Browsing by Subject "yhteiskuntakehitys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Vaattovaara, Mari; Joutsiniemi, Anssi (2018)
    Akateeminen viisaus kaupungistumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi on jäänyt yksittäisten oppiaineiden sisään. Samalla näkökulmat kaupunkikehityksen ymmärtämiseksi ovat tieteen ja tutkimuksen siivittämänä syventyessään pikemminkin kaventuneet. Yksittäiset tutkimusprojektit ovat pyrkineet ymmärtämään monimuotoistuvan kaupungin dynamiikkaa mutta jääneet kuitenkin ajallisesti varsin lyhyiksi ja siten kasvavaan kysyntään nähden sekä saavutuksiltaan vaatimattomiksi että merkitykseltään riittämättömiksi.
  • Saari, Juho (Kuluttajatutkimuskeskus, 2013)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 8
  • Ahonen, Jorma (2005)
    Tutkimuksessa tarkastellaan koulujärjestelmämme tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi suunnitellun ja vuosina 2001-04 toteutettuun ja Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Opetusalan koulutuskeskuksen organisoimaan Ope.fi I - koulutushankkeeseen osallistuneiden ohjaajien ilmoittamia ohjaajakoulutukseen hakeutumisen perusteita ja motiiveja. Motiivien tutkimisen taustalla on tietoyhteiskuntaohjelmankauden ja -strategian uudistusvaiheessa vuonna 1999 havaittu ja OPEPRO-täydennyskoulutuksen ennakointihankkeessa esitetty tilanne, jossa opettajien tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen taso havaittiin kaikilla koulujärjestelmän tasoilla odotettua heikommaksi. Tilanteen korjaamiseksi käynnistettiin laaja valtakunnallinen koulutusohjelma, jonka osallistujille asetettiin tehtäväksi parantaa tilanne ohjaamalla ja kouluttamalla kollegoitaan paikallistasolla tieto- ja viestintätekniikan perustaitoisuuteen (Ope.fi I-taitotaso) ja poistaa siten koulujärjestelmän jatkokehittämistä estävä osaamiseen ja uudenlaisen teknologisen kulttuurin omaksumiseen liittyvät hidasteilmiöt. Teknologista diffuusiota koskevassa tutkimuksessa tällaisina kehityksen hidasteina tunnetaan Geoffrey A. Mooren mukaan nimetty ns. Mooren-kuilu-ilmiö, jossa innovaatioiden leviäminen ja kehitys pysähtyy muutosta eteenpäin vievien innovaattoreiden ja visionäärien ja muutokseen epäilevästi suhtautuvan enemmistön väliseen kommunikatiiviseen kuiluun. Tutkimuksen viitekehyksessä on myös Everett M. Rogersin luoma teoria diffuusioprosessissa vaikuttavien eri suuntiin kehityksessä vaikuttavien aktoriryhmien toiminnasta teknologisten innovaatioiden adaptaation ja toimintakulttuurien uudistumisen joko edistäjinä tai hidastajina. Tutkimuksessa arvioidaan hankkeeseen osallistuneiden ohjaajien mahdollisuutta toimia koulujärjestelmässämme sekä aktiivisena ja kulttuuria muokkaavana aktoriryhmänä ja siten Mooren-kuiluilmiön ylittämisen fasilitoijina. Tutkimuksen otsikossa ja tekstissä luonnehditaan ohjaajia kuilujen ja kulttuurirajojen ylittämiseen viittaavien metaforien kautta, kuten lipunkantajat, sillanrakentajat ja pioneerit. Kehityksen hidasteilmiön poistamisen mahdollisuutta ja onnistumista tutkitaan myös alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta kuvaamalla ohjaajakoulutusten ulottuvuutta ja jakautumista eri puolille maata. Tutkimuksen aineisto koostuu ohjaajakoulutusten päättöjaksoilla suoritetusta arviointikyselystä, jossa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kaikkiaan 16:een eri koulutukseen hakeutumisen perusteena mahdollisesti oleviin motiiviväitteisiin. Aineisto koostuu kaikkiaan 878 Ope.fi I -ohjaajan vastauksista, 48:ssa eri ohjelmassa. Aineistoa on käsitelty ja analysoitu kvantitatiivisen tutkimusmetodiikan mukaan. Saatuja tuloksia on tarkasteltu teoriataustaa vasten sekä päätelty löydetyistä motiivifaktoreista ohjaajajoukon kykyä, mahdollisuuksia ja tahtotilaa toimia tietoyhteiskuntakehityksen edistämisen kontekstissa aktiivisen voimana myös kehityksen seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksen mukaan ohjaajajoukon ilmoittamat motiiviperusteet osallistua ohjaustyöhön ja koulutukseen latautuvat kaikkiaan neljään orientaatiofaktoriin, jotka jakautuvat osallistumisen perusteina: tavoite- ja kehityssuuntautuneisuuteen, oppimisen ja oppimisen kautta saavutettavan hyödyn tavoitteluun, sosiaaliseen suuntautuneisuuteen sekä tukiorientaatioon. Tukiorientaation faktoriin latautui merkittävinä motiiviperusteina ja yleensä osallistumisen mahdollistajina ohjelman maksuttomuus, työnantajan tuki ja kollegoiden kannustus. Tutkimuksessa löydettiin myös tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja vertailtaessa ja testattaessa vastaajaryhmien taustamuuttujia suhteessa löydettyihin faktoreihin ja orientaatiosuuntiin. Tulosten mukaan ohjelmaan osallistuneet naiset ovat oppimisorientoituneempia kuin miehet, jotka puolestaan ovat motiivisuuntana sosiaalisesti orientoituneempia kuin naiset. Pienistä kouluista tulevat ohjaajat ovat puolestaan merkitsevästi oppimisorientoituneempia kuin suurten koulujen ohjaajat. Kaikkiaan ohjaajien ilmoittamat toimintamotiivit ovat vahvoja ja hyvin yhdenmukaisia ja -suuntaisia. Tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että tässä hankkeessa ja tietoyhteiskuntakehityksen vaiheessa vaikuttaneet aktorit omaisivat riittävän tahtotilan ja motivaation johdattaa kollegansa tieto- ja viestintätekniikan perustaitoisuuteen ja sen aktiiviseen käyttämiseen tarvittavaan asennemuutokseen. Hankkeen seurauksena koulujärjestelmässä olisi siis toiminnallinen valmius seuraavaan strategiseen kehittämisvaiheeseen, jossa tieto- ja viestintäteknologia voidaan ottaa käyttöön koulun arjessa oppimisen tueksi, menetelmällisesti sujuvasti ja opettajien tietoisena didaktisena ja pedagogisena ratkaisuna.
  • Haimi, Olavi (2000)
    The study examines the theoretical and practical developments in societal planning in Finland, and the link between this and important events in Finnish history and social development. Certain aspects of developments outside Finland are also examined, with the United Kingdom forming the main point of comparison. The study focuses on the period from mercantilism to the end of the twentieth century. The study concentrates on social policy planning in Finland up to the end of the 1980s, at which time the ideology of planning came to a close. The recent planning in Finland is examined in two case studies which deal with the drafting of the 1990s reform in central government grant for local authorities. The study also includes an annex containing a review of planning theories and methods. The results of the study reveal a number of distinct periods in the development of societal planning in Finland. The differences between these periods are connected with changes in Finnish society. Planning has received impetus from wars and from the need to preserve social harmony, and in periods of economic upturn. The same development trend is also found in other countries. The economic recession of the early 1970s put an end to the planning boom in Finland. The improvement in economic circumstances at the end of the decade did not, however, lead to a planning revival, but instead the impact of market forces in social development grew stronger on a wave of neoliberal ideology. Although planning was on the decline, there began one of Finland's most significant planning reforms of the entire century: the reform in central government grant for local authorities. There were actually two reforms, one beginning in 1989 and the other in 1995. The study critically examines the drafting of the reforms and concludes that in many respects this did not meet the requirements generally set for planning. The material of the study comprised mainly literature of societal planning, committee reports and documents of parliament.