimiseen. Lisäksi Hallamaan oivallus siitä, että vallankäyttö perustuu siihen, että kohdekin on toimija, tekee myös uhrin toimijuuden ja toiminnan analysoimisesta mielekästä. Tutkimuksen neljännessä luvussa analysoidaan, millaista on uhrin toimijuus ja toiminta. Ana-lysoinnin lähtökohdaksi otetaan se, että uhri toimii suhteessa uhkaan. Uhrin toimintavaihtoeh-dot puolestaan riippuvat siitä, millainen uhka on. Uhat jaetaan yhdeksään luokkaan uhan to-teutumisen vaiheen (ei vielä, juuri nyt, ei enää toteutuvat uhat), uhan aiheuttajan (tapahtuma, toinen agentti) ja uhan luonteen (sanktio-, resurssiuhat) perusteella. Uhkien luokittelun jälkeen määritellään, millaisia toimintavaihtoehtoja uhrilla on kussakin uhan luokassa. Tutkimuksen viidennessä luvussa vastataan tutkimustehtävään eli luodaan itsensä uhriksi kokevalle ihmiselle keinoja, joiden avulla hän voi löytää käsityksen itsestänsä toimijana. Kei-not ovat näkökulmia ja kysymyksiä, joiden avulla uhri voi 1. nähdä uhriutensa rajautuvan vain tilanteeseen, joka vahingoitti häntä, 2. nähdä oman toimintansa merkityksen ja mielekkyyden ja hyväksyä toimijuutensa ja 3. tarkastella toimintaansa nykyhetkessä ja kysyä, miksi itsensä uhriksi käsittämisestä on niin vaikea luopua.
  • Pitkänen, Maiju (Helsingfors universitet, 2015)
    Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on selvinnyt, että joka viides nainen on kokenut väkivaltaa nykyisessä parisuhteessaan. Väkivalta voi olla sosiaalista, taloudellista, henkistä, fyysistä tai seksuaalista. Naiseen kohdistuva väkivalta tapahtuu usein kotona, jolloin väkivalta yksityistyy ja jää piiloon. Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on usein huomattavampia henkisiä kuin fyysisiä seurauksia. Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisiin korkeakoulutettuihin naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan muotoja, yleisyyttä ja seurauksia. Suomalainen uskonnollinen kenttä on murroksessa. Samaan aikaan, kun traditioon nojaava kansankirkko menettää suosiotaan saa usko, uskonnollisuus ja henkisyys uudenlaisia muotoja. Etenkin aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa on huomattu, että uskonnolla ja henkisyydellä voi olla merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja selviytymiseen kriisistä ja traumasta. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan, onko usko tai henkisyys ollut naiselle voimavara väkivaltaisen parisuhteen aikana tai sen jälkeen ja millaisia muotoja usko ja henkisyys ovat saaneet. Tutkimukseen osallistui 302 korkeakoulutettua naista. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä e-lomakkeella. Kysely oli vastattavissa Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja Tieteentekijöiden Liiton naisjäsenille. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettiin SPSS-ohjelmaa. Kyselylomakkeen avointen vastausten käsittelyssä käytettiin sisällönanalyysiä. Lisäksi tehtiin kaksi syventävää teemahaastattelua. Tutkimuksessa selvisi, että kyselyyn vastanneista yli neljännes oli joskus kokenut parisuhdeväkivaltaa. Yleisimpiä väkivallan muotoja olivat muun muassa nimittely ja vähättely, yhteisen omaisuuden tahallinen vahingoittaminen, liikkumisen estäminen, väkivallalla uhkailu, läimäisy sekä potkiminen. Taloudellinen väkivalta ja alistamisen muodot olivat korostuneita korkeakoulutettujen naisten vastauksissa. Tutkimuksessa selvisi myös, että monet naiset eivät arvioineet joitakin väkivallan muotoja, kuten kiinnipitämistä tai läimäisyä väkivaltana lainkaan. Usko ja henkisyys vaikuttivat naisiin sekä positiivisesti että negatiivisesti. Osalle usko oli voimavarana merkityksetön. Usko ja henkisyys saivat monia muotoja, ja ne olivat merkittävä voimavara suurelle osalle naisista.
  • Vuorenmaa, Antti (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017)
    Tutkielmassani käsittelin musiikillista toimijuutta. Toimijuus on sosiologiasta musiikkikasvatukseen tiensä löytänyt termi, jonka käsitetään liittyvän yksilön itseensä ja ympäröivään maailmaan kohdistuvaan vaikutusvaltaan. Musiikkikasvatuksessa tämän voidaan nähdä liittyvän modernissa musiikkikasvatuksessa paljon kannatusta saaneeseen oppilaslähtöiseen koulutukseen, jossa oppilaalla on perinteistä hierarkista oppimistilannetta huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa. Tutkielmassani perehdyin siihen, miten toimijuus rakentuu musiikkikasvatuksen asiayhteydessä. Lisäksi pyrin selvittämään, millä tavoin opettaja voi luoda mahdollisimman otolliset olosuhteet oppilaan toimijuuden kokemuksille. Toteutin tutkimuksen kirjallisuuskatsauksena käsiteltyjen aiheiden avainteoksia referoiden. Oppilaan toimijuuden kokemusta voidaan kasvattaa lukuisin eri keinoin, joita tutkielmassani esittelen. Lähdekirjallisuutta analysoidessani keskeiseksi työtavaksi oppilaan toimijuutta kehitettäessä nousi luova musiikin tekeminen. Oman musiikillisen keksimisen kautta oppilas löytää uusia merkityksiä musiikilliselle materiaalille ja muokkaa näin suhdettaan itseensä ja maailmaan, toisin sanottuna kokee toimijuutta. Kokemukset oman musiikin luomisesta voivat myös johtaa voimaantumisen tunteeseen ja transformatiiviseen oppimiseen jossa oppija itse rakentaa oman tulkintansa itsestään ja kokemuksistaan, ennakko-oletukset hyläten. Tutkimuskysymyksinäni olivat kuinka musiikillinen toimijuus voi rakentua musiikkikasvatuksen kontekstissa ja kuinka opettaja voi luoda musiikillisen toimijuuden rakentamiselle otolliset olosuhteet.
