Browsing by Subject "yhteiskuntaluokat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 35
  • Valenius, Johanna (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, 2000)
    Väki voimakas;13
    Artikkelissa tarkastellaan sukupuolen rakentamisesta ja politiikasta käsin työläisäidin matriarkaalista naurua amerikkalaisessa tilannekomediassa ja yhteiskunnassa
  • Jokinen, Jorma (2000)
    Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata alempien toimihenkilönaisten asema luokkateorioiden valossa. Taustalla vaikuttavan yhteiskunnan rakennemuutoksen luonne on vielä epäselvä. Naiset on nähty tässä muutosprosessissa joskus uudenlaisena työväenluokkana joskus osana alempaa keskiluokkaa. Luokkateorioiden on väitetty olevan kyvyttömiä käsittelemään sukupuolta. Erilaisista luokkarakennemalleissa löytyy aina jokin luokka-asema, missä naisilla on yliedustus ilman, että tätä olisi huomioitu luokkatutkimuksissa. Niinpä työssä pohdiskellaan myös naiserityisyyden roolia luokka-aseman määräytymisessä. Työ perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1990 "Työelämän laatu haastattelututkimuksen" 3483 palkansaajan vastauksiin. Työ on kvantitatiivinen ja perusperiaatteena on vertailu alempien toimihenkilönaisten ja muiden sosioekonomisten ryhmien välillä eri kriteereillä ja tarkoituksena on saada vähitellen kuva heidän luokka-asemastaan – luokka-asema ei ole mitattavissa. Työssä ei haluttu sitoutua mihinkään yksittäiseen ja kiistanalaiseenkin teoriakehikkoon. Käytettävät vertailukriteerit perustuvat yhdistelmään marxilaisuuteen ja weberiläisyyteen pohjautuvaa tutkimusta. Keskeistä alempien toimihenkilönaisten luokka-asemaa määriteltäessä ovat työprosessin autonomia ja työmarkkinaresurssit. Faktorianalyysin ja faktoripistemäärien avulla luodaan kullekin sosioekonomiselle ryhmälle viisiulotteinen autonomiaprofiili. Tämän perusteella alempien toimihenkilönaisten päätöksentekomahdollisuudet niin omassa työprosessissa kuin työorganisaatiossakin ovat samantasoiset työntekijöiden kanssa. Toimihenkilömäisyys puolestaan liittyy työn luonteeseen, mikä näkyy ammattien korkeana hoiva- ja palveluintensiivisyytenä sekä henkisenä vaativuutena. Työmarkkinaresurssien – tässä työssä koulutuksen – osalta alempien toimihenkilönaisten tilanne on mielenkiintoinen. Naisten yleinen koulutustason kohoaminen on pitkälle seurausta alempien toimihenkilönaisten koulutustason parantumisesta. Koulutustason kohoaminen ei ole lähentänyt sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa vaan pikemminkin ryhmien eriytyminen tutkinnontason suhteen on korostunut. Alempien toimihenkilönaisten luokka-aseman osoittautuessa ristiriitaiseksi tarkastellaan jäsentyykö heidän luokkatilanteensa työntekijöiden vai muiden toimihenkilöryhmien mukaisesti. Vaikka luokkatilanteen tarkastelussa korostuu heidän työnsä henkisyys ja tätä kautta toimihenkilömäisyys, niin keskeisemmäksi osoittautuu heidän työntekijöiden kaltainen asemansa työvoimana, mikä erottaa heidät muista toimihenkilöryhmistä. Alempien toimihenkilönaisten ja työntekijöiden luokka-asemat ovatkin samanlaisia ja erot ovat lähinnä ammattien välisiä. Alempia toimihenkilönaisia voidaan kutsua toimihenkilötyöläisiksi. Työntekijöiden ja alempien toimihenkilönaisten asemien välillä ei ole nähtävissä kovin suurta vastakkainasettelua, mutta naiserityisyyden kokemisen voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka samankaltaiseksi tai erilaiseksi alemmat toimihenkilönaiset kokevat itsensä suhteessa työntekijöihin. Tämä vaatii luokkatietoisuuden ja luokkien yhteiskunnallisen merkityksen tutkimista, mikä on jatkotutkimuksen asia. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet luokkatutkimuksen osalta ovat Kivisen (1987) "Parempien piirien ihmisiä–näkökulma uuteen keskiluokkaan", "Luokkaprojekti" (1984) sekä Alestalon (1986) "Structural Change, Classes and the State". Goldthorpen ja Marshallin (1992) artikkeli The Promising Future of Class Analysis: A Response to Recent Critiques. Naistutkimuksesta Julkusen naisten asemaa ja hyvinvointivaltiota käsittelevät kirjoitukset.
