Browsing by Subject "yhdenvertaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 33
  • Kokkoniemi, Liisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    The reform of vocational upper secondary education is mentioned to be one of the biggest development project in the field of education in Finland. It targeted to transform and update vocational upper secondary education comprehensively for instance by renewing funding system and reducing the amount of vocational qualifations. My main focus was in the questions of equality in this project and I used Capability approach as a tool for that. Amartya Sen and Martha Nussbaum have introduced the approach and they argue that societies that are seeking equality should offer the basic capabilities for all citizens. Inequality and deprivation are seen as an outcome of lacking enough capabilities. In Finland the approach is a new way of viewing the aspects of equality in education. One of the goals in this thesis was to figure out what are the capabilities that vocational education has to offer. The field of vocational education is wide. I focused on the viewpoint of young people who are studying vocational upper secondary qualifications. The aim of this master’s thesis is to examine how the changes that influence on younger students are constructed in the speech of reforms development phase and how the capabilities are constructed in the speech, especially the capabilities that vocational education offers to young students. The Ministry of education and culture have launched a YouTube-channel that shares video material on the current projects in education. I used the material on the reform of vocational education as the data of this research. The material includes videos that introduce the guidelines of reform and shared conversation of them. Material also shows recordings from the workshops that were held during the development process. Experts on vocational education were participated in the development phase and the data is based on their speech in recorded workshops. I analysed the data using discourse analysis. As a result I constructed five hegemonic discourses that were improved competence, educational market, individuality, offered abilities and offered possibilities. In these discourses were constructed a future where young students will be able to achieve enough capabilities and better competence, although there were many aspects of equality that weren’t discussed at all. Conclusions of this theses is that equality in vocational education still needs attention.
  • Vander Horst, Petra (Helsingin yliopisto, 2018)
    The aim of this research is to identify and compare how Posti (as the employer of an ethnically diverse workforce) and PAU (as the labour union representing a constantly diversifying field) construct new postal workforce diversities. The once respected and fairly well paid civil service offices of postal officers have turned into low-paid, low-skilled, often part-time work, which is failing to attract ethnic-Finn employees. As a result, migrant workers have infiltrated postal warehouse work, daytime mail delivery and especially early morning delivery. The rapid entrance of non-ethnic Finns into the field has forced Posti and PAU to consider, how they wish to approach the growing diversity of their workforce. This research examines these approaches. Articles from Posti’s personnel magazine and PAU’s membership magazine form the empirical basis for this research. Altogether 24 articles, 12 from each magazine, were chosen based on their relevance to the topic of ethnic diversity and migrant workforce. The material was collected from publications that were released between January 2014 and August 2017. Acker’s (2006) theoretical framework of “inequality regimes” in organizations serves as the core theory as well as the methodological tool for this research. The theoretical and methodological concept of frame analysis is also used to further help understand, how Posti and PAU are able to explain and justify existing inequalities in the data. A critical discourse analytical approach is present throughout the research, from the initial reading and coding of the material to the presentation of the results. The critical analysis of the selected material suggests that Posti and PAU approach the growing diversity of postal workforce in very different ways. Posti presents the diversification of the workforce as a necessary and positive change, which will help the company expand the personnel’s skillset and even increase its financial results. Ethnic diversity and increased migrant workforce is discussed in a thoroughly positive light in the personnel magazine of Posti. Migrant workers’ lack of Finnish language skills is the only negativity of the ethnically diverse workforce of Posti, which is brought up in the material. The poor Finnish skills of migrant workers are also stressed in the membership magazine of the union, but the union is also concerned with Posti’s unfair treatment of the migrant workforce. On one hand, PAU stresses the necessity to include migrant workers into the Finnish working life and on the other hand, PAU stresses the possible culture clashes this might generate. The core finding of this research is that the way diversity is approached is closely related to the objectives and aims of the organization in question. Posti very purposefully aims to construct a new cohesive workforce diversity, which focuses on the possibilities of diversity and actively aims to hide existing inequalities. Posti still relies heavily on manual labour to carry out its core services, and therefore, it is in its interest to portray diversity in a positive light. The approach that PAU takes towards diversity in its membership magazine, is far less coherent and purposeful than that of Posti. It shows concern for the potential mistreatment of Posti’s migrant workers but fails to take a stand on the position of migrant workers within the field. This research concludes that PAU is still unsure of its approach towards the new diversities of postal work. On one hand, its mission has always been to protect the terms and conditions of the employees, to which the entrance of migrant workers into the field poses a threat, but on the other hand, one of the key values of the labour movement has always been solidarity. So far, PAU is still trying to fulfil both objectives, which results in inconsistent and limited views of what the diversification of the workforce means for postal work.