  • Väisänen, Katariina (Helsingfors universitet, 2014)
    Köyhyyden ajatellaan olevan puutetta ja kurjuutta, joka on pyrittävä hävittämään. Sille, minkä puutteesta köyhyydessä tarkalleen ottaen on kyse, on kehitetty tutkimuksessa ja poliittisissa yhteyksissä erilaisia määritelmiä. Köyhyyden käsitteen monimerkityksisyys osoittautuu kuitenkin ongelmalliseksi erityisesti silloin, kun köyhyyden vähentämiseksi ja hävittämiseksi valittavista keinoista yritetään päästä yhteisymmärrykseen. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten köyhyyden käsitettä voidaan jäsentää ja kehittää analysoimalla köyhyyttä vallan puutteena. Tutkimustehtävä perustuu oletukselle, että köyhyydessä on kyse inhimillisen toiminnan edellytyksiä koskevasta niukkuudesta, jonka erilaisia ilmenemismuotoja köyhyyden käsitteen eri määritelmät painottavat ja jota voidaan ymmärtää vallan käsitteen avulla. Tutkimuksen metodi on filosofinen käsiteanalyysi. Johdantoa seuraavassa luvussa selvitetään, minkälaisia köyhyyden yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen muotoilemat keskeiset käsitykset köyhyydestä ovat ja mitä metodologisia kysymyksiä köyhyyden tutkimukseen liittyy. Siinä esitellään myös kyvykkyyslähestymistapa (capability approach), jonka mukaan köyhyyden ilmenemistä arvioitaessa on resurssien saatavuuden sijaan tarkasteltava sitä, minkälaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvinvointiaan edistäviä asioita vallitsevissa olosuhteissa. Kolmannessa luvussa konstruoidaan vallan käsiteanalyysi, joka perustuu Peter Morrissin teokseen Power. A Philosophical Analysis ja Jaana Hallamaan filosofista teon teoriaa sekä vallan, vaikuttamisen ja yhteistoiminnan etiikkaa käsittelevään, käsikirjoitusvaiheessa olevaan teokseen Yhteistoiminnan etiikka. Toiminnan edellytyksiä analysoitaessa hyödynnetään myös kyvykkyyslähestymistavan kehittäneen Amartya Senin käsitystä kyvykkyyksistä ja vapaudesta. Neljännessä luvussa muotoiltuja käsitevälineitä sovelletaan köyhyyden analysoimiseen. Toiminnan edellytyksiä koskevan niukkuuden ilmenemistapoja havainnollistetaan esimerkkiaineiston avulla, joka koostuu Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -julkaisun omaelämäkerrallisista kirjoituksista. Lopuksi analysoidaan, mitä toiminnan edellytysten vahvistuminen merkitsee köyhyyden kontekstissa ja miten sitä voidaan edistää. Viidennessä luvussa kootaan yhteen tutkimuksen tulokset. Vallan käsiteanalyysin perusteella valtaa on mielekästä tutkia laajassa merkityksessään toimijan kykynä saada aikaan haluamiaan asioita ja asiantiloja. Tällöin vallan käyttämisellä on käsitteellinen yhteys toiminnan onnistumiseen. Vallan käyttäminen edellyttää vapautta, muita henkisiä ja materiaalisia resursseja, suotuisia olosuhteita ja vallan käyttämisen mahdollistavaa asemaa, jonka muodostumiseen vaikuttaa sosiaalinen konteksti. Köyhyys asettaa ihmisen asemaan, jossa vallan ala on liian rajattu. Köyhä voi tehdä valintoja ja saavuttaa asettamiaan päämääriä, mutta vain köyhyyden rajaamassa toimintatilassa. Toiminnan edellytykset riittävät selviytymiseen, mutta niiden niukkuus estää laaja-alaista hyvinvointia edistävien päämäärien saavuttamisen. Auttamistoiminnan, jolla pyritään edistämään köyhän voimaantumista eli vallan alaa laajentavaa toiminnan edellytysten vahvistumista, on perustuttava köyhän toimijuuden kunnioittamiseen voidakseen onnistua.
  • Blåfield, Karla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Current national medicines policy in Finland highlights the importance of rational use of medicines leading to effective, good quality, equal and safe medication therapy, in which the key is on well-implemented medication self-management. The aim of this study was to find out how well people with chronic diseases are in control with their own medication therapy. The special focus was on assessing whether people with chronic conditions: 1) are familiar with the therapeutic aim of their medication; 2) have medication lists of their medicines and are those lists up-to-date; and 3) utilize Omakanta-database. The aim was also: 4) to identify which factors are associated with the utilization of medication lists. A nationwide cross-sectional Internet survey was conducted among medicine users in Autumn 2017. The link for the survey was available via the Finnish Medicine Agency’s and Pharmaceutical Information Centre’s website. In addition, members of the national medicines information network forwarded the link through their own channels. Survey respondents with chronic diseases were included in this study (n=844). The majority of the people with chronic diseases (92 %) were aware about the therapeutic aims of their medication. Of the respondents, 39 % had a medication list. Availability of medication list was associated with the age of ≥ 65-years (OR 0.223; CI 0.103-0.485) and the use of multiple medicines (OR 0.218; IC 0.127-0.376). Of the medication lists used by people with chronic disease, 44 % were in the electronic form and the majority (92 %) of all the medication lists used by people with chronic disease were reported to be up-to-date. Omakanta-database was used by 93 % of the respondents. People with chronic disease are well aware of the therapeutic aims of their medication. However, the rarely have up-dated medication lists. Omakanta-database seems to be well known and utilized among people with chronic diseases. Older people using multiple medicines should be encouraged to use and supported with the up-date of their medication lists.