  • Ursin, N. R. af (Förlagsaktiebolaget Otava, 1903)
  • Ursin, N. R. af (Mayer & Müller, 1904)
  • Mustakallio, Maarit (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielman tavoite on selvittää, millä tavalla yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa 1800 - luvun lopun ja 1900- luvun alun joulukorttien kristillisiin kuva- aiheisiin. Suomalaisessa agraariyhteiskunnassa alkaa teollinen murros 1800- luvulla, ja se heijastuu koko yhteiskuntaan. Pystyykö yhteiskunta vastaamaan kansalaistensa muuttuneisiin tarpeisiin? Vaikuttaako murros joulukorttien kuva- aiheisiin? Tutkielmassa selvitetään syitä yhteiskunnan muuttumiseen ja sen vaikutukseen joulukorttien kristillisten kuva- aiheitten muuttumiseen. Joulun vietto ei ollut varhaiskristilliseen aikaan itsestään selvää, sillä seurakunta odotti Jeesuksen toista tulemista. Kristittyjen vainot olivat jatkuvat 300- luvulle saakka, jonka jälkeen kristillisyys ilmeni voimallisesti. Seimiä rakennettiin kirkkoihin, Paavi Liberiuksella oli Rooman ensimmäinen seimi, hopeinen, vuonna 360, jota kuljetettiin Rooman kaduilla jouluisin. Myös mysteerinäytelmät kehittyivät, kuuluisin niistä on Fransiskus Assisilaisen, messun yhteyteen, rakentama kokonaisuus 1200- luvun alussa. Seimet, mysteerinäytelmät ja paikalliset tavat joulun kontekstissa olivat esikuvia, joiden mukaan rakentui joulun kuvasto ihmisten mieliin. Tämä kuvasto toimi pohjana joulukorttiteollisuudelle, joka voimistui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Teollistumiskautta ennen olivat ylemmät säädyt olleet mahdollisuudessa lähettää visiittikortteihin kirjoitettuja joulun toivotuksia toisilleen. Laajemmalle väestönosalle se ei ollut mahdollista heikon luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Esteenä oli myös tarveaineiden puute joulukorttien kotiperäiseen valmistamiseen. Suurempi este olivat toistuvat nälkä- ja katovuodet. Samaan aikaan, kun Macy´s tavaratalo teki hyvää tulosta, vuonna 1867 New Yorkissa, kärsittiin Suomessa, vuonna 1856 alkaneiden, nälkä- ja katovuosien huipusta, jonka seurauksena 26.000 lasta jäi orvoksi. Tosin samaan aikaan Suomeen tuotiin leluja ja valtiollinen kehitys jatkui. Ongelmien kenttä oli laaja, Suomessa oli ihmisiä, joita katovuodet eivät koskettaneet lainkaan. Tässä kontekstissa luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen oli hidasta. Teollinen kehitys eteni ja sai työvoimansa ympäröivältä maaseudulta. Vähitellen työaikalait mahdollistivat koulunkäynnin. Rahapalkkaan siirtyminen teki mahdolliseksi myös joulukorttien ostamisen ja lähettämisen kotiin. Joulukorttien voimakkaasti lisääntynyt tuottaminen toi markkinoille kauniita, monivärisiä kortteja. Visiittikortit ja muut 1800- luvun sekalaisen kuvaston kortit olivat menneisyyttä, uudet kortit toivat joulun kuvaston kaikkien ulottuville. Postimaksujen halpeneminen teki mahdolliseksi lähettää niitä useammille sukulaisille.
