Browsing by Subject "yhteenkuuluvuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Paavilainen, Marja (2005)
    Pyrin pro gradu -tutkielmassani vastaamaan kysymykseen siitä, miten nuoret kiinalaiset näkevät itsensä suhteessa perheeseen ja sukuun. Lähestyn valitsemaani aihetta yhteenkuuluvuuden (relatedness) käsitteen tarkastelun näkökulmasta. Tarkastelen, mitä yhteenkuuluvuus on ja mikä sen suhde on sukulaisuuteen. Tarkastelen aihettani Beijingin laidalla sijaitsevassa Dongbeiwangin kylässä keräämäni aineistoon pohjautuen. Haluan esittää tutkielmallani kolme huomautusta antropologisessa sukulaisuustutkimuksessa yhteenkuuluvuuden käsitteen ympärillä käytävään keskusteluun. Huomautuksistani ensimmäinen koskee Janet Carstenin näkemystä siitä, että yhteenkuuluvuus ja sukulaisuus ovat yksi ja sama asia. Osoitan kiinalaisen sukulaisuuden ja perheen symbolijärjestelmien ja eletyn kulttuurin analyysilläni, että kiinalaisen sukulaisuuden ja perheen symbolijärjestelmissä on kyse jostain aivan muusta kuin yhteenkuuluvuudesta. Näin ollen sukulaisuuskäsitettä ei voida analyyttisenä käsitteenä hylätä, eikä vertailevassa tutkimuksessa voida lähteä siitä oletuksesta, että sukulaisuus on yhteenkuuluvuutta ja yhteenkuuluvuus sukulaisuutta. Toiseksi esitän oman ehdotukseni yhteenkuuluvuuden käsitteen määrittelyyn. Olen kiinalaisen yhteenkuuluvuuden analyysini perusteella sitä mieltä, että yhteenkuuluvuus on sosiaalisen prosessin myötä syntyvä tunneside. Yhteenkuuluvuutta voidaan hahmottaa ja kuvata eri paikoissa eri idiomein, mutta kaikki nämä ilmaukset kuvaavat pohjimmiltaan tunnesidettä. Lisäksi esitän, että mikäli yhteenkuuluvuus on määrittelemälläni tavalla tunneside, tutkimuksessa on huomioitava, ettei sitä voida rinnastaa sukulaisuuteen, joka on suhteen tyyppi. Kolmanneksi huomautan, että vaikka yhteenkuuluvuus onkin sukulaisuudesta ja perheestä riippumaton ilmiö, läheisten perhe- ja sukulaisuussuhteiden tarkastelussa on otettava huomioon myös konstituoidun kulttuurin vaikutus. Yhteenkuuluvuuden ja ideologioiden keskinäisestä vuorovaikutussuhteesta johtuen perhe ja lähisuku ovat Kiinassa yksi läheisyyden syntymisen todennäköisimmistä "paikoista". Toisaalta samasta yhteydestä johtuen läheisissä perhe- tai sukulaisuussuhteissa ei kuitenkaan voida käyttäytyä yhtä varauksettomasti kuin läheisissä ystävyyssuhteissa. Näin ollen yhteenkuuluvuuden ja läheisten suhteiden ymmärtäminen ilman sosiaalista toimintaa ohjaavien symbolijärjestelmien tarkastelua ei ole mahdollista. Tämä huomautus on tarkoitettu erityisesti kritiikiksi sitä kohtaan, että sukulaisuustutkimuksen nykykeskustelu korostaa eletyn kulttuurin tutkimista toimintaa ohjaavien symbolijärjestelmien kustannuksella. Olen valinnut tutkimusaiheekseni yhteenkuuluvuuden tarkastelun siksi, että sitä tutkimalla kiinalaisen yksilön sosiaalisen ympäristön ominaispiirteet tulevat selkeästi esille. Pyrin yhteenkuuluvuuden analyysin kautta hahmottamaan sitä, millaisia odotuksia perhe- ja sukulaisuusideologiat sekä yhteenkuuluvuus luovat yksilön toiminnalle ja hänen tekemilleen päätöksille. Yhdistän tutkielmani teoreettisessa näkökulmassa David Schneiderin kehittämää ajatusta sukulaisuudesta symbolijärjestelmänä sekä Janet Carstenin näkemystä sukulaisuudesta prosessina, jossa suhteet tuotetaan arkipäivän toimilla. Näitä näkökulmia yhdistämällä toivon pääseväni sukulaisuuden ja perheen tutkimuksessa käsiksi siihen kulttuurin kaksitasoisuuteen, jota Marshall Sahlins on kuvannut käsitteillä "kulttuuri konstituoituna" ja "kulttuuri elettynä" .
  • Hämäläinen, Heini (Helsingfors universitet, 2017)
    Aims. Previous studies have shown, that an environment that supports the fulfilment of basic psychological needs such as autonomy, competence and relatedness, has a major impact on human's well-being. Those studies have also found out that spending time in forest environment decreases stress, increases energy and enthusiasm, improves attention and concentration, and also enhances team spirit and willingness to relate with others. The aim of this thesis is to study how well pupils experience autonomy, competence and relatedness in natural science lessons. The study also explores how teacher's pedagogical choices in classroom and in forest can create circumstances that support the fulfilment of basic psychological needs of the pupils. Methods. This thesis is a case study about well-being of 4th grade pupils in natural science lessons. The study was conducted in one school in southern Finland in the spring of 2016. There were 25 pupils participating in the study. During the research period, the data of this mixed methods -study was collected by two ways. Pupils were given questionnaires that measured the fulfilment of their basic psychological needs, and their teacher kept an informal diary about the lessons. Statistical methods were used to describe the data collected by questionnaires, and non-parametric tests were used in analysis. Teacher's diary was analysed by a qualitative theory-based content analysis. Results and Conclusions. In this study, the basic psychological needs of the pupils were fulfilled reasonably well in all lessons. When comparing the learning environments, the results were a little bit better for those lessons that were held in forest environment. The connection between competence and learning environment was found to be statistically significant. In this study, plenty of circumstances were found to contribute to the fulfilment of basic psychological needs. In conclusion, the well-being of pupils can be enhanced by activating them and encouraging them to participate, and by offering them opportunities to have an impact on the issues that are important to them. In addition, the well-being of pupils can also be enhanced by offering appropriately challenging tasks, and by fostering safe and approbative atmosphere.
  • Heikkinen, Kirsi (Helsingfors universitet, 2014)
    Objectives. The main task of the study was to find out what kind of pedagogical knowledge, methods, practices and models does a teacher take advantage of when building a class into a well-functioning group. This study investigated primary school teachers' use of pedagogical theories and practices in creating a communal and supportive classroom atmosphere. The research problem was formulated into two research questions: What kind of pedagogical knowledge does a teacher use in grouping a class? What kind of methods, practices and models does a teacher use in building a cooperative attitude in a class and a safe and positive learning atmosphere? Methods. The research strategy was based on a qualitative study. The data collection strategy was based on reminiscence and reports methods. The data was collection by requesting essays from experienced teachers. The call for essays was published in the Teacher-journal and in Facebook. Also other methods were used in the data collection. Eight essays were received. The teaching experience of the surveyed teachers ranged from 3 to 38 years. The teachers were all women and they lived in different parts of Finland. The essays were analyzed through a data based content method in which the results were constructed based on the essays. The data was grouped and classified into themes and the results were reported based on the research questions and the used theory. Results and conclusions. The essays revealed the teachers' pedagogical knowledge and common methods in creating a class into a well-functioning group. The key concepts of teacher's pedagogical knowing were e.g. encouragement, positive feedback, building trust, teacher's own role, enticing students into trying, and noticing an individual student as a person. The used methods were e.g. common rules, responsibility and involvement of students, cooperation in the class, emphasizing belonging into a group and active participation. Group formation of a class was considered as an important part in teachers' work. However, not all teachers in the teacher profession see the class formation process so important.
  • Köhler, Nicola (Helsingfors universitet, 2012)
    Poikkileikkaustutkielmassa selvitettiin vuokratyön ominaispiirteiden yhteyttä vuokratyöntekijöiden työn imun kokemiseen sekä mikäli vuokratyöntekijöiden mahdollisuus työsidonnaisten perustarpeiden tyydyttämiseen selittää vuokratyön ominaispiirteiden ja työn imun välistä yhteyttä. Tutkielmassa tarkastelun näkökulmaksi valittiin vuokratyöntekijän oma näkökulma vuokratyöläisyyteensä, ja aineisto koostui tietyn suomalaisen henkilöstövuokrausyrityksen vuokratyöntekijöistä. Kysely lähetettiin suomalaisen henkilöstövuokrausyrityksen vuokratyöntekijöille sähköpostitse helmikuussa 2012 ja kyselyyn vastasi yhteensä 144 vuokratyöntekijää. Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi työn imun teoria (Schaufeli & Bakker, 2004) ja Decin ja Ryanin esittämä itsemääräytymisteoria (Deci & Ryan, 1985). Tutkielman tutkimuskysymykset ja hypoteesit pohjautuivat pääasiallisesti näihin teorioihin ja ne koskivat ensinnäkin sitä, mikäli vuokratyön ominaispiirteet ja työsidonnaiset perustarpeet ovat yhteydessä vuokratyöntekijöiden kokemaan työn imuun. Tähän tutkielmaan valitut vuokratyön ominaispiirteet olivat yhteenkuuluvuus, työn epävarmuus ja ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi tutkimuskysymykset liittyivät välillisen muuttujan tarkastelemiseen, jolloin tarkasteltiin, mikäli työsidonnaiset perustarpeet selittävät vuokratyön ominaispiirteiden ja työn imun välistä yhteyttä. Ensimmäiseksi tutkielmassa tehtiin tausta-analyyseja, jonka jälkeen suoritettiin regressioanalyyseja neljän ensimmäisen hypoteesin tarkistamiseksi. Tällöin toinen ja kolmas hypoteesi saivat tukea ja tulokset antoivat viitteitä siitä, että mahdollisuus ammatillisen osaamisen kehittämiseen vuokratyössä ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat yhteydessä vuokratyöntekijän työn imun kokemiseen. Neljännelle hypoteesille ei saatu täydellistä tukea, mutta tulokset antoivat viitteitä siitä, että jos vuokratyöntekijä saa työssään autonomian tarpeensa tyydytetyksi, on tämä yhteydessä hänen työn imun kokemiseensa. Regressioanalyysien jälkeen tehtiin välittäjäanalyyseja kolmen viimeisen hypoteesin selvittämiseksi, jolloin viides ja kuudes hypoteesi saivat osittaista tukea. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että yhteisöllisyyden tarpeen tyydyttämisellä on osittainen välillinen vaikutus yhteenkuuluvuuden tunteen ja työn imun kokemisen väliseen yhteyteen, ja että kompetenssin tarpeen tyydyttämisellä on osittainen välillinen vaikutus ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuuksien ja työn imun kokemisen väliseen yhteyteen. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että vuokratyön ominaispiirteistä yhteenkuuluvuus ja ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuudet sekä työsidonnaisista perustarpeista autonomian tarve ovat keskeisiä vuokratyöntekijöiden työn imun kokemisen selittäjiä.
  • Paul, Karl Fredrik Hermann (Helsingin yliopisto, 2021)
    When a person experiences a sense of belonging, she can feel joy, contentment and excitement. This feeling emerges in groups, in relationships with others. Sense of belonging, relational pedagogy and group dynamics constitute the theoretical background in this research. The purpose of the research is to distinguish variation in students' perceptions of sense of belonging in school. The problem that the study highlights is that sense of belonging and group development is not explicitly noticed in pedagogy, neither for new teachers nor in the curriculum. Relational pedagogy focuses on the space between us humans and on the meaningful that grow in the human encounter with the world. Group dynamics is a complex whole. The students in the classroom, how these interact with each other and the climate between them form the structure of the group. The processes, how something take place in a group: cooperation, influence and communication, are affected by the group structure. In addition, groups in general are developing and changing. The study was qualitative and phenomenographic. The data was collected using semi-structured interviews, the questions in the interviews were compiled based on central themes in the theoretical background of the thesis. The data collection took place at the same time as a work placement, which favoured the relationship between the interviewer and the students. The sample consisted of nine students aged 12–13. The material was examined using a phenomenographic analysis method. The most characteristic aspects that contributed to the students experiencing belonging in the classroom were that no one is left out and that they always have someone to turn to. It was also clear that it is important to have fun in the classroom and that you need to respect each other. The teacher has a significant role in promoting perceived belonging. The teacher needs to care about her students and be supportive, she needs to be empathetic and have an inviting attitude. The students need to feel confident with the teacher. The teacher needs to be appropriately strict and support the students. Group work is an example of activities that promote a sense of belonging between students. In addition, peer relationships are significant for both the students' sense of security at school and for the perception that they sense a belonging with their classmates.