Browsing by Subject "vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Partanen, Jere (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkasteltiin prosessioikeudenmukaisuuden kokemusten yhteyttä opiskelijoiden Iso Pyörä -koulutusuudistukseen suhtautumiseen relationaalisten oikeudenmukaisuusteorioiden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tutkia, asettivatko vahvemmin pääaineeseen samaistuvat opiskelijat enemmän painoarvoa prosessioikeudenmukaisuudelle arvioidessaan muutosten hyväksyttävyyttä ja omaa halukkuutta suositella muutosten jälkeistä tiedekuntaa opiskelupaikkana. Relationaalisten teorioiden mukaan ryhmään samaistuvat välittävät enemmän menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta sen viestiessä yksilölle tietoa omasta suhteestaan ryhmään. Prosessioikeudenmukaisuutta käsiteltiin tässä tutkimuksessa yksilön kokemuksena muutosprosessin menettelytapojen ja prosessin aikana koetun vuorovaikutuksen reiluudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eksploratiivisesti epävarmuuden hallinnan teorian oletusta siitä, että uhan kokemukset ovat yhteydessä oikeudenmukaisuuden lisääntyneeseen merkitykseen yksilölle. Teorian mukaan oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat yksilölle erityisen merkityksellisiä, jos tämä kokee itsensä tai ryhmänsä uhatuksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella valtiotieteellisen tiedekunnan opinnot vuosina 2015 ja 2016 aloittaneilta opiskelijoilta (N = 119). Analyyseissa käytetyt summamuuttujat muodostettiin faktorianalyysin tulosten perustella ja relationaalisten oikeudenmukaisuusteorioiden ja epävarmuuden hallinnan teoriasta johdettuja moderaatiohypoteeseja tarkasteltiin interaktiotestauksen kautta hierarkkisella regressioanalyysilla. Oletus prosessioikeudenmukaisuuden yhteydestä muutoksen hyväksyntään ja suositteluhalukkuuteen sai tutkimuksessa tukea: uudistusten suunnittelu- ja toteutusprosessin enemmän oikeudenmukaiseksi kokeneet suhtautuivat muutoksiin positiivisemmin ja olivat halukkaampia suosittelemaan tiedekuntaa. Oikeudenmukaisuuden vaikutus säilyi myös, kun omiin opintoihin kohdistuvien uhan kokemusten ja järjestöön kohdistuvien uhan kokemusten vaikutukset huomioitiin. Oletukset samaistumisen tason vaikutuksesta prosessioikeudenmukaisuuden ja muutokseen suhtautumisen väliseen yhteyteen sekä prosessioikeudenmukaisuuden ja suositteluhalukkuuden väliseen yhteyteen eivät saaneet tukea. Oletukset muutoksen synnyttämien uhan kokemusten vaikutuksista prosessioikeudenmukaisuuden ja muutokseen suhtautumisen väliseen yhteyteen sekä prosessioikeudenmukaisuuden ja suositteluhalukkuuden väliseen yhteyteen saivat osittaista tukea. Prosessioikeudenmukaisuudella oli yhteydessä korkeampaan suositteluhalukkuuteen opiskelijan kokiessa muutokset uhkaaviksi omalle ainejärjestölleen. Tutkimus vahvisti entisestään käsitystä prosessien oikeudenmukaisuuden merkityksellisyydestä organisaatiomuutoksiin suhtautumisen muodostumiselle. Jos organisaatiot hakevat jäseniltään tukea muutoksille, tulisi niiden varmistaa muutosprosessien olevan oikeudenmukaisia lopputuloksiin keskittymisen lisäksi. Testatut moderaatiohypoteesit eivät kuitenkaan saaneet tukea tai osoittautuivat aineistossa vain osittain päteviksi. Tulevien tutkimusten tulisikin keskittyä tutkimaan teorioiden olettamia interaktiovaikutuksia laajemmin eri muutoskonteksteissa.