  • Lafargue, Paul (M. V. Vuolukka, 1907)
  • Hakala, Riitta (2000)
    Viimeisen runsaan sadan vuoden kuluessa on perheiden lapsiluku pienentynyt huomattavasti kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa. Suomessa syntyvyys rupesi pienentymään huomattavan nopeasti 1910-luvun alussa. 1930-luvun lopulle jatkuneen hedelmällisyyden pienentymisen seurauksena naisten keskimäärin synnyttämien lasten lukumäärä putosi lähes puoleen. Hedelmällisyyden pienentymisessä oli kyse nimenomaan aviollisen hedelmällisyyden pienenemisestä. Toisin sanoen avioparit olivat alkaneet tehokkaasti rajoittaa lastensa lukumäärää. 1910-luvulla lapsirajoitus herätti mielenkiintoa myös julkisuudessa. Lapsirajoituksella oli puolestapuhujia, mutta myös vastustajia. Tutkielmassa verrataan kahden eri naisjärjestön, työläisnaisliikkeen ja kristillis-siveellisen Valkonauha-järjestön, lehdissä 1910-luvulla käytyä keskustelua lapsiluvun rajoituksesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia argumentteja keskustelussa käytettiin. Tutkimushypoteesina on, että naisten mielipiteenmuodostus suodattui ainakin osittain erilaiseksi luokan (politiikan) vaikutuksesta. Työläisnaisessa ja Valkonauhassa käyty keskustelu lapsirajoituksesta piti sisällään monia erilaisia argumentteja: taloudellisia, moraalisia, terveydellisiä ja rotuhygienisiä. Lisäksi lapsirajoitus liittyi keskeisellä tavalla kysymykseen naisen asemasta. Sen sijaan väestölliset argumentit eivät vielä 1910-luvulla olleet keskustelussa juurikaan esillä. Työläisnaisliikkeellä ei ollut yksimielistä kantaa lapsirajoitukseen. Työväenluokan naisiin kuului paitsi lapsirajoituksen kannattajia, epävarmoja ja välittävänä kannalla olevia myös lapsirajoituksen vastustajia. Osa työläisnaisista ajatteli, että työläisillä tuli olla oikeus vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa rajoittaa lastensa lukumäärää. Taloudellisten argumenttien lisäksi lapsirajoitusta puolustettiin naisen asemaan liittyvinä argumenteilla sekä myös rotuhygienisin perustein. Osa työläisnaisista piti lapsiluvun rajoitusta sosialismin vastaisena. Osalle työläisnaisista kysymys oli myös moraalinen. Valkonauhalle lapsirajoitus oli ensisijaisesti siveellinen ja moraalinen kysymys. Keskeistä kysymyksessä oli itse tapahtuma, hedelmöittymisen estäminen, joka valkonauhalaisten mielestä oli luonnonvastaista, puuttumista Jumalan säätämään järjestykseen. Valkonauhassa oltiin huolestuneita siitä, että jos sukupuoliyhteys irrotettaisiin suvunjatkamisesta, seurauksena olisi avioliiton ulkopuolisten suhteiden lisääntyminen ja yhteiskunnan siveellinen ja moraalinen rappio. Moraalisten argumenttien lisäksi Valkonauha vastusti ehkäisyvälineitä terveydellisillä argumenteilla. Estääkseen yhteiskuntaa vajoamasta siveettömyyteen Valkonauha yritti saada ehkäisyvälineiden mainostamisen ja myynnin lailla kielletyksi. Vastaavia lakeja oli säädetty monissa muissa maissa. Suomessa näin ei kuitenkaan Valkonauhan pettymykseksi tapahtunut. Työläisnaisliikkeen ja Valkonauhan suhtautuminen muodostui osittain erilaiseksi, mutta asetelma ei kuitenkaan ollut mustavalkoinen. Erilaisista lähtökohdista huolimatta naiset saattoivat päätyä samaan lopputulokseen.
  • Santala, Kirsi (Helsingfors universitet, 2015)
    The school market has become a part of Finnish educational system. Previous research has indicated that the family background affects the operating of families on the school market. Especially high-educated families make school choices in Finland's big cities. The aim of this study was to examine families' school choices, arguments for the school choice and school choice orientations in comparison with parental educational level. The study was conducted when students were transferring to upper stage of comprehensive school. I examined these phenomena at the local level in two municipalities which have different school choice spaces (Espoo and Vantaa). The special interest was to study low-educated families. The research material was a part of the research project Parents and School Choice - Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC). The data was collected from families whose child was moving to the upper stage of comprehensive school in 2012. The data was analyzed with quantitative methods. School choice was measured in terms of special emphasis, choice of A1- and A2- languages and choice between the nearest school and another school. I also compared Espoo and Vantaa and examined arguments for the school choice. School choice orientations included four sum scores: comprehensive school-, school market-, student background- and future orientation. I examined these orientations with parametric analysis of variance and with nonparametric Mann-Whitney U- and Kruskall-Wallis tests. Low-educated families chose less often special emphasis and also applied less often school place for their child. The language choices and arguments for the school choice varied by the educational level of the families. At the municipality level the differences between different education levels of the families and the school choice existed especially in Espoo, which provides wide variety of school choice possibilities. The school achievements of the child were connected to school choices and the future expectations of the parents. The future expectations indicated in the survey for example the importance families give on school choice in relation to future educational possibilities. The educational background of the family had also an effect on the school choice, the arguments for the school choice and on the school choice orientations.