  • Silvennoinen, Anu (2016)
    Taiteellis-pedagoginen opinnäytetyöni käsittelee ryhmälähtöistä työskentelytapaa flamencon viitekehyksessä. Tutkin ryhmälähtöisyyttä koreografisen prosessin ja teoksen valmistamisen muotona. Prosessissani tutkin ominta taiteenalaani flamencoa, sen kliseitä, toimintakulttuuria ja siitä kumpuavia assosiaatioita ja teemoja. Käsittelen aihetta henkilökohtaisuuden kautta, oman toimintani ja omien kokemusteni valossa. Teoksen tekoprosessi ja teos itsessään toimivat johdattelijoina teemoihin, joita käsittelen. Avaan tekoprosessia ja teoriaa lomittain. Kirjallisen osioni pohjalla on Dear F –teoksen valmistusprosessi. Työ jakautuu kahteen isompaan kokonaisuuteen: teemoihin, joita Dear F –teoksen tekoprosessissa ja itse teoksessa käsittelimme sekä ryhmälähtöiseen työskentelytapaan. Ensimmäinen osa käsittelee itse prosessia ja sen pohjana olleita tai siitä nousseita teemoja sekä flamencoa. Henkilökohtaisuuden ja flamencon tutkimisen teemat olivat mukana jo tekoprosessin alkusykäyksestä lähtien. Autenttisuus ja toiseus kumpusivat tekoprosessin aikana. Käsittelen myös kevyesti flamencon historiaa ja niitä historiallisia viitteitä, jotka jollain lailla olivat vaikuttimina omalle työlleni. Käsittelen myös tradition ja prosessin suhdetta sekä kulttuurista anastamista flamencokontekstissa. Flamenco on se kieli, jota olen lähtenyt purkamaan teemojen valossa ja erilaisia työtapoja käyttäen. Tästä johtuen avaan myös teoksen tekoprosessia ja esityksellisiä valintoja. Ryhmälähtöisyys on se kantava johtoajatus, jonka kautta olen alkanut teosta rakentaa. Kirjallisen työni toinen osa käsittelee ryhmälähtöisyyttä Dear F –teoksen tekoprosessissa. Osio jakautuu alaotsikkoihin, joissa esittelen ryhmälähtöistä työtapaa ja devising-työskentelyä sekä käsittelen ryhmätyöskentelystä nousseita teemoja ja haasteita. Oma roolini työryhmän vetäjänä ja tasavertainen työryhmä olivat isoja kysymyksiäni jo prosessin alkuvaiheessa. Prosessin aikana nousi työtavasta johtuen myös uusia kysymyksiä, kuten tekijyyden kysymys. Opinnäytteessäni keskustelukumppaneinani toimivat työryhmäni jäsenet omine harjoitusprosessin aikana synnyttäminen teksteineen, omat tekstini ja päiväkirjamerkintäni, keskustelut mielenkiintoisten ihmisten kanssa sekä lähdekirjallisuus.
  • Olsson, Nanni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kansalaisten kasvava kiinnostus eläinten hyvinvointiin sekä uskonnollisesti ja aatteellisesti moninaistuva Eurooppa ovat nostaneet rituaaliteurastukset puheenaiheeksi kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Vaikka EU:ssa vaaditaan lähtökohtaisesti eläinten tainnuttaminen ennen verenlaskua, tainnutusvaatimuksesta poikkeaminen sallitaan teurastettaessa eläimiä uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä käyttäen. EU-jäsenvaltiot ovat kuitenkin tehneet erilaisia lainsäädäntöratkaisuja eivätkä läheskään kaikki niistä salli tainnuttamatta teurastamista. Tutkielma tarkastelee rituaaliteurastusten sääntelyyn liittyvää perus- ja ihmisoikeusproblematiikkaa keskittyen uskonnonvapauteen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon sekä sitä, miten ihmisten oikeuksia ja eläinten intressejä punnitaan vastakkain näissä tapauksissa. Tutkielmassa selvitetään, voidaanko rituaaliteurastuksiin kohdistaa teurastusta edeltävän peruutettavissa olevan tainnutuksen vaatimus, kun otetaan huomioon uskonnonvapaus, yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto siten, miten ne on EU:n perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu. Arviointi nojaa vahvasti unionin tuomioistuimen joulukuussa 2020 aiheesta antamaan ratkaisuun Centraal Israëlitisch Consistorie van België ym. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön lisäksi kysymystä arvioidaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannalta, sillä tainnutuskysymystä ei välttämättä ole vielä käsitelty loppuun, vaan se saattaa tulevaisuudessa päätyä ihmisoikeustuomioistuimen pöydälle. Tutkielmassa todetaan uskonnonvapauden ulottuvan sekä uskonnolliseen rituaaliin, eli teurastamiseen toimintana, että uskonnon määrittämien ruokasääntöjen noudattamiseen. Tämän jälkeen tuodaan esiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen toisistaan poikkeavat kannat siitä, muodostaako vaatimus tainnuttaa eläin ennen verenlaskua uskonnonvapauden rajoituksen, ja arvioidaan tämän rajoituksen hyväksyttävyyttä. Uskonnonvapautta koskevan tarkastelun yhteydessä tuodaan esiin myös eläinsuojeluaatteen mahdollisuus saada suojaa vakaumuksena ja arvioidaan tästä rituaaliteurastusten sääntelyyn mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Uskonnonvapauden lisäksi tutkielmassa käsitellään tainnutusvaatimuksen suhdetta yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon, sillä siitä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat tiettyihin uskonnollisiin ryhmiin. Tässä yhteydessä tarkastellaan sekä välitöntä että välillistä syrjintää. Tainnutusvaatimuksen argumentoidaan täyttävän välillisen syrjinnän tunnusmerkit, mutta sille olevan kuitenkin objektiivinen ja hyväksyttävä peruste. Tarkastelun lopputulemana voidaan todeta EU-lainsäädännön näkökulmasta jäävän jäsenvaltioiden tehtäväksi luoda oikeudenmukainen tasapaino uskonnonvapauden ja eläinten hyvinvoinnin välille tainnutusvaatimuksesta päätettäessä. EU-jäsenmaat saavat siten antaa painoarvoa eläinten hyvinvoinnille, vaikka se tarkoittaisi uskonnonvapauden rajoittamista. Tämä heijastaa eläinten asemaa koskevaa yhteiskunnallista kehitystä ja on askel kohti oikeusjärjestelmää, joka huomioi paremmin myös muut eläimet kuin ihmisen.