  • Santavuori, Maria (2012)
    Tämä opinnäytetyöni on taiteellispedagoginen. tarkastettava esitys oli konsertti Arcadia International Bookshopissa 3.3.2012, jossa lauloin kitaran ja harmonikan säestämänä sanoittamiani ja säveltämiäni kappaleita. Kirjallisessa osassa tutkin kokemustani siitä miltä tuntuu toteuttaa mahdottomalta tuntunut unelma. Pyrkiessäni opiskelemaan Teatterikorkeakouluun teatteripedagogiikkaa 2007, yhtenä motiivinani oli vankentaa teoreettista pohjaa pedagogiselle mallille, joka hahmottui työskennellessäni Naulakallion erityiskoulussa rap –lyriikan kirjoittamisen ohjaajana vuosina 2005 – 2008. Mallin nimi on Mahdottoman mahdollistaminen. Halusin itse kokemalla mahdottoman mahdollistamisen, saada lisätietoa siitä, mitä oppilaani saattavat kokea ollessaan mukana voimauttavassa taideprojektissa. Halusin myös tietää miten malli toimii ja miten sitä voisi kehittää. Kokemukseni on, että kun mallin osat ovat paikoillaan, mahdottoman oppiminen on voimaannuttava matka onnistumiseen. Tulin vahvalla tavalla muistutetuksi siitä, että mahdottoman mahdollistaminen saattaa muuttaa oppilaan koko siihenastista minäkuvaa ja siten olla syvästi järkyttävää. Tulin tietoiseksi siitä, miten kokonaisvaltaisesti peilaan opettajana elämääni oppilaihini. Siksi tunnen yhä suurempaa merkitystä myös oman taiteellisen ja kokonaisvaltaisen kasvun prosessini jatkamisesta.
  • Siivonen, Noora (Helsingfors universitet, 2017)
    Naisiin kohdistuva väkivalta on tunnustettu ihmisoikeuskysymys. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sukupuolittuneen väkivallan tunnistamisen ja kohtaamisen haasteita sosiaalityössä. Tutkimuksessa tarkastellaan väkivaltatyötä sosiaalitoimessa ja sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä omista naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisen ja kohtaamisen kyvyistä ja resursseistaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä ovat sosiaalityöntekijöiden mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisen ja kohtaamisen haasteet heidän omassa työssään? sekä 2) Millaisiksi sosiaalialan ammattilaiset kokevat valmiutensa naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen? Tutkimuksen tärkein teoreettinen lähtökohta on feministinen sosiaalityö, jonka avulla huomioidaan naisen yksityiset kokemukset yhteiskunnallisessa kontekstissa ja tarkastellaan naisen asemaa niiden kautta. Tutkimuksessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitellään yhteiskunnallisena ongelmana sekä epätasa-arvon aiheuttajana ja tuotteena. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se on toteutettu Facebookissa toimivan Sosiaalityön uraverkosto -ryhmän kautta. Tutkimuksessa määritellään naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, parisuhdeväkivallan dynamiikkaa, väkivallan tunnistamista ja kohtaamista, sen seurauksia, sekä väkivaltaa kohdanneen naisen voimaantumista. Sosiaalityön uraverkosto -ryhmän kautta kyselyyn vastanneiden sosiaalityöntekijöiden vastauksia analysoidaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen, eli kyselystä saatu tieto liitetään jo tunnettuihin teoreettisiin käsitteisiin. Kyselyn vastauksien ja aiemman tiedon perusteella syntyy kolme johtopäätöstä: Ensimmäiseksi, kuntien tulisi laajentaa yhteistyötä paikallisten ja valtakunnallisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta monipuolinen väkivaltaosaaminen saataisiin paremmin hyödynnettyä. Toiseksi, sosiaalityöntekijöiden kouluttaminen, ohjemateriaalin tuottaminen ja lisäinformaation helposti saatavilla oleminen ovat konkreettisia tekoja, joilla sosiaalityöntekijöiden tekemää väkivaltatyötä voitaisiin parantaa oppilaitoksissa, työpaikoissa ja kunnissa. Kolmas johtopäätös on se, että lähisuhdeväkivaltaa lukuun ottamatta naisiin kohdistuva väkivalta on vielä käsitteenä tuntematon sosiaalityön kenttätyössä. Itse asiassa naisiin kohdistuva väkivalta tulkitaan edelleen myös Suomessa synonyymiksi lähisuhdeväkivallalle. Sukupuolineutraali sanavalinta jättää huomiotta monia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja ilmiöitä. Kun ongelmia ei tunnisteta eikä niistä puhuta, myös resurssien puute kyseisten ongelmien ehkäisemiseksi saattaa jäädä huomiotta.
  • Haveri, Martta Emilia (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkielman aiheena on naisten toimijuuden ja sen vahvistumisen tarkastelu alkuperäiskansojen naisten järjestön kautta. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön, joka tehtiin Perussa alkuvuodesta 2012 Femucarinap -nimisestä järjestöstä. Työssä tuodaan esille, kuinka Femucarinapin naisten toimintaan vaikuttavat keskeisesti heidän asemansa alkuperäiskansojen ja sukupuolensa edustajana. Lähtökohtaisesti heillä on alistettu asema yhteiskunnassa. Tutkimuksen metodina oli 3 kuukauden kenttätyö Perussa. Kenttä sijoittui pääasiassa järjestön toimistolle ja sen ympäristöön Limaan. Kenttätyön aikana aineistoa kerättiin haastatteluilla ja järjestön toimintaan osallistumalla. Järjestön toimintaa olivat mielenosoitukset, kokoukset ja työpajat. Aineistona tutkimuksessa käytetään myös nauhoitettuja puheita, keskusteluja ja järjestön julkaisemia tekstejä. Tutkimuksessa esitellään järjestöön vaikuttavia asioita yhteiskunnassa ja järjestön toimintaa. Järjestön päämääriä ovat oikeus päättää maan käytöstä ja naisten voimaantuminen. Työssä kuvaillaan keinoja, joilla järjestö ja sen jäsenet eri puolilta Perua lisäävät toimijuuttaan saavuttaakseen päämääränsä. Teoreettisen keskustelun ja aineiston perusteella osoitetaan, että kyseenomaisten naisten toimijuus vahvistuu järjestössä toimimisen kautta. Työn perusteella naisten toimijuus rakentuu heidän asemansa ja järjestön kautta. Se vahvistuu toiminnan eli vastarinnan ja kouluttamisen kautta. Päätellään, että naisilla on sekä yksilöllistä että kollektiivista toimijuutta. Järjestön naiset ovat yhteiskunnan muovaamia mutta he myös toiminnallaan haastavat yhteiskunnan rakenteita. Työssä osoitetaan, kuinka järjestön ohjelma ja toimijuus ovat vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa. Toimijuuden perustana olevan vastarinnan tarkastelu paljastaa perulaisen yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden ja tätä tukevat rakenteet. Tutkimus sijoittuu osaksi Latinalaisen Amerikan sosiaalisten liikkeiden tarkastelua. Työssä yhdistetään sekä poliittista että feminististä antropologiaa. Toimijuuden tarkastelu perustuu näiden suuntausten teoreettiselle keskustelulle. Tutkimus yhdistää sekä alkuperäiskansojen liikkeiden ja heidän vaatimiensa oikeuksien tarkastelua että naisten liikkeiden vaatimuksia. Asiat, jotka tutkimuksessa on tulevat esiin, ovat ajankohtaisia samoja asioita ajaville ryhmille ja järjestöille.