  • Lafargue, Paul (Työväen Sanomalehti, 1907)
  • Pärssinen, Hilja (Työmiehen kustannusyhtiö, 1907)
  • Sombart, Werner (Osuuskunta Kehitys, 1907)
  • Uuksulainen, Sanna (2007)
    Tutkielmassa selvitetään luokka-aseman merkitystä suomalaisten nuorten lehtien lukutottumuksissa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, onko lehtien lukemisessa nähtävissä yhteiskunnallisiin luokkarakenteisiin viittaavaa eriarvoisuutta? Haastateltavina on 12 pääkaupunkiseudulla asuvaa nuorta opiskelijaa. Opiskelijat on valittu eritasoisista oppilaitoksista aina ammattikoulusta yliopistoon. Erilaisten opintolinjojen lisäksi haastateltavien luokka-asemaa määrittää heidän vanhempiensa koulutus ja nykyinen ammatti. Haastatteluissa on pääpaino neljällä haastatteluja varten valitsemallani lehdellä: Suomen Kuvalehdellä, Helsingin Sanomilla, Iltalehdellä ja 7 Päivää -lehdellä. Lisäksi haastatteluissa käsitellään jonkin verran muita lehtiä ja sähköistä mediaa. Tutkimuksessa käyn läpi Suomen yhteiskuntaluokkien historiaa alkaen 1900-luvulta edeten keskustelemaan siitä, millä tavoin luokkien eriarvoisuus on nähtävissä nykypäivänä. Lisäksi käsittelen sitä, kuinka yhteiskuntaluokat näkyvät lehdissä ja niiden lukijoissa. Vertailukohteena ovat brittiläiset lehdet ja Englannissa tekemäni kandidaatin työ ulkosuomalaisten nuorten lehtien lukemisesta. Tutkimusmenetelmänä käytän teemahaastatteluja. Teemoinani ovat lehtien lukutottumukset, lähipiirin vaikutus nuorten lukutottumuksiin sekä mielikuvat lehdistä ja niiden lukijoista. Ensimmäisessä osiossa kartoitan sitä, kuinka paljon haastateltavat lukevat haastatteluja varten valittuja lehtiä ja muita julkaisuja. Toisessa teemaosiossa tarkastelen haastateltavien lapsuudenperheen ja ystäväpiirin lukutottumuksia ja niiden vaikutusta haastateltaviin. Kolmannessa teemaosiossa käsittelen sitä, kuinka luokkasidonnaisia mielikuvia haastateltavilla on tietyistä lehdistä ja niiden lukijoista. Käytän myös apuna koko väestöä kartoittavia tutkimuksia, erityisesti suoraan lehdiltä saamiani Taloustutkimus Oy:n (2006) KMT Lukija Syksy05/Kevät06:n (Levikintarkastus Oy) tuloksia. Tutkimukseni keskeinen tulos on, että luokka-asemalla on haastatteluotoksessani vaikutusta lehtien lukemiseen ja muista lukijoista muodostettuihin mielikuviin. Opiskeluala vaikuttaa lukutottumuksiin. Myös lähipiiri, erityisesti vanhemmat, ovat tärkeällä sijalla siinä, mitä lehtiä nuoret alkavat itse lukea. Joissakin tapauksissa pelkkä vanhempien antama esimerkki tietyn lehden lukemisesta riittää, mutta yhtä lailla merkittäviä ovat vanhempien kanssa yhdessä vietetyt lukuhetket lapsuudessa ja sitä kautta saatu innostus tietyntyyppiseen lukemiseen. Myös koko väestöä kartoittava tutkimustieto tukee sitä, että luokka-asema vaikuttaa lukemiseen. Esimerkiksi akateemisesti koulutetut ovat yliedustettuina tiettyjen lehtien lukijaprofiileissa. Tärkeimpiä tutkimuksessa käytettyjä lähteitä ovat Pierre Bourdieun (1984) Distinction, Beverly Skeggsin (2004) Class, self, culture, Sanna Sanaksenahon (2006) Eriarvoisuus ja luottamus 2000-luvun Suomessa, suomalaista luokkayhteiskuntaa käsitteleviä teoksia (esim. Blom 1999) sekä sosiaalista pääomaa käsittelevät teoriat (Putnam 2000, Halpern 2005).
  • Laitamo, Mikko (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, 2000)
    Väki voimakas;13
    Artikkelissa käsitellään on suomalaisen studio- ja vaalielokuvien työläisyyden representaatioita, erityisesti sitä miten niissä nauratettiin yleisöä niin herrojen kuin rahvaankin kustannuksella.
  • Sillanpää, Miina (Sos.-dem. naiset, 1920)
    Uusi Työläisnaisen Joululehti
  • Mörne, Arvid (19??)