  • Järvinen, Katri (2003)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettua organisaation oikeudenmukaisuutta sekä luottamusta esimieheen suomalaisessa metalliteollisuuden alan tuotantoyrityksessä. Lisäksi tehtävänä oli tutkia, miten organisaation oikeudenmukaisuus vaikuttaa luottamukseen sekä selvittää oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen yhteyttä organisaatioon sitoutumiseen, henkilöstön päätöstennoudattamishalukkuuteen, irtisanoutumisaikeisiin sekä aloitteellisuuteen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdessa yrityksen tehtaassa (N=175). Luottamus rajattiin tässä tutkimuksessa luottamukseksi esimieheen, sillä suurin osa organisaation auktoriteettien kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta käydään lähimmän esimiehen kautta, ja esimiehen ja hänen käyttäytymisensä voidaan siten olettaa edustavan alaiselle organisaatiota kokonaisvaltaisemmin. Oikeudenmukaisuutta tutkittiin puolestaan lähinnä menettelytapojen ja jaon oikeudenmukaisuutena. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus jätettiin teknisistä syistä pois tutkimuksen jatkoanalyyseista. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia oli luottamuksen rakentumisen mallin (Mishra 1996) testaus. Tutkimustulosten mukaan luottamus esimieheen rakentuu alaisen arvion perusteella, että esimies on avoin, osaava ja uskottava. Positiivisten arvioiden sekä menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta että jakavasta oikeudenmukaisuudesta havaittiin kohentavan esimieheen kohdistettuja luottamusarvioita. Tosin jakavan oikeudenmukaisuuden selitysvoima oli huomattavasti voimakkaampi kuin menettelytapojen oikeudenmukaisuuden, mikä oli ristiriitaista verrattuna suurimpaan osaan aikaisemmista tutkimuksista, jotka ovat havainneet menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen välillä voimakkaan yhteyden. Tutkimustulokset osoittivat luottamuksen korreloivan tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden tutkittujen organisaatiokäyttäytymistä mittaavien muuttujien paitsi affektiivisen sitoutumisen kanssa. Esimiehen nauttiman luottamuksen havaittiin välittävän jakavan oikeudenmukaisuuden yhteyttä henkilöstön päätöstennoudattamishalukkuuteen ja irtisanoutumisaikeisiin. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden yhteys affektiiviseen sitoutumiseen ja irtisanoutumisaikeisiin oli sitä vastoin suora. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin menettelytapojen ja jakavan oikeudenmukaisuuden vuorovaikutusta aloitteellisuutta, irtisanoutumisaikeita ja päätösten noudattamista selitettäessä. Jakavan oikeudenmukaisuuden korostumista saaduissa tutkimustuloksissa tulkittiin välineellisen ja välineettömän (ryhmäarvomalli) sosiaalisuuden toimintamallin avulla. Kohdeorganisaatiossa viime vuosina käynnissä olleen voimakkaan strategisen muutosprosessin ajateltiin vaikuttaneen lyhytnäköisempien välineellisten motiivien korostumiseen. Lisäksi tutkimustulosten tulkinnan apuna käytettiin oikeudenmukaisuusheuristista (Lind 2001) sekä ennakoivan epäoikeudenmukaisuuden teoriaa (Shapiro & Kirkman 2001).
  • Pokela, Laura (Helsingfors universitet, 2011)
    Opinnäytetyössä tarkastellaan pienen kuntaliitoskunnan työntekijöiden asennoitumista työkonferenssiin. Työkonferenssi on keskustelutilaisuus, jonka keskeisiä periaatteita ovat demokraattisuus ja edustuksellisuus. Menetelmä on kehitetty erityisesti hierarkkisten raja-aitojen purkamiseen työyhteisöissä, ja sitä voidaan luonnehtia myös työyhteisöön kohdistuvaksi interventioksi. Työkonferenssimenetelmä on ideaalinen konstruktio, jonka periaatteet edustavat oikeudenmukaisuuden objektiivista ihannetta. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten työkonferenssia arvotetaan työskentelymenetelmänä ja etenkin, miten oikeudenmukaisuus konstruoituu työkonferenssia arvotettaessa. Oikeudenmukaisuutta tarkastellaan sosiaaliselle toiminnalle osoitettuna hyväksyntänä tai paheksuntana. Oikeudenmukaisuudesta puhuminen on puolestaan argumentatiivinen teko, jossa keskeistä on vastuun osoittaminen koetusta epäoikeudenmukaisuudesta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kategorioinnin näkökulma oikeudenmukaisuuteen (Ambrose & Kulik, 2001), moraalisen vastuun näkökulma (Folger, 2001) ja yleinen oikeudenmukaisuusteoria (Folger & Cropanzano, 1998) ja tutkimusnäkökulmana retorinen asenneteoria (Billig, 1987/1996). Asennoitumista tarkastellaan laadullisen asennetutkimuksen menetelmällä (Vesala & Rantanen, 2007) tuotetun ja analysoidun aineistonäytteen kautta, joka koostuu kahdeksan kuntatyöntekijän yksilöhaastatteluin tuotetusta argumentatiivisesta puheaineistosta. Haastatellut osallistuivat syksyllä 2008 työkonferenssiin, jonka tarkoituksena oli määritellä pienen kuntaliitoskunnan hyvät palvelut – mitä ja miten. Haastattelut tehtiin syksyllä 2008. Aineiston analyysin perusteella työkonferenssia arvotetaan sekä tasavertaisuuden että hyödyn näkökulmasta. Pääosin haastatellut suhtautuvat työkonferenssiin myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen liittyy erityisesti työkonferenssimenetelmän eettis-moraalisiin periaatteisiin ja koettuun ryhmätoimintaan. Hieman kielteisempi suhtautuminen liittyy työkonferenssin mahdollisuuteen toimia tehokkaasti yksityiskohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimuksen tulokset antavat olettaa, että työkonferenssinmenetelmän mahdollisuus toimia työyhteisöön kohdistuvana interventiona paranisi sen periaatteellisemmalla käytöllä ja vuorovaikutuksellisia näkökulmia korostavilla tavoitteilla. Keskeisimmät lähdeteokset: työkonferenssista Lehtosen (2004) Työkonferenssi Suomessa; oikeudenmukaisuudesta Ambrosen ja Kulikin (2001) artikkeli How do I know that’s fair?, Folgerin (2001) artikkeli Fairness as deonance, Folgerin ja Cropanzanon (1998) Organizational justice and human resource management; retorisesta asenneteoriasta Billigin (1987/1996) Arguing and thinking; laadullisesta asennetutkimuksesta Vesalan ja Rantasen (2007) Argumentaatio ja tulkinta.