  • Harju, Henna; Shinyella, Tuuli (Kela, 2020)
    Kuntoutusta kehittämässä
    NOVAK – Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa kuntoutuksessa -hankkeen tarkoituksena oli kehittää matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu osaksi Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Palvelu kohdennettiin alle 30-vuotiaille Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille, jotka olivat joko keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää opintonsa, pudonneet ammatilliseen koulutukseen valmentavasta (VALMA) -koulutuksesta tai eivät toimintakyvyn ongelmiensa takia pystyneet osallistumaan työpajatoimintaan. NOVAK-kuntoutusta tarjottiin vuosina 2018–2019 noin 1 ½ vuoden ajan, ja siihen osallistui yhteensä 23 nuorta. Hanke tarjosi yksilöllisesti räätälöityvää yksilö- ja ryhmävalmennuksen yhdistelmää, jolla pyrittiin tukemaan nuorten sosiaalista toimintakykyä sekä paluuta opintoihin tai työelämään. Lisäksi tässä matalan kynnyksen kuntoutuksessa kehitettiin nuorten omien verkostojen yhteistoimintaa nuoren sosiaalisen toimintakyvyn sekä opintoihin ja työelämään kiinnittymisen vahvistamiseksi. Nuorten osallistuminen ryhmätoimintaan perustui vapaaehtoisuuteen, ja se sisälsi useita sitoutumista, voimaantumista, itsetuntemusta sekä arkirutiineja vahvistavia elementtejä. Valmentajien lähestymistavalla ja turvallisen ilmapiirin luomisella oli tärkeä merkitys toimintaan sitoutumisessa. Sekä yksilö- että ryhmätoiminnat perustuivat nuorten tavoitteisiin ja toiveisiin sekä valmentajien aiempiin kokemuksiin. Nuorten toimintakyvyn haasteisiin vastaaminen edellyttää moniammatillista osaamista ja yhteistyötä sekä riittäviä resursseja. NOVAK-hankkeessa näihin tarpeisiin pystyttiin vastaamaan valmentajien osaamisen sekä verkosto- ja oppilaitosyhteistyön avulla. Matalan kynnyksen yksilöllisesti räätälöityvä nuorten kuntoutus osoittautui sekä tarpeelliseksi että tulokselliseksi.
  • Hyttinen, Leena (syys)
    Tutkimuksessa tarkastellaan mielenterveystyöhön soveltuvan palveluohjauksen toimintamallin rakentumista. Yhteistyökumppaneina ovat ihmiset, jotka omassa elämässään ovat kokeneet mielenterveydellisiä vaikeuksia, mutta ovat hakemassa paikkaansa ja mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Tutkimus keskittyy sosiaalityön "toisin toimimisen" mahdollisuuksiin ja keskeiseen kysymykseen siitä, millaisilla vuorovaikutuksella ammatillisessa työssä tukea ihmisen kykyä toimia, rakentaa omaa hyvinvointiaan ja voimaantua (empowerment), kun ihminen sairaudesta ja hoitosuhteesta huolimatta hakee muutosta elämäänsä. Kiteytin tutkimuskysymyksiksi: 1) Miten osallistujat itse oman elämänsä asiantuntijoina arvioivat projektiin osallistumisen vaikutuksia elämässään ja mihin yhteyteen he liittävät koetut vaikutukset? 2) Millaisilla mahdollistavilla toimenpiteillä ihmisen voimaantumista (empowerment) voidaan ammatillisessa vuorovaikutuksessa tukea? Toimintamallin hakeminen toteutettiin osana Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikön tuetun työllistymisen ja palveluohjauksen kehittämishanketta vuosina 1998-2001. Osallistava toimintatutkimus mahdollisti menettelytapoja, joilla antaa tilaa ja mahdollisuuksia koko prosessin ajan asianomaisille itselleen kehitystapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Kun tavoitteena on ihmisen itsemääräämisen ja toimintavoiman lisääminen, oli osallistujien roolia myös muutoksen arvioinnissa vaikea ohittaa. Freiren pedagogiikka toimi ammatillisessa työssä mahdollisuutena vahvistaa ihmisen kykyä oman elämänsä suunnitteluun ja tietoiseen vastuunottoon omasta elämästä. Keskeinen osa tutkimusaineistoa on projektin loppuvaiheessa yhteistyössä osallistujien kanssa laaditun palautekyselyn rakentamiseen liittyvät muistiinpanot ja kyselyyn saadut palautteet. Tutkimusaineistoani olen analysoinut sisällön erittelyn keinoin, jolloin olen tutkimuskysymysten mukaisesti etsinyt osallistujien kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä omassa elinympäristössä. Palautekyselyn vastaukset puhuvat yleisesti ottaen sen puolesta, että arkielämässä tarvittavien erilaisten virallisten ja epävirallisten järjestelmien tuntemus ja kyky käyttää niitä hyväksi oli osallistujien keskuudessa kohentunut. Koettu mielenterveydellinen sairaus oli edelleen osa ihmistä, mutta se ei enää yksistään määritellyt hänen elämäänsä ja mahdollisuuksiaan koetuista vaikeuksista huolimatta. Osallistujien kokemuspohjalta nousee esiin haasteita ammatilliselle työlle. Mielenterveystyössä tarvitaan tämän tutkimuksen perusteella myös ohjauksellista asiantuntijuutta nimenomaan elämäntilanteiden siirtymävaiheessa. Haasteena on uudenlainen moninäkökulmainen asiantuntijuus, missä ammattihenkilön tehtävänä on auttaa löytämään vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ja yhteistyön edellytyksiä ja saada asiakkaat mukaan ohjaamaan elämäänsä haluamaansa suuntaan ja luomaan merkityksiä toiminnalleen. Palveluohjaus on mielenterveystyössä mahdollisuus sillanrakentamiseen hajanaisessa ja monitoimijaisessa palvelukentässä. Tärkeimmät lähteet: Freire, Paulo (1972) Pedagogy of the Oppressed. Laitinen, Hanna (2002) Kenen ehdoilla? Osallistaminen kehitysyhteistyössä.