  • Hiilamo, Heikki (2015)
  • Kautsky, Karl (Työväen sanomalehti-osakeyhtiö, 1908)
  • Heikkilä, Elsa (2019)
    Taiteellis-pedagoginen opinnäytteeni tarkastelee tanssityöläisen minuutta ja toimijuutta sekä siihen vaikuttavia tasoja. Lähestyn minuutta ja toimijuutta henkilökohtaisesta situaatiostani sekä historiastani käsin käyttäen aineistona omaa oppimispäiväkirjaani. Lisäksi käytän aineistona työryhmän sekä yleisön haastattelumateriaalia Sillä minä on katoava –esityksen osalta. Työni rakenteen lähtökohtana käytän Felix Guattarin Kolme ekologiaa –kirjaa ja sen esittelemien kolmen tason vaikutuksia minuuteen sekä toimijuuteen. Opinnäytteeni pohjautuu Guattarin ajatusten lisäksi feministiseen teoriaan, intersektionaalisuuteen, dialogisuusfilosofiaan ja holistiseen ihmiskäsitykseen. Praktiikassani intersektionaalisuuden huomioiminen ja feminististen pedagogiikan käytännöt tukevat ja täydentävät dialogisuusfilosofiaan nojaavia toimintatapoja. Sillä minä on katoava –esitys toteutettiin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa syksyllä 2018. Prosessin vetäjänä pyrin mahdollistamaan tasavertaisen toimijuuden kaikille työryhmän jäsenille sekä luomaan tilaa, jossa kaikenlaiset kokemukset ja tuntemukset saavat olla osa prosessia. Esitys tapahtui esiintyjien kanssa jaetussa tilassa, jossa yleisö sai liikkua vapaasti esityksen aikana. Ensimmäisessä luvussa kirjoitan mentaalisesta tasosta minuuden näkökulmasta. Avaan minuutta filosofisessa merkityksessä ja kirjoitan siitä, minkälaisista lähtökohdista lähestyimme minuutta Sillä minä on katoava -esityksen prosessissa. Toisessa luvussa lähestyn sosiaalista tasoa yhteiskuntaluokan, tanssijuuden sekä äitiyden näkökulmista. Pohdin tasavertaisen toimijuuden muodostumista ja sitä, minkälaisia kysymyksiä voisi huomioida sitä rakentaessaan. Kolmannessa luvussa pohdin ympäristöllistä tasoa ja moniaistisen työskentelyn yhteyksiä luontosuhteeseen. Kirjoitan siitä, miten taiteellisessa prosessissa toimintamme lähtökohtana voisi olla ei-inhimillisten ja inhimillisten toimijoiden kunnioittaminen. Lähestyn kysymystä kanssakulkijuuden näkökulmasta, jota avaan sekä taiteellisen prosessimme osalta että katsojapositiosta käsin. Lopuksi pohdin sitä, mitä olen oppinut opinnäyteprosessini aikana. Pohdin muutoksia etiikassani ja maailmankuvassani. Tämän prosessin jälkeen olen askeleen lähempänä sellaista toimijuutta, joka mahdollistaa tanssityöläisenä toimimiseni dialogissa yhteiskunnan kanssa. Toiveenani on tehdä työtä, joka on epämääräistä ja haurasta. Haluan löytää töitä, joissa minua ei sijoiteta kapean ammattinimikkeen toimijuuden mahdollistavaan maailmaan. Haluan tuntea vapauden kokemuksen tehdessäni työtäni. Sellaisen vapauden, joka saa minut unohtamaan, että tässä on kyse työn tekemisestä. Ehkä kyse onkin elämisestä ja siitä, että tuntee olevansa elossa. Taide ja elämä limittyvät, sotkeutuvat ja ympäröivät minua. Ymmärrykseni omasta situaatiostani ja sen vaikutuksista toimijuuteeni on vahvistunut maisteriopintojeni aikana. Olen oppinut hahmottamaan yhteiskunnallista ja sosiaalista rakennettamme paremmin ja hahmotan oman paikkani siinä selkeämmin. Opinnäytteeni tekee näkyväksi eriarvoisuutta, jota rakenteet kannattelevat. Praktiikkani ehdottaa, että rakenteita tulee ja voi huomioida konkreettisilla toimilla. Kysyminen, keskusteleminen, kuunteleminen, tilan antaminen ja kanssakulkijan roolin ottaminen ovat ehdotuksiani omalakisen toimijuuden vahvistamiseen. Tarkoituksena ei ole poistaa erilaisia lähtökohtia ja taustoja, mutta voimme toivottavasti tasoittaa tietä huomioimalla ne.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1909)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja