Browsing by Subject "yhteiskuntatieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Forsman, Maria (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (3)
  • Kautsky, Karl (Kansanvalta, 1919)
  • Hyvönen, Heli (Väestöntutkimuslaitos, 2009)
    Immigration is one of the most topical international issues of our time. Worldwide, the number of immigrants has doubled over the last twenty years, and migration patterns have become so diversified that they now constitute a kind of “chaos”. The number and significance of women as migrants has also increased, which is earning women growing attention among scholars. This study looks at the migration of women, in particular mothers of small children, in both directions between Finland and Estonia, following the latter’s re- independence. The data consists of in-depth interviews conducted in 2005 with 24 Finnish and 24 Estonian immigrant women. The focus was on the women’s expectations and experiences of their new country of residence, acculturation – i.e. adjusting to a new environment, social networks in the country of origin and the new country, and models of motherhood following immigration. The primary research question was formulated as follows: Which factors have influenced the formation of female immigrants’ social ties, thus contributing to the formation of motherhood strategies and afecting internal family dynamics in the new country? The research consists of four previously published independent articles as well as a summary chapter. The study’s findings indicate that Finnish and Estonian women migrated for diferent reasons and at diferent times, and that their migration patterns also difered. Estonian migration occurred mainly in the 1990s, and most immigrants intended to return later to their country of origin. Regardless of the reason for migrating that they gave to immigration officials, other key reasons often included the desire for a more stable living environment and better income. Only four of the Estonian women had immigrated together with an Estonian husband, while two- thirds came because of marriage to a Finnish man. Most of the Finnish women, on the other hand, migrated after 2000 and either came with their family as a result of a spouse’s job transfer, or came by themselves to further their studies. In most cases, the migration was a temporary solution intended to promote one’s own or one’s spouse’s career advancement. Because the reasons for migrating were diferent between Finnish and Estonian women, their expectations of the new country and their status in it were also diferent. In terms of both social and economic standing, the position of Finnish immigrants was categorically better. The reason for migrating had an impact on one’s orientation toward the receiving society. Estonian women and Finns who migrated for marriage or edu cational reasons became immediately active in forming institutional and social ties in the new society. Conversely, the women had migrated because of work had little contact with Estonian society, and their social networks consisted of other Finnish immigrants. Furthermore, they maintained strong institutional and social ties to Finland and therefore felt no need to anchor themselves to Estonian society. The Finnish and Estonian women who were better integrated into the receiving country also maintained strong social ties to their country of origin. Women who became integrated into the receiving country as a result of giving birth to children utilized various services directed at families with children. In part, such services conveyed to the women the conceptions that were prevalent in the surrounding society concerning the treatment of children and the expectations on mothers, both of which difer to some extent in Finland and Estonia. had an impact on strategies of motherhood, internal family dynamics, and gender Regardless of the reason for migrating, or the country of origin, immigration equality. Most Estonian women had to do without the child-care help provided by relatives; before immigrating, some women had even had daily child-care assistance from family members. However, Estonian women who were married to Finns did receive help from the spouse and sometimes also the spouse’s relatives. Conversely, Finnish