  • Pörsti, Anna Maria (Helsingfors universitet, 2013)
    Empowerment became a major purpose for development interventions in the 1990s. Many interventions also include capacity building that can boost partners’ empowerment and aid effectiveness. Yet, what is an empowered organisation and how or if empowerment occurs, lacks evidence and agreement. There is also limited evidence on capacity building of civil society organisations (CSOs), and when studied, actors have faced methodological and practical challenges. Public support to development cooperation has been weak. There is demand for well grounded, context sensitive studies of development interventions. This thesis participates in discussion related to these themes by applying the non-mainstream realistic evaluation in studying CSOs’ empowerment and its facilitation with capacity building. Three research questions focus on CSOs’ mechanisms and mechanism changes and their influence on CSOs' development and empowerment during capacity building. The study also intends to analyse the influence of the intervention and other context on related developments in CSOs. The fourth question touches a tool that was to be developed to facilitate studying these issues with the approach of realistic evaluation and thus to increase understanding on the application of the approach to the evaluation of capacity building and empowerment of CSOs in development interventions. The data was collected with ethnographic and participatory methods as part of an evaluation of the studied capacity building intervention in Kenya and Finland. The data analysis involved narrative analysis and analytical induction. The thesis shows that mechanisms are closely linked to each other and the context that together strongly influence CSOs’ development and empowerment. They bring more potential to develop in all capacity dimensions and empower sustainably the more a CSO has mechanisms beneficial for all organisational development. The most important is the mechanism of holistic development. According to the results, interventions can contribute to the existence and establishment of such mechanisms. However, changing mechanisms hindering CSOs’ overall development may stay beyond interventions’ reach. Intervention efforts and beneficial mechanisms do not guarantee CSO empowerment which depends on various internal and external conditions. Nevertheless, considering mechanisms could help both interventions and CSOs reach their goals and generate empowerment. The findings confirm that realistic evaluation seems a promising alternative for evaluating social change in interventions. The developed tool could be suitable for studying also other kind of interventions, situations and actors. The research recommends its application and further development or the development of other tools of realistic evaluation for the use of intervention and evaluation practitioners.
  • Miettinen, Merja (Sibelius-Akatemia, 2008)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin taidetoimintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välineenä sosiaalista mediaa hyödyntävässä, suunnitteilla olevassa vanhusten hyvinvointikanavassa. Työni tavoitteena on pohtia kuinka taidetoiminnat voisivat olla osa suunnitteilla olevaa vanhusten hyvinvointikanavaa. Tavoitteena on myös löytää uusia näkökulmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, taidetoimintojen sekä sosiaalisen median tiiviin yhteistyön aikaansaamiin synergiaetuihin. Pro gradu -tutkielmani tutkimusaineisto on kerätty verkossa tapahtuvan teemahaastattelun avulla. Haastateltavaan ryhmään on valittu hyvinvoinnin, median ja taiteen rajapinnoilla työskennelleitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä kulttuuri- ja viestintäalan asiantuntijoita. Haastattelussa esille nousseiden teemojen avulla pohdin taidetoimintojen roolia suunnitteilla olevassa, sosiaalista mediaa hyödyntävässä vanhusten hyvinvointikanavassa, joka perustuu Cel'Amanzi Oy:n kehittämään tuotekonseptiin, MNCH-kanavaan (Maternal, Newborn and Child Health). Tutkimuksen tuloksena oli, että vanhusten hyvinvointikanavan taidetoiminnat voidaan jakaa yleiseen, tiedottavaan osioon, osallistavaan osioon, keskusteluryhmiin ja kyselyihin, dokumentointeihin kulttuuritarjonnasta sekä ryhmään muut toiminnat. Dokumentoinnin avulla kertaluontoinen toiminta voidaan muuttaa jatkuvaksi. Taidetoimintojen, sosiaalisen median sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhdistämisen synergiaetuja ovat saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta, uudet kokemukset, tasavertaisuuden mahdollistaminen, syrjäytymisen ehkäisy, virtuaalinen voimaantuminen, sosiaalisen pääoman ja suvaitsevaisuuden kasvu, mahdollisuus uudenlaiseen vuorovaikutukseen, verkostoitumiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä fyysisten kehon ja sen rajoitteiden merkityksen väheneminen virtuaalisen toimintaympäristön vuoksi. Lisäksi virtuaalisen, koetun osallisuuden ja virtuaalisen, koetun, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn määrä kasvaa. Tätä kautta pystytään vaikuttamaan myös fyysiseen toimintakykyyn. Ikäihmisten toimintakyvyn pysyessä entistä paremmalla tasolla yhteiskunta säästää ikäihmisten terveydenhuoltokustannuksissa.
