Browsing by Subject "work life"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Rekola, Mika; Nippala, Jaakko; Tynjälä, Päivi; Virtanen, Anne V. (2018)
    This explorative study examined practices of competence modelling in the forest sector organisations and how organisations anticipate changes in competence needs in the future. Semi-structured in-depth interviews (n=10) were conducted amongst forest sector experts in Finland and data was analysed by thematic analysis. The findings showed that the practices of modelling competences were diverse, most frequently used ones being superior-subordinate review discussions and quantitative competence surveys. In addition to these formal systems, informal modelling, especially on the team level and in smaller companies was also frequent. Organisations used competence modelling for several human resources functions, such as appraisal, motivation and promotion of employees. Surprisingly hiring and compensation functions were not mentioned. Perceptions related to competence modelling were generally speaking positive. The most important challenges were the lack of further actions and sometimes the extraordinary burden to the employees. When anticipating the future, the experts interviewed mentioned several commonly recognised trends, e.g., development of information technology, fragmentation of working life and structural changes in labour markets. All these require more generic competences related to information processing and personal self-management, especially respondents highlighted the importance of self-awareness skills. It is concluded that several useful practices for competence modelling already exist and that present study provides a basis for further quantitative further study.
  • Ala-Poikela, Päivi (Helsingfors universitet, 1999)
    Tutkimuksessa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliiton (SMFL) jäsenten käsityksiä työstä ja heidän työssä tarvitsemista kvalifikaatioista. Kvalifikaatiolla tai pätevyydellä tarkoitettiin työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Työllä tarkoitettiin asiantuntijoiden työtehtäviä, jonka lisäksi työtä tarkasteltiin toimintajärjestelmän käsitteen avulla huomioiden työvälineet, työn kohde sekä työhön liittyvä yhteistyö ja työnjako. Lisäksi kartoitettiin käsityksiä työssä tapahtuvista muutoksista sekä niistä seuraavista kvalifikaatiovaatimuksista. Tutkimuksen näkökulmana oli kontekstuaalisuus, mikä ilmeni tutkimuksessa mm. siten, että kvalifikaatioita ja kvalifikaatiovaatimuksia tarkasteltiin suhteessa laajempaan yhteyteen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Mikä on jäsenten käsitys nykyisestä työstään? 1.1. Mitkä ovat jäsenten päätehtävät työssään? 1.2. Millaisia kvalifikaatioita työtehtävissä tarvitaan? 2. Millainen käsitys jäsenillä on työn muutoksesta? 2.1. Millaisia muutoksia työssä tapahtuu tulevaisuudessa? 2.2. Miten muutokset heijastuvat jäsenten kvalifikaatiovaatimuksiin? Tutkimuksessa haastateltiin 12 SMFL:n jäsentä. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönerittely. Haastateltujen käsitykset työtehtävistään jaoteltiin kuuteen ryhmään. Työtehtävissä korostuivat mm. ennakointi, tutkimus- ja kehitystyö, atk-suunnittelu sekä esimies- ja koulutustehtävät. Haastateltujen työssä tarvitsemat kvalifikaatiot liittyivät tekniikkaan ja työvälineisiin sekä asiakkaiden ja työtovereiden kanssa toimimiseen. Lisäksi he tarvitsivat työssään ongelmanratkaisutaitoja, loogista ajattelukykyä ja tietojen soveltamistaitoa. Jäsenten käsityksissä työstä ja kvalifikaatioista heijastui asiantuntijuuden arvostaminen sekä halu toimia haastavissa ja vaihtelevissa tehtävissä. Työssä tapahtuvia muutoksia on paljon, joista selkeimmät liittyivät tekniseen muutokseen. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan vaikuta työhön tai siinä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Kvalifikaatiovaatimuksiin liittyen korostettiin erityisesti osaamisten monipuolistamista ja laajentamista ja toisaalta tietojen erikoistamista. Tiedot ja taidot vanhenevat nopeasti, minkä vuoksi jatkuva ja elinikäinen opiskelu on tärkeää.
  • Oksa, Reetta; Saari, Tiina; Kaakinen, Markus Aarno Ilmari; Oksanen, Atte (2021)
    Working life has digitalized considerably in recent decades and organizations have taken into use new forms of collaborative technologies such as social media platforms. This study examined the relationship between social media use at work and well-being at work for millennials and members of former generations in Finland. The research data contained focus group interviews (N = 52), an expert organization survey (N = 563), and a nationally representative survey (N = 1817). Well-being measures included technostress, burnout, psychological distress, and a set of background variables. Content analysis and linear regression models were used as analysis methods. The results showed that millennials have various intrinsic and extrinsic motivations for social media use at work. Intrinsic motivations included employees' personal choice and their pure interest to follow the market and discussions in their own field. Extrinsic motivations were related mainly to organizations' work culture and personal branding. The survey findings revealed, however, that millennials were not only more active social media users for work, but they also experienced higher technostress and burnout than members of former generations. Social media use motivations were associated with both higher and lower technostress and burnout depending on motivation, indicating that social media use can have both positive and negative effects. Overall, our findings suggest that employees tend to utilize social media more if their needs for autonomy, competence, and relatedness are fulfilled.
  • Salin, Denise (Svenska handelshögskolan, 2003)
    Economics and Society
    Workplace bullying can be defined as repeated and persistent negative acts that involve a power imbalance and create a hostile work environment. Partly because of the many negative consequences associated with the phenomenon, bullying has recently become the focus of many studies by contemporary organisational researchers. Drawing on a survey, this thesis provides information on the prevalence and forms of bullying among business professionals, a group of employees neglected in previous bullying research. The thesis follows a tradition among Nordic researchers that emphasises the role of the psychosocial work environment in bullying. In particular, it illustrates how high internal competition and a high degree of organisational politics in business life may lead employees to use bullying as a tactic to gain benefits over their colleagues. Furthermore, it explores the significance of gender in bullying in male-dominated work environments, with women tending to be subjected to more negative acts, tending to feel less capable to defend themselves in these situations, and tending to feel less reluctant to classify these experiences as bullying. In addition to the introductory essay, this thesis consists of a book chapter and four articles. These five papers address particular aspects of workplace bullying: the prevalence and forms of bullying, the significance of gender in bullying, and organisational antecedents of bullying.