Browsing by Subject "yhteensovittaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Rajavaara, Marketta; Määttä, Anne; Kokko, Riitta-Liisa; Tarkiainen, Laura (Kela, 2019)
    Teemakirja
  • Makkonen, Niina Maria (2008)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella vuorotyötä tekevien äitien suhtautumista työhönsä sekä vuorotyön tekemisen vaikutuksia heidän ajan jakamiseensa työn ja perheen kesken. Tarkastelun kohteena tutkimuksessani ovat palvelualalla työskentelevät vuorotyötä tekevät naiset, joilla on puoliso ja lapsia. Tutkimusaineistoni koostuu seitsemästä syksyllä 2006 tehdystä teemahaastattelusta. Haastateltavani työskentelevät aamu-, väli- ja iltavuoroissa kaupan alan yrityksessä keskimäärin 37 ½ tuntia viikossa. Tutkimustuloksissa tarkastelen ensin työn merkityksiä haastateltavilleni. Tämän jälkeen käsittelen vuorotyön vaikutusta ajan jakamiseen perheen ja työn kesken. Haastateltavieni keskuudessa on havaittavissa vallitsevana työorientaation muotona instrumentaalinen työorientaatio. Työtä tehdään pääsääntöisesti palkan takia, ja näin pyritään takaamaan parempi elintaso koko perheelle. Vuorotyön tekeminen asettaa haastateltavilleni haasteita arjen järjestelyihin. Jokaisella haastateltavalla on omat selviytymiskeinonsa ja ne vaihtelevat heidän puolisonsa työtilanteen ja yksilöllisten valintojensa mukaisesti. Merkittävää on sopeutuminen tilanteeseen, sekä ulkopuolisen avun käyttäminen arjen järjestelyissä. Haastateltavieni puheessa on mahdollista tunnistaa ajankäytön jaottelu perheelle, parisuhteelle ja itselle annettavalle ajalle. Merkittävää on kuitenkin havaita, että ainakaan haastateltavieni arkielämässä ne eivät kuitenkaan eroa toisistaan niin selvästi heidän toiminnassaan, vaan sulautuvat yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Vuorotyön tekeminen vaikuttaa siihen, että haastateltavieni elämää hallitsevat työ ja perhe ja niiden yhteensovittaminen. Tärkeimpinä lähdeteoksina ovat olleet Riitta Jallinojan Perheen aika sekä Stakesin Työ ja perhe -tutkimusaineisto.
  • Nevanpää, Johanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Different parties such as industry, tourism and research are more and more interested in arctic regions. Tourism is one of the biggest source of livelihood there and growing all the time. Arctic nature is vulnerable and there are indigenous peoples living there. Their way of life is based on natural sources of livelihood such as reindeer breeding. Tourist industry like all the other actions in the region should be socially, economically and environmentally sustainable. So it is important to do research on problems to reconcile different forms of industries and source of livelihoods. The purpose of this thesis is to study possibilities of tourist guidance to solve problems to reconcile reindeer husbandry and tourist industry in municipality of Enontekiö in Finland. It has been noticed in the research of ecotourism that it is possible to influence tourists’ behavior and attitudes by guidance if it is carried out in the right way. This is the reason why my interest is directed to the role of guidance to solve the problems. My research questions are: 1) What kind of problems there are between tourist industry and reindeer husbandry? 2) How is it possible to decrease the harm that tourist industry causes to reindeer husbandry by tourist guidance? 3) How the tourist guidance should be improved? I have done reviews on earlier studies and reports about problems between tourist industry and reindeer husbandry and also about the role of guidance in nature tourism management. Based on these reviews I have proposed a hypothesis how it could be possible to decrease the harm that tourist industry causes to reindeer husbandry by tourist guidance. To test my hypothesis I collected interviews of 15 tourism entrepreneurs and 5 representatives of Metsähallitus. I used the methods of qualitative content analysis to analyze the data. It came out that the biggest problems between tourist industry and reindeer husbandry are disturbance of the peace of pasture, decreasing pasture area, equity in land-use decision-making, and the willingness among the tourism entrepreneurs and reindeer herders to reconcile the source of livelihoods. Tourists do not know much about reindeer husbandry. It is possible to decrease some the harm that tourist industry causes by guidance when it is carried out as recommended in the studies. The role of guidance in decreasing the harms is not very remarkable, because the biggest harms caused by tourist industry are not outcomes of tourists’ thoughtlessness or behavior against rules that could be decreased by guidance. The best education and guidance is given in reindeer farm visits and in guided tours organized by program service companies. The participants of those programs are mainly foreigners even though the majority of tourists in Enontekiö are Finns. Their main source of information is the website of Metsähallitus. The most efficient way to increase tourists’ knowledge would probably be influencing the content of websites of Metsähallitus and marketing of reindeer farm visits and guided tours to Finns.