  • Wilska, Kati (2004)
    Tutkielmani tavoitteena oli kartoittaa kolmen Invalidiliiton tuella perustetun vammaisten naisten vertaisryhmän 1) toimintaa ja 2) toiminnan merkitystä ryhmäläisille. Saatujen tulosten kautta olen halunnut pohtia, 3) millaista voimaantumista vertaisryhmätoiminta on edistänyt ja kuinka ryhmät ovat tukeneet ryhmäläisten voimaantumista? Tutkimusotteeni on laadullinen. Aineiston olen kerännyt tekemällä kolmelle tutkimuksen kohteena olevalle vertaisryhmälle kaksi ryhmähaastattelua kullekin. Analyysimenetelmäni on teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Ensimmäiseen tutkimustehtävääni vastaan kuvailemalla ja vertailemalla eri vertaisryhmissä käyvät ryhmäläiset, ryhmätoiminnan tavoitteet ja sisällön sekä ryhmätoiminnan sujumisen. Vertaisryhmät osoittautuivat kaikilta osin heterogeenisiksi. Ryhmätoiminnan merkityksen esittelen viiden kaikille vertaisryhmille yhteisen kategorian kautta. Avaan kategoriat ryhmäkohtaisesti. Vertaisryhmät ovat merkinneet ryhmäläisille yhteisyyttä, uusien tietojen ja taitojen hankkimista, vertaisryhmän monipuolista tukea, uutta suhdetta itseen sekä vammais- ja naistietoisuuden uudenlaista heräämistä. Tutkimani vertaisryhmät edistivät ryhmäläisten sosiaalipsykologista voimaantumista Zimmermanin (1995) mallin mukaisesti: 1) Vuorovaikutuksen tasolla ryhmissä on saatu monenlaista tietoa ja taitoa sekä uusia ystäviä. Myös vammais- ja naistietoisuus ovat lisääntyneet. 2) Käyttäytymisen tasolla kaikissa ryhmissä on ollut tärkeää yhdessä oleminen, kokemusten jakaminen ja yhdessä tekeminen vertaisten kanssa. Vertaisryhmät ovat toimineet ryhmäläisten henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisen areenana. Ryhmän ansiosta ryhmäläiset ovat oppineet pitämään paremmin puoliaan ryhmän ulkopuolella. 3) Psyyken tasolla ryhmissä on syntynyt yhteenkuuluvuudentunnetta ja uusi positiivisempi suhde itseen. Voimaantumista vertaisryhmissä on tukenut ryhmän vuorovaikutus eli tuki, lohtu, ymmärrys, kannustus, luottamus ja avautumisen mahdollisuus, hyväksyntä, kehuminen, myönteinen ilmapiiri ja ongelmakäyttäytymisen kitkeminen. Ryhmien toimintatavoissa ja rakenteissa voimaannuttavia ovat olleet positiiviset ryhmänormit (esim. sitkeys, sisukkuus, aktiivisuus, jämäkkyys), yhteisöllisyys ja tavoitteellisuus, vastuun demokraattinen jakautuminen ryhmässä sekä yhdessä koettujen vaikeuksien voittaminen. Vertaisryhmien toiminnassa tuli esiin myös joitakin voimaantumista hankaloittavia tekijöitä kuten jäsenten vaihtuvuus, vastuun kasautuminen samalle jäsenelle, hankaluus yhteisen ajan ja sopivan tapaamispaikan löytämisessä, taustajärjestön tuen puute ja ryhmäläisten keskinäisen luottamuksen puute. Tutkielman keskeisimmät lähteet olivat voimaantumisen osalta Zimmerman (1995), Neath ja Schriner (1998), Siitonen (1999) ja Järvikoski ym. (1999) ja vertaisryhmien osalta Nylund (1996; 1999; 2000a; 2000b; 2001) ja Napier ja Gershenfeld (1999).
  • Airaksinen, Anni (Helsingin yliopisto, 2018)
    The important aspects of empowerment are good self-esteem and an ability to set goals for oneself. These are related to an optimistic view of the future and faith in one’s dreams. Empowerment is an individual process, but it can be supported by subtle solutions. Siitonen (1999) has developed a theory of empowerment which is classified into four sub-processes which are goals, capacity beliefs, context beliefs, and emotions. Doing things by hand, setting goals, feeling competent by succeeding, and getting positive feedback from others, are significant sources of satisfaction and they also support personal growth and empowerment. Today a lot of social interaction happens in social media and in virtual communities. Craft as a hobby has also found it’s place in virtual communities. The aim of this study was to understand and interprete empowerment through individuals experiences about hobby craft in virtual communities. Qualitative data was collected using electronic form during spring 2018. The form was shared through craft-themed Facebook-group called “Käsityön ystävien vinkkipankki”. The form included instructions about how to answer, backround questions, three open questions, supporting questions, and a possibility to share thoughts about the subject. The data was collected from 120 respondents and it was analyzed from 89 respondents with discretionary sample. The data was analyzed by content analysis and using Atlas.ti. –program. Data were compared to the empowerment theory by Siitonen (1999). The conclusion of this stydy is that crafts virtual communities have possibilities to empower individuals and crafts as a hobby have many meanings that support one’s empowerment process. For individual, the most important factors were feeling of success, setting goals, development of self-image by positive feedback ja development of one’s skills, as well as the meanings of craft as hobby that support mental health. In craft-themed virtual communities the most important factors for making empowerment possible for individual were sense of community, abetment, and positive feedback, as well as shared experiences that create sense of warm and safe atmosphere. Repondents also metioned that shared rules and boundaries were importat in creating a sense of community.
  • Kalliojärvi, Suvimarja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessani analysoin yhdysvaltalaisen raskaan rockin yhtyeen In This Momentin musiikkivideota Sex Metal Barbie. Tarkastelen videossa musiikkivideon kuvan, äänen ja tekstin yhdessä muodostamia sukupuolen representaatioita. Tutkimukseni selvittää, millä tavalla 1990-luvun lopulla Yhdysvalloista alkunsa saaneen postfeministisen aatesuuntauksen keskeinen käsite "voimaantuminen" (engl. empowerment) toteutuu musiikkivideossa. Viitekehyksenä analyysilleni toimii metallimusiikin kulttuuri sellaisena, kuin viimeaikaiset metallitutkijat ovat sen määritelleet. Lähestyn metallimusiikin kulttuuria kulttuurintutkimuksellisen käsitteen, skenen avulla. Tutkimukseni vastaa kysymykseen, millaista potentiaalia musiikkivideon tarjoamilla sukupuolen representaatioilla on haastaa metallitutkimukseen juurtunut käsitys metalliskenestä maskuliinisena ja heteronormatiivisena. Analyysini jakautuu neljään osioon postfeminististen ydinteesien, toimijuuden, seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja kuluttajuuden, sekä ironian mukaan. Sex Metal Barbie -musiikkivideo sisältää selkeitä viittauksia postfeministiseen voimaantumiseen ja metalliskenen taipumukseen hylkiä poikkeavia tapoja esittää sukupuolta. Video pysyy kriittisenä myös suhteessa postfeminismiin. Musiikkivideo jäsentyi osaksi postfeminististä kulttuuri-ilmiötä, joka jatkaa mm. sukupuoleen liittyvien ongelmakohtien ja stereotypioiden esille tuomista saamastaan kritiikistä huolimatta. Metallimusiikin kulttuuri mahdollistaa lähes rajattoman sukupuolella leikittelyn sen miespuolisille jäsenille, mutta muunlaisia sukupuolisia esityksiä sen piirissä arvostellaan ankarasti. Tutkimus osoittaa, ettei postfeminismin oletettua seksistisyyttä sen enempää kuin metallimusiikin maskuliinisuuden suhdetta sukupuoliinkaan tulisi pitää annettuna totuutena.
  • Tarkiainen, Laura (Helsingfors universitet, 2013)
    Tässä sosiaalityön pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien ryhmätoimintaa yhteisöllisyyden ja voimaantumisen viitekehyksissä. Tutkielmassa ollaan ennen kaikkea kiinnostuneita siitä, miten yhteisölliset sosiaalityön ryhmät tukevat pitkäaikaistyöttömien voimaantumisen kokemuksia. Tätä tutkimustehtävää taustoitetaan myös pitkittyneeseen työttömyyteen liittyvillä yleisillä kokemuksilla. Tutkielma paikantuu yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja ilmapiiriin, jossa yhteisöjen potentiaalin tunnustaminen on voimillaan. Yhteisöihin kohdistetusta kiinnostuksesta huolimatta ovat yhteisöt sosiaalityön kontekstissa ohuelti tutkittuja ja hyödynnettyjä. Sen lisäksi myös kovenevien ja yksilön vastuuta painottavien arvojen oloissa on sosiaalityön aikuisasiakkaiden palveluihin kiinnitetty entistä vähemmän huomiota. Tutkielma pyrkii vastaamaan näistä yhteiskunnallisista elementeistä rakentuviin tutkimustarpeisiin. Tutkielma on tutkimussuuntaukseltaan laadullinen ja sen teoreettinen lähtökohta perustuu sosiaalis-konstruktionistiseen ajattelutapaan. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa aiempi aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus, jonka avulla jäsennetään tutkimusongelmaa ja keskustellaan tutkimusaiheeseen liittyvistä keskeisistä puheenaiheista ja käytänteistä. Tutkielmaa on vahvasti ohjannut aikuissosiaalityötä, työttömyyttä, yhteisösosiaalityötä sekä voimaantumista koskevat aiemmat yhteiskunta- ja sosiaalitieteelliset keskustelut ja tutkimukset. Tutkielman aineiston muodostaa vuosien 2010 ja 2011 tehdyt pitkäaikaistyöttömien haastattelut. Aineisto rakentuu kymmenestä pitkäaikaistyöttömien kanssa tehdyistä yksilöhaastattelusta sekä yhdestätoista ryhmähaastattelusta. Tutkielman aineistona käytettyihin ryhmähaastatteluihin on osallistunut yhteensä kuusikymmentä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueella asuvaa pitkäaikaistyötöntä. Tutkielman menetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Aineistoa on lähestytty abduktiivisen päättelyn keinoin. Tutkielman tulosten mukaan pitkäaikaistyöttömien yhteisöllinen ryhmätoiminta helpottaa pitkäaikaistyöttömän yksinäistä ja toimetonta arkea, jota voi leimata yhteiskunnallisen ulkopuolisuuden kokemukset, köyhyys, huono kohtelu sekä omaan asemapaikkaan liittyvä näköalattomuus. Yhteisöllisten ulottuvuuksiensa avulla pitkäaikaistyöttömien ryhmätoiminta synnyttää voimaantumisen kokemuksia, sillä se auttaa vahvistamaan pitkäaikaistyöttömän hyvinvointia, omien onnistumisien tunnistamista, muutoshalun heräämistä sekä vaihtoehtoisten selitysmallien syntymistä. Yhteisöllisyys ryhmäympäristöissä jäsentyy tutkielmassa vertaisuudeksi, keskustelukanavaksi, keskinäiseksi tueksi sekä tasavertaiseksi toimijuudeksi. Nämä yhteisyyteen kytkeytyvät tekijät ovat tukemassa pitkäaikaistyöttömän voimaantumisprosessia. Tutkielman tutkimustulosten mukaan sosiaalityön pitkäaikaistyöttömien aikuisasiakkaiden ryhmämuotoiset palvelut tukevat ja helpottavat pitkäaikaistyöttömien arkea ja vahvistavat siten kohderyhmän hyvinvointia tarjoamalla yhteisöllisyyden ja voimaantumisen kokemuksia. Tutkielman tulosten pohjalta on aiheen kysyä, minkälaisen roolin aikuissosiaalityö aikoo tulevaisuudessa ottaa pitkäaikaistyöttömien aikuisasiakkaidensa yhteisöllisyyteen ja voimaantumiseen liittyvien tarpeiden suhteen. Saako yhteisöllinen sosiaalityön orientaatio jalansijaa yksilötyöhön kiinnittyvän työn profiilissa? Tuleeko sosiaalityö vahvistamaan osaamistaan niin käytännön kuin tutkimuksen tasolla yhteisöihin kiinnittyvän työn kentällä? Vai joutuuko suomalainen yhteisösosiaalityö tyytymään nykyisellään olevaan perifeeriseen positioonsa sosiaalityön keinovalikoimassa?
