Browsing by Subject "yhteisintegroituvuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lagerspetz, Mattias (Helsingfors universitet, 2016)
    This thesis examines the drivers behind the formation of housing prices in Tallinn, Estonia. The focus is, more specifically, on the relation between changes in demographics and housing prices. There will be significant changes in Tallinn’s demographic composition in the years to come, as the number of births in Tallinn have declined steeply from the 1990s on. Past studies have shown, that most significant increase in people’s demand for housing occurs in their 20s, and as such the sharp fall in the number of young people in Tallinn, could result in a decrease of demand for housing. First, a model suitable for examining demographics’ effect on housing is introduced. In the model demand for housing by age-group is first estimated from cross-sectional data. Next, the obtained estimates are combined with demographic time series data to obtain a demographic demand time series. Lastly, the relations between housing prices and demographic demand (as well as other macroeconomic variables) are examined. Results from a number of previous studies employing a similar model are also presented. In the empirical section of this thesis, a similar model is applied on data from Tallinn, spanning from 1997 to 2014. Firstly, the demand for housing by age-group is estimated from cross-sectional data obtained by combining estimates for the value of almost 170 000 Tallinn housing units with the inhabitants of the units, as reported in Estonian 2011 census data. Next, the demand estimates are combined with time-series of past demographic data on Tallinn, to construct a total demographic demand time series variable. Thirdly, the long-run relationships between housing prices, demographic demand and other macroeconomic variables are examined using cointegration analysis. Tallinn housing prices are modelled in vector error correction model framework, along with the obtained demographic demand, GDP per capita, as well as other macroeconomic time series. Housing prices’ long run elasticity estimates obtained are generally in line with results from previous studies. However, the results seem quite sensitive regarding model specification. Importantly, effects of increases in demographic demand on housing prices are found to be negative for some of the alternative model specifications. The forecasted changes in future demographic demand are also of not a very great magnitude, so the predictions for future housing prices for the models are affected relatively modestly by the forecasted changes in demographic demand.
  • Luoma, Terhi (2007)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Itämeren alueen pohjoismaiden ja Iso-Britannian talouksien pitkän aikavälin vuorovaikutus- ja kausaalisuussuhteita kultakannan aikana, eli vuosina 1870–1913, ja toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1946–2001. Itämeren alueen pohjoismailla tarkoitetaan Suomea, Ruotsia ja Tanskaa. Tarkastelun kohteena tässä tutkielmassa ovat erityisesti Itämeren alueen pohjoismaiden pareittaiset pitkän aikavälin vuorovaikutus- ja kausaalisuussuhteet sekä se, onko Iso-Britannian talous vaikuttanut kausaalisesti Itämeren alueen pohjoismaiden talouksiin. Tutkimusaineistona käytetään Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Iso-Britannian logaritmoituja asukasmääriin suhteutettuja bruttokansantuotteiden aikasarjoja. Bruttokansantuotteet suhteessa asukasmääriin on esitetty vuoden 1990 Geary-Khamis-dollareina. Tutkimuksessa pyritään selvittämään talouksien mahdollista pitkän aikavälin vuorovaikutussuhdetta tarkastelemalla, ovatko prosessit yhteisintegroituneita. Yhteisintegroitumisen toteamiseen käytetään Johansenin menetelmää. Jos prosessit ovat yhteisintegroituneita, niin niistä muodostetaan virheenkorjausmalleja. Talouksien mahdollisia kausaalisia suhteita tarkastellaan Granger-kausaalisuuden testausmenetelmän avulla. Tutkielmassa paneudutaan myös näiden testausmenetelmien ja mallien taustoihin. Itämeren alueen pohjoismaiden prosessit vaikuttivat olevan integroituneita astetta yksi sekä kultakannan aikana että toisen maailmansodan jälkeen. Iso-Britannian prosessi oli vuosina 1946–2001 trendistationaarinen, mutta kultakannan aikana se saattoi olla joko trendistationaarinen tai integroitunut astetta yksi. Kun tarkasteltiin Itämeren alueen pohjoismaiden pareittaisia pitkän aikavälin vuorovaikutussuhteita vuosina 1870–1913 ja 1946–2001, havaittiin, että Suomen ja Ruotsin talouksien välillä vaikutti olevan pitkän aikavälin vuorovaikutussuhde kultakannan aikana mutta ei toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi havaittiin, että Tanskan talous on vaikuttanut Granger-kausaalisesti Suomen talouteen kultakannan aikana. Ruotsin ja Tanskan talouksien välillä vaikutti tarkastelun perusteella olevan pitkän aikavälin vuorovaikutussuhde sekä kultakannan aikana että toisen maailmansodan jälkeen. Iso-Britannian talous on vaikuttanut Granger-kausaalisesti Itämeren alueen pohjoismaiden talouksiin kultakannan aikana riippumatta siitä, oliko Iso-Britannian prosessi trendistationaarinen vai integroitunut astetta yksi vuosina 1870–1913. Vuosina 1946–2001 Iso-Britannian prosessi ei vaikuttanut Granger-kausaalisesti Itämeren alueen pohjoismaiden prosesseihin, mutta Itämeren alueen pohjoismaiden prosessit vaikuttivat Granger-kausaalisesti Iso-Britannian prosessiin. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat seuraavien kirjoittajien artikkelit: Dolado ja Lütkepohl (1996), Doornik (1996), Elliott, Rothenberg ja Stock (1996) ja Teräsvirta (2004). Lisäksi seuraavien kirjoittajien kirjat olivat tärkeitä: Hamilton (1994), Kenwood ja Lougheed (1999) ja Lütkepohl (2005). Tutkielman aineiston lähteinä käytettiin Maddisonin kirjoja (1995, 2003).