  • Hokka, Ilona (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmassa analysoidaan kontekstuaalisen lainopin metodilla Lissabonin sopimuksen (LS) vaikutuksia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) sananvapautta koskevaan oikeuskäytäntöön viestintäoikeuden näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on EU:n perusoikeuskirjan (POK) ja siinä suojatun sananvapauden oikeudellisen aseman vahvistuminen, sillä LS:n voimaantulon myötä 1.12.2009 POK:lla on primäärioikeudellinen asema EU-oikeudessa. Tutkimuskysymykset perustuvat Mikko Hoikan alkuvuonna 2009 ilmestyneen väitöskirjan “Sananvapaus Euroopan unionin oikeudessa” johtopäätöksiin. Tutkielmassa tutkitaan, punnitaanko sananvapautta LS:n jälkeen edelleen osana EU:n perusvapausrajoituksia. Toiseksi tutkitaan, onko sananvapautta suojattu EUT:n sananvapaustapauksissa yhtenevästi vai ristiriitaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön kanssa. Tutkimustulokset kootaan taulukkoon kunkin EUT:n sananvapaustapauksen osalta. LS:lla muutettu SEU 6 artikla selkeyttää ja vahvistaa harmonista perusoikeussuojaa EU-oikeudessa, joka koostuu POK 11 artiklassa suojatusta sanan- ja tiedonvälityksen vapaudesta, jota tulkitaan POK:n horisontaaliartikloiden ja POK:n 11 artiklan selityksen mukaisesti. Sen lisäksi EIS 10 artiklassa taattu ja yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva sananvapaus ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta, mikä rikastuttaa ja luo joustavuutta EU-oikeuden sananvapaussuojaan. SEU 6 artikla sääntelee EUT:n sananvapaustulkintoja, jotka liittyvät pääsääntöisesti POK 11(2) artiklan median moniarvoisuuden turvaamiseen. POK 11(2) artikla tiedonvälityksen vapaudesta perustuu EUT:n sisämarkkinaperusteiseen oikeuskäytäntöön, jossa painotetaan kaupallisten toimijoiden sananvapauden suhdetta EU:n sisämarkkinoiden perusvapauksiin eli tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. EUT:n sananvapausrajoitusten suhteellisuusperiaatteen arviointi ja tulkinta ovat pääosin yhteneviä EIT:n EIS 10(2) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa. Sananvapausrajoituksen välttämättömyyttä arvioidaan EUT:ssa EIT:sta poiketen sisämarkkinaperusteisesti EU:n yleisen edun ja tavoitteiden sekä POK:ssa suojattujen muiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi, mikä mahdollistaa myös ristiriitaisen sananvapaustulkinnan EUT:n ja EIT:n välillä. EU-oikeuden LS:n jälkeinen välineneutraali kaupallinen sananvapauskäsitys monipuolistaa EUT:n sananvapaustulkintaa ja hälventää sananvapauden aikaisempaa vastakkainasettelua sisämarkkinoiden perusvapauksien kanssa. Uusimmissa EUT:n sananvapaustapauksissa sananvapautta tulkitaan poikkeuksellisesti perusoikeuskollisiossa varallisuusarvoisten oikeuksien kuten elinkeinovapauden tai immateriaalioikeuksien kanssa eikä ainoastaan suhteessa sisämarkkinoiden perusvapauksiin. EUT:n sananvapaustulkinnassa ei voida enää ohittaa perusoikeuspunnintaa sisämarkkinoiden perusvapauksien eduksi. EUT:n uusimman sananvapaustapauksen perusoikeuspunnintaa koskevalla tulkintaohjeella pyritään perusoikeuksien väliseen tasapainoon ja yhteensovittamiseen, mikä vahvistaa perusoikeuksien asemaa ja lisää perusoikeustulkintojen ennakoitavuutta EUT:n LS:n jälkeisissä sananvapaustulkinnoissa. Siitä huolimatta, että LS vahvisti sananvapauden oikeudellista asemaa ja monipuolisti sananvapauskäsitystä, sananvapautta ja sen rajoittamista tulkitaan EUT:ssa edelleen pääsääntöisesti suhteessa EU:n perusvapauksiin niin kuin aikana ennen LS:ta.
  • Ylikännö, M (Kela, 2011)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 117
    Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisissa sosiaalipoliittisesti kiinnostavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten ajankäyttöä ja siinä 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen neljästä erillisartikkelista kolmessa analysoidaan työttömien nuorten, perheenisien ja eläkeläisten ajankäyttöä Tilastokeskuksen vuosina 1979, 1987–1988 ja 1999–2000 keräämien ajankäyttöaineistojen pohjalta. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan pohjoismaalaisten työntekijöiden tyytyväisyyttä ajankäytön jakautumiseen työn ja vapaa-ajan kesken European Social Survey -kyselyaineiston pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osin eri, mutta osin myös samat tekijät vaikuttavat eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden ajankäyttöön. Keskeisiä ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat tulot ja perhetilanne: pienet tulot ja pienet lapset rajoittavat omalla tavallaan ajankäyttöä. Sosiaalipolitiikan rooli yksilöiden ja sitä kautta perheiden ja kokonaisten yhteisöjen ajankäytössä on suuri. Ajankäytön valintoihin vaikuttavat luonnollisesti yksilöiden omat preferenssit, mutta valinnat kuvastavat aina myös ympäröivän yhteiskunnan institutionaalisia rakenteita. Onpa kyse sitten työttömän, työssä käyvän, lapsiperheen tai eläkeläiskotitalouden ajankäytöstä, ajankäyttöä ohjaavat erinäiset lait ja normit. Ajankäytön näkökulmasta ei siten ole yhdentekevää, millaista perhe-, työvoima- ja tulonjakopolitiikkaa yhteiskunnassa toteutetaan.
  • Klemola, A (Kela, 2001)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 46
    Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Viron välillä tuli voimaan 1.10.1997. Sopimuksella pyritään turvaamaan maiden välillä liikkuvien henkilöiden oikeus sopimuksen piiriin kuuluvaan sosiaaliturvaan myös toisessa maassa oleskeltaessa tai asuttaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sopimuksen sisältöä ja merkitystä sopimusmaille ja niiden välillä liikkuville ihmisille. Käytännössä sopimusta sovelletaan eniten annettaessa toisessa sopimusvaltiossa tilapäisesti oleskelevalle sairaanhoitoa. Suomen ja Viron välinen sopimus ja Euroopan yhteisön sosiaaliturva-asetus 1408/71 ovat sisällöltään hyvin samankaltaisia. Sopimuksesta neuvoteltaessa ja sitä sovellettaessa on osaltaan valmistauduttu Viron jäsenyyteen Euroopan unionissa. Jäsenyyden toteutuminen merkitsee Suomen ja Viron kahdenvälisen sopimuksen toissijaisuutta suhteessa asetukseen 1408/71. Viron jäsenyys merkitsee myös työvoiman vapaata liikkuvuutta Suomen ja Viron välillä.
  • Kettunen, Henna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Earlier research has found that management of everyday life includes confidence to cope with new everyday circumstances. This is important because daily life cannot be predicted and neither working life or work-life balance appears in a very positive light in the public debate. Especially restaurant trade students may be worried about work-life balance because work in the field is stressful and the working hours are irregular. However, studies suggest that young people do not learn all everyday skills at home as they once did. The aim of this study is to explore how restaurant trade students’ management of everyday life is connected to their expectations about work-life balance and working life. The data (N=101) were collected in spring 2020 by using an electronic questionnaire. The participants were final stages students on restaurant trade in Finnish vocational schools. The questionnaire contained both structured and open-ended questions that were analysed by using quantitative (cross-tabulation, Mann-Whitney U test) and qualitative (content analysis) methods. The participants experienced both their inner (life management) and external (coping everyday chores) dimension of management of everyday life comparatively good. About half of the participants evaluated work-life balance optimistically and the rest pessimistically. The expectations did not vary according to any of the measured background variables. Instead, most of the participants expected their future working life optimistically, although they were quite worried about many things involved in the working life. The expectations about working life were more pessimistic among those who estimated that their own study success was good or satisfactory than those who estimated that their own study success was excellent. Statistically significant connections were found between students’ management of everyday life and their expectations about work-life balance and working life, but only in the inner dimension of management of everyday life. The expectations were more optimistic among those whose management of everyday life was good than those whose management of everyday life was reasonable at the most. In the former case the transition from studentship to working life may feel easier, which can increase one’s satisfaction towards life. The research results can be utilized in developing education and workplace activities.