  • Miettinen, Emilia (Helsingin yliopisto, 2017)
    Kantrimusiikin erityispiirre on elämänmakuisen tarinankerronnan painottaminen. Sellaisenaan tämä populaarimusiikin genre heijastaa usein tarkkanäköisesti kantrimusiikin kohdeyleisön ja myös laajemman yhteiskunnan ympärillä tapahtuvia muutoksia ja niihin liittyviä keskusteluja. Lähestyn kantrimusiikkia erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja kirjallisuusosiossani pohdin, kuinka sekä kantrimusiikkia esittävien naisten asema että naisten roolien representaatiot lauluissa ovat muuttuneet viimeisen vuosisadan aikana, kun tämä kaupallisen musiikin tyylilaji on ollut olemassa. Lisäksi esitän katsauksen väkivallan ja parisuhdeväkivallan teeman käsittelyyn kantrimusiikin historiassa. Varsinainen tutkimuskysymykseni pohtii responsiivisen väkivallan (counter-violence) teemaa naisia voimaannuttavissa kantrimusiikkilyriikoissa. Tutkin valitsemaani aihetta kirjallisuusanalyysin keinoin analysoimalla huolellisesti neljän eri kantrilaulun lyriikoita, rakennetta ja musiikkivideoita. Työni keskittyy suosittujen naisartistien kappaleisiin, jotka ovat huolimatta niiden synkästä sisällöstä erittäin menestyneitä. Kaikki kappaleet kuvaavat tilannetta, jossa parisuhdeväkivallan naisuhri murhaa pahoinpitelijänsä ja tällä brutaalilla tavalla ottaa takaisin oman elämänsä hallinnan. Tämä teko kuvataan johdonmukaisesti hyvin voimaannuttavana mutta myös perusteltuna ratkaisuna naisten vaikeaan elämäntilanteeseen. Analyysini tavoite on hahmottaa ja ymmärtää paremmin tämän ristiriitaisen ja moraalisesti arveluttavan asetelman ydintä. Samankaltaisesta narratiivista huolimatta jokainen kappale on omanlaisensa ja lähestyy käsittelemäänsä teemaa hyvin erilaisista näkökulmista. Martina McBriden Independence Day hyödyntää voimakasta uskonnollista ja isänmaallista retoriikkaa oikeuttaakseen päähenkilönsä ratkaisun. Dixie Chicksin Goodbye Earl esittää tarinansa satiirisen huumorin keinoin korostaen komiikkaa erityisesti musiikkivideollaan. Narratiivissa painotetaan myös naisten välisen ystävyyden merkitystä päähenkilölle. Miranda Lambertin kappaleessa Gunpowder and Lead päähenkilön motivaationa on kostonhimo. Hahmo ottaa korostetun maskuliinisen roolin, jonka avulla murtautuu ulos aiemmasta uhrin asemastaan. Carrie Underwoodin Church Bells käsittelee aihettaan uskonnon näkökulmasta. Kuten Independence Dayn päähenkilö, myös tämän laulun päähenkilö saa uskonnosta sekä lohtua että perusteen langettaa tuomio pahoinpitelijälleen. Lisäksi Church Bells asettaa lyriikassaan vastakkain yksinkertaisen mutta rehdin maalaiselämän ja rikkauden suoman ylellisen elämän korruptoituneisuuden. Tutkimukseni liittää laulujen tematiikan ja esittämisen tavat osaksi huolestuttavaa ilmiötä, jossa eri medioissa esitetystä väkivallasta tulee yleisöille arkipäiväinen kokemus. Jatkuvasta altistumisesta aiheutuva väkivallan normalisoituminen (normalization of violence) hämärtää käsitystä väkivallan todellisista vaikutuksista ja seurauksista.
  • Nokso-Koivisto, Liisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    The thesis looks at definitions, meanings and values of living traditions as cultural heritage through examining the local views of Vodun cults as cultural heritage in Benin, West Africa. The research is based on participant observation, informal discussions and interviews carried out in Ouidah, Benin, during December 2015 – February 2016. The thesis examines the phenomenon by using theories of cultural heritage, secrecy and postcolonialism, and comparing Vodun with other West African examples of traditions performed as cultural heritage. Previous research has focused on how traditional religion called Vodun has been promoted as cultural heritage by political, cultural and religious dignitaries in the purpose of increasing cultural tourism, building a modern image of Benin and forging a national identity. By shedding light more specifically on how common people experience, interpret and value the heritagization of a previously misrecognized and diabolized local spiritual practice, the thesis contributes to the anthropological body of knowledge on cultural heritage, West Africa and Vodun. The thesis examines the relations between spirituality and culture, secrecy and universal cultural heritage, and empowerment, alienation and commodification. The analysis points out that, although Vodun related events are also used as entertainment by the locals and foreign tourists, the core of the cultural heritage is perceived to be its esoteric spiritual content. Cultural festivals can be used to raise local youth’s interest also in the spiritual aspects of Vodun. Besides entertainment, Vodun spectacles are performances of power of the spirits, and they intend to show that there are secrets that the audience has no access to. Although the secrets belong to certain persons, Vodun as cultural heritage is felt to belong to all Beninese or indeed all Africans. Vodun is defined as original African spirituality which is perceived to have a special bond with Africans and essentially define Africans and Africanness in opposition to the West. The thesis concludes that, although commodification and folklorization are experienced as threats, Vodun as cultural heritage is perceived and experienced as empowering. Giving recognition and valuing a practice which has been extremely denigrated, misrepresented and oppressed for centuries by colonial and other oppressive Western practices is allowing the locals to reclaim agency, redefine Africanness, and defy Eurocentric norms and definitions. Consciousness of the past, present, and future racial inequality is seen important in the production and performance of Vodun as cultural heritage. Appropriating, indigenizing and reworking the discourse of heritage in locally meaningful ways can also be seen as fitting with the logics of Vodun which are characterized by appropriating, accumulating, and reusing powers and foreign influences.