  • Kuusikallio, Josefina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Intersectionality as a concept is gaining increasingly more foothold in the academia, politics, and activism globally, also in Finland. The purpose of this study is to provide a systematic overview of the appearance, meaning and operationalization of intersectionality in the equality and non-discrimination plans of Finnish municipalities. Intersectionality has not been studied systematically in the context of policy in Finland, and thus, this study fills a notable gap in research. The closely related terms in the Finnish language, such as multiple discrimination, are included in the analysis. The study draws from the genealogical, theoretical, methodological, and paradigmatic discussions surrounding the concept of intersectionality. Qualitative content analysis was applied in the examination of the equality and non-discrimination plans of five large or middle-sized municipalities in Finland (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu and Rovaniemi). In addition, email conversations with the municipalities’ employees working with equality and non-discrimination promotion was used as data. The municipalities were chosen to the study with the criteria of involving relatively large cities from different geographical areas in Finland. In the analysis, the similarities and differences of the plans and their uses of relevant terminology are outlined. Intersectionality was applied in two of the municipalities in various manners. It was explicitly referred to as a tool for viewing overlapping identity characteristics with and without emphasis on gender as a central category of difference. In addition, intersectionality was vaguely connected to the deconstruction of discriminatory societal structures. Multiple discrimination, a concept which appeared in most of the municipalities, was not clearly distinguishable from the concept of intersectionality. An interest towards utilizing intersectionality and multiple discrimination more extensively appeared. However, both terms, especially intersectionality, were perceived as difficult to understand and connect to practice. Defining and explaining the terms better, training personnel, and unifying the equality and non-discrimination policies emerged as ways to improve the operationalization of the terms.
  • Mattila, Veikka (Helsingin yliopisto, 2017)
    At the Paris climate conference (COP21), a new, comprehensive, legally binding agreement was reached, and it came force by November, 2016. The main goal of the Agreement is to keep the global temperature rise well below 2 degrees and strive for efforts to restrict the temperature increase to 1.5 degree Celsius. Carbon budget denotes the aggregate maximum of carbon dioxide ended up in the atmosphere which mankind can afford to emit now and the future. Keeping the more stringent goal of the Paris Agreement with a probability of 66 % results in the global carbon budget of 350 Gt between 2011 and 2100 and in my thesis, I choose the global carbon budget of 183 Gt for the years 2016-2050. In addition to considering the global carbon budget, the matter of distribution of global carbon budget among the nations is important because both huge practical questions of the international climate politics and general philosophical questions of fairness are directly linked to it. The fairness principles expressed in formulas provide functional tools for studying potential answers for these questions. In my thesis, I choose an equity principle and a historical responsibility principle out of the various fairness principles and I examine 1) what kind of carbon budgets they produce 2) what kind of differences there are in results they produce and 3) how two fairness principles are fulfilled in the current climate politics. Results brought by using the equity principle demonstrate that carbon dioxide emissions of the most African countries, Asian countries akin to Bangladesh and Nepal and a group of other developing countries are very small compared to their carbon budgets based on their population shares, and annual carbon budgets. Simultaneously, the carbon dioxide emissions of Western countries, Japan, Russia, South Africa, Iran, China, Turkey, Argentina, Mexico, Egypt, Indonesia, Brazil and India are going to exceed their carbon budgets in 2-15 years, that is only after some years. It is observed in results brought by the historical responsibility that the cumulative, historical emissions (per capita) of the United States and the other Western countries involved in a sample are tenfold, even hundredfold compared to those of developing countries. Furthermore, almost all Western countries, Russia, Japan and South Africa have negative carbon budgets and the others have positive ones. In the calculation of historical emissions, the choice of starting year matters and the earlier the starting year is, the bigger are carbon debts of Western countries, Russia and Japan and carbon credits of India, China and many other countries. In the results given by the historical responsibility principle, only Western countries, Russia, Japan, South Africa have exceeded their carbon budgets whereas in the results given the equity principle, there are also a remarkable amount of other developed countries which will exceed their carbon budgets in 2-15 years. Another difference is that in the case of the equity principle, countries that have exceeded their carbon budgets should only decrease their emissions to the level of their annual emissions. In other words, their carbon budget would remain positive while in the case of the historical responsibility, countries that have exceeded their carbon budgets receive directly negative carbon budgets. After all, the results brought by chosen the equity and historical principles indicate that neither principle is fulfilled in the present international climate politics.
  • Mikkola, H; Blomgren, J; Hiilamo, H (Kela, 2012)
    Sosiaali-ja terveyspalvelut sekä kasvavat terveyteen liittyvät erot ovat yhteinen huolemme. Palvelujen rakenteesta, rahoituksesta ja sisällöstä käydään kiivasta keskustelua. Käsitykset ongelmien laajuudesta, syistä ja ratkaisuehdotuksista perustuvat usein tosiasioiden sijaan mielikuviin. Mitä mieltä kansalaiset ovat sosiaali-ja terveyspalveluista? Vaikuttaako palvelujärjestelmä väestöryhmien välisiin terveyseroihin? Tukevatko palvelut työurien pidentämistä? Kuinka rahoitusvastuun tulisi jakautua kunnallisen järjestelmän ja sairausvakuutuksen kesken? Tarvitaanko sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmään vuosisadan mullistus? Kansallista vai paikallista? on Kelan tutkimusosaston vastaus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Kansalaiskeskustelun herättäjäksi ja päätöksentekijöille tarkoitettu kirja perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuteen sekä Kelan käytössä olevien tutkimusaineistojen ja rekisterien hyödyntämiseen.
  • Markkanen, Minna (Helsingfors universitet, 2011)
    The aim of this study was to examine accessibility in folk high schools from the perspective of students with disabilities or learning difficulties. Accessibility in education means that psychological, sociological and physical environment enables equal study opportunities. Therefore the focus in this survey was on equal study opportunity deficiencies. Folk high schools are an essential subject for accessibility research as they follow the equal educational policy of liberal adult education. This study is a part of Liberal adult education -research project (2010-2012), which is the first accessibility research in Finnish liberal adult education. The equality-based claim of accessibility together with the need to separate the experiences of students with disabilities and learning difficulties from common experiences led naturally to comparative research frame. Firstly, experiences of the experimental group (students with disabilities or learning difficulties, N=278) were compared to experiences of the comparison group (students representing the educational majority, N=498). Secondly, experiences within the experimental group were examined according to gender, need of support and educational background. This study was mostly quantitative survey study. Data was collected from folk high school students with an inquiry created for this study. Data-analysis was mainly made by using analysis of variance (GLM) and test of Kruskal-Wallis. Qualitative data was analysed as an additional element by quantification. Equal study opportunity deficiencies were found in teaching and studying, other people's awareness and attitudes, own attitudes, information and peer group, where the experimental group found significantly more accessibility deficiencies than the comparison group. The most considerable difference was found in teaching and studying, wherein also the quality of deficiencies was explained differently between the groups. Within the experimental group women experienced more accessibility deficiencies than men. Also regular and great need of support and low educational background were connected with the experience of greater accessibility deficiencies. As a conclusion it seems that the equality-based accessibility in folk high schools could be improved especially by differentiating teaching and learning. This study also proved general need for more exact definition of the intention of accessibility: is the priority to develop common quality or equality of education, and is the aim to remove the barriers or advance support to overcome them.
  • Touhunen, Tuija (2016)
    Opinnäytetyöni kirjallinen osio koostuu kahdesta teemasta: liikkeellisen turhautumisen tutkimisesta ja tasavertaisesta työskentelytavasta. Käytännön osion lähtökohtana oli tutkia liikkeellistä turhautumista improvisaatiopohjaisten harjoitteiden kautta. Muodostimme työparin teatteritaiteen tekijä Tarja Sahlstedtin kanssa. Tutkimme mitä keho alkoi tuottaa turhautumisen hetkellä ja heti sen jälkeen? Tekemiseen vaikuttivat tehtävien kesto, toisto ja havainnointi, joiden kanssa työskentelimme. Nämä olivat asioita, joiden kanssa työskentelimme harjoituskaudella. Olin kiinnostunut mitä tällaisen työskentelymenetelmän kautta voisi löytää esityksen tasolle. Esityksellisyys kiinnostaa minua ja siksi käytännön osio tähtäsi esitykseen. Työskentelytavassa olivat läsnä omakohtainen liike rajoittamatta puhetta, teatterikonteksteja tai muita taiteen raja-aitoja. Prossissa olivat myös vahvasti läsnä ajantaju, tylsistyminen, intuitio ja flow-tila. Kirjallisessa osiossa pohdin millaista kehollisuutta ja liikettä turhautumisen kautta tuli näkyväksi. Löysinkö sen kautta jotakin itselleni uutta? Toinen kirjallisen osion teema käsittelee tasavertaista työskentelyä. Pohdin miten tasavertaisuus työskentelyssämme näkyi ja toteutui, mitä haasteita työtapa toi esille ja millaisia asioita se prosessille antoi. Halusin olla vaikuttamatta liikaa esityksen lopputulokseen. Ajattelin esityksen muodon löytyvän meidän yhteisen esitysmaailman hahmottumisen kautta, molempia kuunnellen ja molempien päätäntävaltaa käyttäen. Esitys Koska ollaan perillä? tuli ensi-iltaan 15.3.2016 ja sitä esitettiin Teatterikorkeakoulussa. Minua motivoivat tekemisen uudet tavat sekä uuden löytäminen. Minulle uusi on jotakin sellaista, mitä en välttämättä osaa vielä etsiessäni sanallistaa. Minua kiinnostavat erilaiset tavat uuden löytämisessä ja etsimisessä. En halua rajata tekemistäni, vaan olen utelias sille millaisia mahdollisuuksia liikkeen ja ilmaisun kautta voin löytää taiteen tekemisessä ja taidepedagogina genreistä välittämättä. Turhautuminen voi parhaimmillaan viedä jonkin uuden asian äärelle. Siinä ollaan vahvasti tekemisissä intuitiivisen viisauden kanssa. Toisaalta turhautuminen on jumissa olemista, eksymistä, sumussa kulkemista ja kehämäisyyttä. Uskon vahvasti, että liikkeellisen turhautumisen kautta kehon voi viedä jonkin itselle uuden asian äärelle. Tekijä tarvitsee rohkeutta muuttaakseen tekemistään ja ottaakseen riskin mahdollisesta epäonnistumisestaan huolimatta.
  • Arajärvi, Pentti; Tuori, Kaarlo; Saksiin, Maija (2008)
  • Kanninen, Linda (2019)
    Tässä tutkielmassa esittelen musiikkikasvatuksen keinoja vaikuttaa yhdenvertaistavasti maahanmuuttajaoppilaan sosiaaliseen todellisuuteen kriittisen pedagogiikan ja moninaisten identiteettien tukemisen näkökulmasta. Tarkastelen, kuinka kriittinen musiikkikasvattaja voi moninaisia identiteettejä tukemalla vahvistaa maahanmuuttajaoppilaan sosiaalista yhdenvertaisuutta ja sitä kautta toimijuuden kokemusta sekä kotoutumista. Tutkimuskysymykseni on: Miten musiikkikasvattaja voi edistää maahanmuuttajaoppilaan sosiaalista yhdenvertaisuutta moninaisten identiteettien tukemisen ja kriittisen pedagogiikan näkökulmasta? Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat monikulttuurisuus, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja moninaiset identiteetit. Teorialuvussa selitän käyttämääni käsitteistöä sekä kerron lyhyesti maahanmuuttajuuden historiasta ja nykytilanteesta Pohjoismaissa. Esittelen myös tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, kriittisen pedagogiikan, ja sen suhteen musiikkikasvatuksen käytäntöön. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Olen kerännyt ja analysoinut olemassa olevaa kirjallisuutta, johon perustan tutkimukseni tulokset ja johtopäätökset. Esitän lähdeaineistoon perustuen ehdotuksia siitä, miten musiikkikasvatuksen käytäntöä ja tutkimusta tulisi kehittää, jotta se olisi kulttuurisesti sensitiivistä, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vastaisi tarkoituksenmukaisella tavalla kasvatuksen kentän globalisoitumisen haasteisiin. Kriittinen musiikkikasvattaja voi edistää maahanmuuttajaoppilaan sosiaalista yhdenvertaisuutta tukemalla oppilaan moninaisia identiteettejä siten, että opetuksen keskiössä on oppilaan oman äänen kuunteleminen ja toimijuuden vahvistaminen. Musiikkikasvatuksella on erityisiä mahdollisuuksia emansipatoristen tavoitteiden toteuttamisessa, sillä musiikin keinoin voidaan luoda vaihtoehtoisia kertomuksia eletystä todellisuudesta ja merkityksellistää kokemuksia uudella tavalla. Keskeistä on pyrkiä kertomaan maahanmuuttajaoppilaan moninaiset ja muutoksen tilassa olevat identiteetit osaksi eheää elämäntarinaa. Kriittiseen käytänteeseen kuuluu vastuun ja vapauden palauttaminen oppilaalle itselleen näissä merkityksellistämisen prosesseissa.
  • Kohvakka, Sanna (2020)
    My research questions are as follows: What has been done in prisons in Great Britain in order to promote equality and good race relations? What meanings do inequality and equality present to the multicultural prisoners? I conducted a systematic review. Final data included 20 studies. The research material was then organized and categorized utilizing content analysis. I gathered proceedings in use from the studies and searched meanings by application of four stage process of deconstruction and reconstruction (a form of critical reflection) by Jan Fook (2012). The aim of which is to change dominant power relations and formulate new discourses and structures, which also take different views into account. Procedures were viewed through Göran Therborn´s (2014) four mechanisms (1-4). Differences were levelled (approximation (1)) in prisons by information gathering by recognition of situations, where actions were required. Inclusion (2) was not so much mentioned in research reports, whereas tackling obstacles to participation was presented frequently. This was displayed as various attempts to root racism from prisons. As of examples of de-hierarchization (3), different subtle attempts were exposed to involve prisoners into working groups and work development, which can be interpreted as seeds of alteration of expertise. Also, minority recruitment was used to dismantle hierarchies. Redistribution (4) was most visible amongst religious communities. Issues that were meaningful to prisoners were examined via concept of actor. Actor is strongly bound with environment and structures in question. As an actor a person upholds and modifies structures, which then reciprocally reflect on his/her possibilities as an actor. In prison the interaction between prisoners and staff, safety and the demand for fair treatment and procedural justice rose into centre. In research reports actions that were taken in England and Wales as response to problems encountered there were highlighted. Procedures to promote equality are many, but studies also reported sizeable challenges when implementing these practises into prison´s daily life. From the point of view of multicultural work, it is essential to recognize diversity, which in practise means companionship and client orientation. In order to succeed, it is imperative to consider what is the role of social assistance and social work in a prison and in a system of criminal justice in general.
  • Tyyskä, Saija (Helsingin yliopisto, 2020)
    Väestödemografioiden muutos, globalisaatio, tiedostavuuden kasvu ja maahanmuutto ovat vain joitakin tekijöitä jotka vaikuttavat tällä hetkellä merkittävästi siihen, että työvoima ja organisaatioiden henkilöstöt ovat yhä monimuotoisempia. Tällä monimuotoisuudella viitataan yleisesti ihmisten välisiin eroihin kuten ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vaikka arvomaailma tai aikaisempi työkokemus. Merkittävä puute tutkimusalalla on kuitenkin monimuotoisuuden käsitteen ja sen sisältämien ominaisuuksien tarkka määritelmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Helsingin kaupungin virkamiesjohdon käsityksiä monimuotoisuuden käsitteen sisällöstä ja siitä, millaisia haasteita organisaatio on kohdannut monimuotoisuuden johtamiseen liittyen. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, ja aineisto on laadittu haastattelemalla kahdeksaa Helsingin kaupungin organisaatiolla korkeassa asemassa työskentelevää johtohenkilöä. Haastattelut toteutettiin anonyymeinä puolistrukturoituina haastatteluina syksyn 2019 aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu monimuotoisuuden johtamisen ja intersektionaalisuuden kautta. Intersektionaalinen teoria tarkastelee yksilöiden risteäviä ja päällekkäisiä ominaisuuksia tai tekijöitä (sukupuoli, etninen tausta, jne.), ja vaikka aihe on oleellinen monimuotoisuuden kannalta, on intersektionaalista näkökulmaa käytetty valitettavan vähän aikaisemmassa monimuotoisuuden tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että Helsingin kaupungin johtohenkilöiden käsitykset monimuotoisuuden käsitteestä vaihtelevat merkittävästi. Suurin osa haastateltavista näki monimuotoisuuden käsitteen viittaavan erilaisiin demografisiin ominaisuuksiin kuten sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen, kun taas osa haastateltavista näki monimuotoisuuden viittaavan myös esimerkiksi henkilöiden arvomaailmaan tai koulutukseen. Merkittävimmiksi haasteiksi organisaatiossa monimuotoisuuden johtamisen osalta tutkimuksessa nousi organisaation suuri koko, toimintamallien käytännön toteutus, tiedostamattomuus, sekä koulutuksen ja ohjauksen puute. Lisäksi monimuotoista henkilöstöä koskevan keskustelun todettiin keskittyvän pitkälti suorittavan tason tehtäviin, vaikka tunnistettavissa on selkeä tarve monimuotoisuudelle läpi kaikkien organisaation tasojen.
  • Lajunen, Juuso (2019)
    Onko opettajan mahdollista luoda yhdenvertaisia musiikkiesityskokemuksia oppilaille? Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millä tavoilla musiikkikasvattaja voi tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja toimijuuden kokemuksia koulussa ja koulun musiikkiesityksissä. Tavoitteenani oli myös löytää tapoja, joilla opettaja voi huomata ja mahdollisesti myös korjata oppilaiden toimijuutta ja yhdenvertaisuutta rajoittavia tekijöitä sekä välttää näitä rajoittavia tekijöitä omassa päätöksenteossaan. Tutkimukseni keskeiset käsitteet olivat musiikin esittäminen, toimijuus ja yhdenvertaisuus. Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Millä tavoin musiikkikasvatuksen tutkimuksessa on käsitelty opettajan roolia oppilaiden toimijuuden tukemisessa? 2) Millä tavoin opettaja voi tukea oppilaiden toimijuutta ja yhdenvertaisuutta musiikkiesitystä valmisteltaessa ja esiintymistilanteissa? Tutkimustulosteni mukaan oppilaille tulisi muun muassa kehittää toimivia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä, joissa toimijuuden kokemuksia olisi mahdollista saavuttaa. Oppilaat tulisi ottaa mukaan aktiivisiksi toimijoiksi juhlien ja esitysten suunnitteluun ja luovaan toimintaan kuten säveltämiseen ja sovittamiseen. Muovaamalla opetussuunnitelmaa oppilaiden mielenkiinnon kohteiden mukaan (esimerkiksi sisällyttämällä ohjelmistoon oppilaille tärkeää musiikkia) opettaja voi ehkäistä eriarvoistavien rakenteiden syntymistä. Mielestäni musiikkikasvatuksessa tulisi panostaa musiikkiesityksen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen esimerkiksi Christopher Smallin (1999) musicking-käsitteen pohjalta. Kun lähtökohtana on musiikkiesitykseen osallistumisen moninaiset mahdollisuudet, oppilailla on yhdenvertaisemmat mahdollisuudet osallistua esityksiin. Yhdenvertaisuuden teema on sekä ajankohtainen että yhteiskunnallinen. Tutkielmani aihevalintaa ohjasi pyrkimys oikeudenmukaisempaan musiikkikasvatukseen.
  • Korpela, Tuija; Heinonen, Hanna-Mari; Laatu, Markku; Raittila, Simo; Ylikännö, Minna (Kela, 2020)
    Teemakirja
  • Kangasniemi, Anni (Helsingin yliopisto, 2021)
    This study explores how equality of education is addressed in the education policy analysis of the OECD and the European Union, while also assessing what other special educational aspects the analysis highlights. The study examines these questions in the cases of Finland, Estonia and Denmark. In previous literature, the OECD and the EU have been perceived as proponents of neoliberal educational policies, which are built on the principles of economic efficiency and competitiveness. These policies have been considered as potentially conflicting with traditional Nordic educational policies that emphasize equality. This study is a qualitative master’s thesis. The research material consists of the OECD’s Education Policy Outlooks and the European Commission’s European Semester Country Reports. The research method of this study is content analysis. The study showed that the OECD and the EU seem to have four distinct angles to equality of education in their country reports. These were the equality of students with immigrant background, socio-economic status and its effect on equality, gender equality as well as structural policies that can enhance equality. In terms of special education, the organizations emphasized student performance and questions regarding nature of schools and school quality. These two categories are further divided to more specific sub-categories. For student performance, the sub-categories are student learning results and taking part in education, whereas for nature of schools and school quality, the sub-categories consist of participation of the education system as well as schools as learning environments.
  • Lehto, Otto (Helsingin yliopisto, 2020)
    Perintö- ja lahjaverolain (PerVL) pääsäännön mukaan perintö- ja lahjavero määräytyy varallisuuden käyvän arvon eli varallisuuden todennäköisen luovutushinnan perusteella. Merkittävän poikkeuksen tästä pääsäännöstä tekee PerVL 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennus, jota sovellettaessa maksuunpantava perintö- tai lahjavero määräytyy käypää arvoa merkittävästi alemman arvon perusteella. Veron maksamiseksi saa lisäksi PerVL 56 §:n mukaisesti verrattain pitkän, jopa kymmenen vuoden korottoman maksuajan. Huojennussäännöksiä voidaan soveltaa, jos perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä ja verovelvollinen jatkaa maatalouden harjoittamista tai yritystoimintaa. Osakeyhtiön osakkeita koskevissa perintö- tai lahjasaannoissa huojennus kohdistuu pääsääntöisesti kaikkiin yhtiön varoihin – myös elinkeinotoimintaan liittymättömiin varoihin, kuten esimerkiksi sijoitusluontoisiin varoihin, vaikka nämä varat muodostaisivat huomattavan osan yhtiön kokonaisvarallisuudesta. Huojennus alentaa maksuunpantavan veron vähintään 40 prosenttiin käyvän arvon mukaan määräytyvästä verosta, mutta pääsääntöisesti huojennus on suurempi – se voi johtaa jopa lähes täyteen verovapauteen. Koska huojennussäännökset johtavat merkittävän eriasteiseen verotukseen eri perinnön- ja lahjansaajien välillä, on niillä merkitystä perustuslain 6.1 §:n yleisen yhdenvertaisuussäännöksen kannalta, jonka katsotaan pitävän vaatimuksen samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Jos tapausten samanlaisuuden määritetään perintönä tai lahjana saadun varallisuuden käypään arvoon, on selvää, etteivät huojennussäännökset täytä tätä vaatimusta. Huojennussäännöksistä aiheutuu siten PL 6.1 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuuden rajoitus. Ollakseen perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävissä, huojennussäännösten pitäisi täyttää perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Tutkielmassa tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain huojennussäännösten suhdetta perusoikeutena turvattuun yhdenvertaisuuteen. Erityisen tarkastelun kohteena on se, miten huojennuksen kohdistuminen osakeyhtiön sijoitusluontoiseen varallisuuteen vaikuttaa säännösten hyväksyttävyyteen perusoikeusjärjestelmän kannalta. Kohdistuessaan osakeyhtiön kaikkiin varoihin, saattaa huojennus kohdistua luonteeltaan samanlaiseen varallisuuteen, jota on yksityishenkilöiden omistuksessa, kuten julkisesti noteerattuihin arvopapereihin. Yhdenvertaisuusrajoituksen aste on sijoitusluontoisten varojen kohdalla jyrkempi kuin sellaisten varojen osalta, jotka liittyvät tuotannolliseen toimintaan, ja jotka poikkeavat luonteeltaan yksityishenkilöiden omistuksessa olevista varallisuuseristä. Sama ongelma koskee huojennuksen kohdistumista arvopaperisijoitustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden osakkeisiin, koska näiden yhtiöiden varat koostuvat lähinnä sijoitusluontoisista varoista. Olennaisin tutkimuskysymys, johon tässä tutkimuksessa vastataan, on siten seuraava: Miten yrityksen ja yritysvarallisuuden käsitteiden sisältö vaikuttaa huojennussäännösten perustuslailliseen hyväksyttävyyteen ja onko huojennussäännöksistä aiheutuva eriarvoinen kohtelu yhdenvertaisuussäännöksen ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävissä? Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa tarkastellaan huojennussäännösten sekä perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen sisältöä ja merkitystä. Erityisen tarkastelun kohteena huojennussäännösten osalta on PerVL 55.1 §:n yrityksen käsite sekä PerVL 55.2 §:n yritysvarallisuuden käsite. Huojennussäännösten ja yhdenvertaisuussäännöksen keskinäisen suhteen määrittämiseksi tarkastellaan myös perusoikeuksien yleistä merkitystä muun lainsäädännön ja lainsoveltamisen kannalta sekä sitä, miten yhdenvertaisuussäännöksen asettamat vaatimukset ilmenevät verotuksessa. Lähteinä hyödynnetään erityisesti huojennussäännösten ja perustuslain esitöitä sekä perusoikeuksia ja vero-oikeutta koskevia yleisiä oppeja. Yhdenvertaisuuden merkitystä verotuksessa arvioidaan myös veropolitiikkaa koskevien yleisten oppien avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että huojennussäännöksiin liittyy useita yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta vaikeasti perusteltavissa olevia tekijöitä, jotka osaltaan murentavat säännösten hyväksyttävyyttä perusoikeusjärjestelmän kannalta. Erityisen ongelmallista on huojennuksen kohdistuminen osakeyhtiön sijoitusluontoisiin varoihin. Suhteessa huojennuksen piirin ulkopuolelle jääviin verovelvollisiin, huojennuksesta koituva hyöty on suurimmillaan silloin, kun saannon kohteena olevan yhtiön varallisuuteen sisältyy merkittävä määrä sijoitusluontoisia, sukupolvenvaihdoksen hetkellä elinkeinotoimintaan nähden ylimääräisiä varoja. Huojennuksen määrä ja yhdenvertaisuusrajoituksen aste on siten korkeimmillaan sellaisten osakeyhtiöiden luovutuksissa, joita ei todennäköisemmin yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi olisi edes tarpeen tukea.
  • Mykkänen, Merilii (Helsingin yliopisto, 2020)
    Uskonnonvapaus on merkittävä perus- ja ihmisoikeus, joka on suojeltu useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä Suomen perustuslaissa. Tässä tutkielmassa keskiössä on positiivinen uskonnonvapaus, eli perustuslain 12.2 §:ssä ilmaisu oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa. Tutkimuskysymyksenä on tarkastella sitä, mitkä asiat Suomen lainsäädännössä, julkisen vallan käytännöissä ja yksilöiden välisissä suhteissa tukevat positiivista uskonnonvapautta ja mitkä taas rajoittavat. Koska toisella perus- ja ihmisoikeudella, syrjintäkiellolla, on keskeinen merkitys uskonnonvapauden toteutumisen kannalta, analysoidaan uskonnonvapautta myös sen näkökulmasta. Tutkielma on oikeusempiirinen tutkimus, joka pohjautuu olemassa olevaan kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen aineistoon. Sikäli kuin tutkielmassa analysoidaan voimassa olevaa oikeutta, käytetään lainopin metodia. Aineistoa lähestytään critical legal studies -näkökulmasta. Tutkielmassa käytettyä aineistoa on jaoteltu ihmisoikeusindikaattorityössä käytetyllä tavalla rakenne-, prosessi- ja lopputulosindikaattoreihin. Työssä esitellään ensin uskonnonvapautta perus- ja ihmisoikeutena, keskittyen erityisesti positiiviseen uskonnonvapauteen. Luvussa kaksi käsitellään myös uskonnon ja valtion suhdetta Euroopassa, uskontoihin kohdistuvia rajoituksia sekä uskonnollisia vähemmistöjä Euroopassa. Luvussa kolme analysoidaan keskeistä kansallista lainsäädäntöä, julkisen vallan toimia sekä oikeuskäytäntöä ja ylimpien laillisuusvalvojien ynnä muiden oikeusturvatahojen ratkomia tapauksia. Luvun lopussa käsitellään omana osanaan kansallisia ja kansainvälisiä syrjintätutkimuksia uskontoon perustuvasta syrjinnästä. Luvussa neljä esitetään johtopäätökset. Uskontoihin ja uskonnon harjoittamiseen kohdistuu Euroopassa paljon rajoituksia. Pew-tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan rajoitusten määrä on noussut vuodesta 2007. Joissain maissa erityisesti vähemmistöjen totutusta poikkeavien uskonnollisten symboleiden käyttöä pyritään rajoittamaan vetoamalla neutraliteettiin ja sekularismiin. Kristinuskoon liittyviä symboleita ja traditioita saatetaan myös pitää osana kulttuuria niin, ettei niitä nähdä enää osana uskontoa. Tämä voi asettaa vähemmistöuskonnot huonompaan asemaan. Rajoitusten ja rakenteellisten ongelmien taustalla voi olla myös ymmärryksen puute uskonnonvapauden merkityksestä ja sen luonteesta perus- ja ihmisoikeutena. Rakenteellisia eriarvoisuuksia eri uskontokuntien välillä Euroopassa luo myös se, että useassa maassa valtiolla ja kirkolla on erityissuhde, jonka johdosta yleensä yksi uskontokunta on muita paremmassa asemassa. Suomessa valtion ja erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde on vahva. Kirkon erityinen asema näkyy Suomessa lainsäädännössä ja muualla yhteiskunnallisessa kulttuurissa. Suomessa ei kuitenkaan varsinaisesti ole esimerkiksi sellaista lainsäädäntöä, jolla suoraan rajoitettaisiin uskonnon harjoittamista. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi se, että ainoastaan evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus ja että poliisin virkapuvun kanssa ei ole sallittua käyttää uskonnollisia symboleita, kuten ei myöskään armeijassa. Ongelmat ilmenevat erityisesti rakenteissa ja ne voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa yksilön uskonnonvapauteen. Useat näistä liittyvät kirkon erityisasemaan. Esimerkiksi vankiloissa ja armeijassa työskentelee pappeja, joiden palkan valtio maksaa, mutta muiden uskontokuntien edustajat työskentelevät omakustanteisesti. Ongelmia on ilmennyt myös vähemmistöuskontojen jäsenten mahdollisuuksissa harjoittaa uskontoaan työpaikalla sekä palvontapaikkojen rakentamisessa. Uskonnonvapauden tosiasiallisen toteutumisen turvaaminen voi edellyttää julkiselta vallalta aktiivisia toimia ja perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomessa on myös positiivista uskonnonvapautta tukevia rakenteita, kuten uskonnonvapauslaki, jossa säädetään uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröimisestä, sekä erilaiset rahalliset avustukset uskonnollisille yhdyskunnille. Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa on säädetty viranomaiselle, koulutuksen järjestäjälle ja työnantajalle velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Osan tutkielmaa muodostaa uskontoon perustuvan syrjinnän analysointi. Syrjintä on Suomessa yleistä. Syrjintä vaikuttaa myös muun muassa yksilön mahdollisuuksiin ja kykyyn harjoittaa uskontoaan. Suomessa ei kuitenkaan ole juurikaan tehty nimenomaan uskontoon perustuvasta syrjinnästä tutkimusta. Tutkielma osoittaa tarpeen tutkia ensinnäkin tarkemmin positiivisen uskonnonvapauden toteutumista Suomessa, uskontoon perustuvaa syrjintää sekä syrjinnän vaikutuksia uskonnonvapauteen. Tutkimusta olisi perusteltua tehdä erityisesti muslimeista, joiden uskonnon harjoittamiseen Euroopan laajuisesti kohdistuu ja kohdistetaan erityisiä rajoituksia. Lisäksi muslimit kokevat vähemmistönä syrjintää monella tasolla ja heihin myös suhtaudutaan uskonnollisista vähemmistöistä kielteisimmin. Tutkielma osoittaa myös tarpeen suhtautua kriittisesti neutraaliksi koettuun lainsäädäntöön ja tapoihin, sillä ne voivat tosiasiassa vaikuttaa vähemmistöuskontoon kuuluvien henkilöiden mahdollisuuksiin harjoittaa uskontoaan.
  • Kataja, Ulla (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims: Public health care in Finland has the main responsibility of rehabilitation, which means that public health care has to provide for persons with the severe disabilities the therapy or the rehabilitation needed. If a person fulfills the criteria of having severe disablity he is admitted Disability Allowance at its middle or highest rate. This is required for getting medical rehabilitation for persons with severe disabilities, which in Finland is financed by KELA. The speech therapy for the severely disabled organized by KELA is mainly carried out by private sector. There were approximately 500 private speech therapists under the contract of KELA during 2011-2014. Altogether 7439 persons were receiving speech therapy by KELA in 2014. The speech therapists under the contract of KELA are divided somewhat unevenly in Finland, therefore the availability of speech therapy is not equal in the whole land. Particularly areas with less inhabitants seem to suffer from inequality. The UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities in 3.5.2008 was aimed at guaranteeing equal human rights to disabled people and to promote and support their human value. Methods: This Master's thesis looks at the availability of speech therapy in Finland both quantitatively based on open statistics by KELA and qualitatively on the nature of positive and negative decisions in the Medical District of Kanta-Häme. Results and Conclusions: The availability of speech therapy for persons with severe disabilities is not by KELAs statistics fully equal in Finland. The uneven division of speech therapists has lead to the fact that there are for example, at the insurance district of Oulu considerably more speech therapists than at the insurance district of Satakunta.The speech therapists under contract of KELA are like many other highly educated people situated close by the universities and other schooling areas, By U.N agreement the persons with disabilities should have rehabilitation near where they live and timing it optimally.The severity of language impairment was the main reason in positive decisions in the Medical District of Kanta-Häme and the insufficiency of arguments in the negative ones, which seem to refer to the fact that there, with an adequate application, speech therapy is guaranteed for the persons with most severe disabilities. One of the aims of the future social welfare and health care reform is to improve the availability of speech therapy in Finland. It remains to be seen how successfully it will answer the growing need.