women who had immigrated because of a spouse’s job transfer were faced with the opposite situation, in which they bore the main responsibility for domestic work and child care. They were, however, in a position to pay for domestic help. Hence, the women who had integrated into a new society had to construct their own perceptions of motherhood by reconciling the motherhood models of both the cause of a spouse’s job transfer found that being a stay-at-home mother challenged previously self-evident behaviors. Receiving country and the country of origin, whereas women who had migrated because of a spouse’s job transfer found that being a stay-at-home mother challenged previously self-evident behaviors.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (9)
  • Rainio, Johanna (2002)
    Tutkielmassa tarkastellaan 1960-luvun alun henkistä maanpuolustusta. Puolustusministeriön alaisuudessa toiminut Henkisen maanpuolustuksen komitea istui vuosina 1960-1962. Komitean mietinnössä henkisen maanpuolustuksen päämääräksi ilmoitettiin ”henkinen varustautuminen” kylmän sodan olosuhteissa, joissa valtiot rauhankin aikana pyrkivät saavuttamaan vaikutusvaltaa muiden kansojen keskuudessa ”henkisen, taloudellisen yms. ylivallan” muodossa. Suomalaisen henkisen varustautumisen perustaksi komitea asetti kaksi tekijää: ulkopoliittisen puolueettomuuden sekä demokraattisen yhteiskuntamuodon. Samalla mietintöön liittyneessä sosiologisessa tutkimuksessa annettiin suomalaiselle isänmaallisuudelle uusi moniarvoinen perusta. Henkinen maanpuolustus oli toimintaohjelma, jonka kautta näistä elementeistä tehtäisiin kaikkien suomalaisten hyväksymä ja tuntema ”yleinen mielipide”. Vaikka henkistä maanpuolustusta on tutkittu vähän, sille on monessa yhteydessä annettu selvä rooli isänmaallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien teemojen uudelleenmäärittäjänä. Olemassaolevan tutkimustiedon puutteellisuus ja henkisestä maanpuolustuksesta vallitsevan kuvan epätäsmällisyys on tutkielman lähtökohta. Tutkielmassa kysytään millä tavoin on mahdollista muodostaa kokonaisvaltaisempi kuva ilmiöstä, jota 1960-luvun alussa kutsuttiin henkiseksi maanpuolustukseksi. Miten pinnallisesti katsoen niinkin erilaiset teemat kuin moniarvoinen isänmaallisuus ja ulkopoliittinen puolueettomuus ohjautuivat henkisen maanpuolustuksen yhteyteen. Työssä hahmotetaan myös toimijoita isänmaallisuuden ja maanpuolustuksen henkisen perustan määrittelemisen taustalla. Ketkä näihin kysymyksiin tutkittavan ajankohdan Suomessa tunsivat mielenkiintoa? Tutkimustehtävä eli henkisen maanpuolustuksen taustan ja sisällön aikaisempaa kokonaisvaltaisempi tarkastelu toteutetaan seuraamalla mietinnön keskeisimpiä teemoja eli moniarvoista isänmaallisuuskäsitystä, ulkopoliittista puolueettomuutta sekä demokratian periaatteita koskevaa keskustelua toisen maailmansodan jälkeisestä murroksesta alkaen. Tutkielmassa avautuu monitasoinen Suomen ulkoista asemaa ja sisäistä järjestystä koskeva ajattelutapojen ja määrittelyiden kenttä. Toimijoiden osalta tarkastelu on rajattu suomalaisen politiikan ei-kommunistisiin piireihin. Tutkielmassa osoitetaan, että näiden piirien keskinäinen rajankäynti isänmaallisuuden ja maanpuolustushengen ehdoista nivoutuu monella tapaa yhteen vuonna 1960 käynnistyneen henkisen maanpuolustuksen kanssa. Rajankäynnissä yhteiskuntatieteiden kyky tuottaa ympäröivää todellisuutta koskevia 'objektiivisia' käsitteitä ja tulkintoja sai merkitystä käytännön politiikan kannalta. Tässä tapauksessa korostuu etenkin sosiologian ja kansainvälisen politiikan tutkimuksen rooli. Tutkielmassa todetaan, että henkistä maanpuolustusta voi perustellusti pitää osana yhteiskunnallis-poliittista (aate)mekanismia, jonka avulla Suomen kansainvälinen asema kylmän sodan ideologisella raja-alueella ja Neuvostoliiton naapurissa sekä toisaalta kommunismi suomalaisen yhteiskunnan sisällä artikuloitiin kansalaisille. Tutkielman johtopäätös on, että nämä vaikeat kysymykset suomalaistettiin tosiasioiden tunnustamiseen uskovan realismin yhtälailla suomalaistetussa viitekehyksessä. Henkinen maanpuolustus oli omalta tärkeältä osaltaan vakiinnuttamassa kokonaisvaltaista ’suomalaista mallia’, jonka sisällä kiintymys omaa yhteiskuntaa ja maata kohtaan oli kansallisen edun kannalta turvallista kanavoida.
  • Heinonen, Riina; Peltola, Taru; Valve, Helena (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2008
  • Pohjois-Koivisto, Tiina (2005)
    Pro gradu -työssäni tarkastelen sitä, miten yhteiskuntatiede näkyy suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Aamulehden yhteiskuntatiedettä käsittelevistä jutuista. Olen ottanut jokaisesta sanomalehdestä yhden kuukauden lehdet aineistooni. Tiedejournalismin tutkimus on keskittynyt luonnontieteiseen ja lääketieteiseen, vaikka yhteiskuntatieteiden on havaittu olevan yksi yleisimmistä tiedeaiheista. Yhteiskuntatieteen näkyvyyttä mediassa ovat tutkineet yhdysvaltalaiset Weiss ja Singer (1988) sekä brittiläiset Fenton, Bryman, Deacon ja Birmingham (1998). Suomessa Erkki Kauhanen toteaa väitöskirjassaan yhteiskuntatieteiden olevan yksi pääkirjoitusten yleisimmistä tiedeaiheista. Nämä kolme tutkimusta ovat tutkimukseni tärkeimpiä lähteitä. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, määrällisessä osassa pyrin luomaan yleiskuvaa yhteiskuntatieteestä suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimuskysymyksinä ovat muun muassa se, kuinka paljon yhteiskuntatieteitä käsitteleviä juttuja on sanomalehdissä ja mitkä tieteenalat ovat parhaiten edustettuina. Menetelmänä on määrällinen sisällönanalyysi. Analyysi paljastaa, että yhteiskuntatiedettä käsitteleviä juttuja on sanomalehdissä suhteellisen paljon. Yleisimmät tieteenalat ovat yhteiskuntahistoria sekä politiikan ja hallinnon tutkimus. Yhteiskuntatieteilijät kirjoittavat myös paljon juttuja sanomalehtiin, jolloin he pääsevät itse määrittelemään tieteen roolia sanomalehtien julkisuudessa. Tutkimuksen laadullisessa osassa tarkastelen pienemmän aineiston (27 juttua) pohjalta yhteiskuntatieteen sisältöjä sanomalehdissä. Menetelmänä on teema-analyysi ja diskurssianalyysi. Yhteiskuntatieteet nousevat sanomalehdissä esiin erityisesti kolmen teeman kautta: hyvin- ja pahoinvointi, politiikka ja demokratia sekä työelämä. Sanomalehdet nostavat yhteiskuntatieteen tutkimustulokset uudelleen esille pääkirjoituksissa ja ehdottavat yhteiskuntatieteen esittämiin ongelmiin ratkaisuja. Yhteiskuntatieteellä voidaan historiallisesti nähdä kolme idealistista roolia suhteessa yhteiskuntaan: sosiaaliteknologia, kriittinen yhteiskuntatiede sekä aikalaisanalyysi/ihmisten arkea selittävä yhteiskuntatiede. Selvitin analyysissä, miten eri roolit näkyvät tutkijoiden suorissa ja epäsuorissa lainauksissa. Analyysissä kävi ilmi, että sanomalehtien lainaamien tutkijoiden kommenteissa on eniten piirteitä kriittisestä yhteiskuntatieteestä. Sen sijaan sosiaaliteknologiaa ei sanomalehdissä juurikaan esiinny.
  • Mäki, Uskali (College publications, 2008)
    Tributes
  • Ojala, Markus (2007)
    Globalisaatio on ollut 1990-luvulta lähtien keskeinen yhteiskuntatieteellisen keskustelun aihe ja kiistelty tutkimusalue. Usein globalisaatio koetaan yhtenä nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista muutosprosesseista, ja sellaisena sen on katsottu myös edellyttävän teoreettisia ja metodologisia uudistuksia sosiaalisten ilmiöiden tutkimuksessa. Toisaalta sekä itse ilmiön luonteesta että sen tutkimuksen analyyttisesta painoarvosta ollaan kirjallisuudessa syvästi erimielisiä. Globalisaatio voidaankin ymmärtää paitsi yhteiskunnallisena ilmiönä myös tieteellisenä konstruktiona ja metodologisena lähestymistapana sosiaaliseen todellisuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan globalisaation erilaisia merkityksiä yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa. Työn tarkoituksena on pohtia, miten globalisaatiosta käytävää tieteellistä väittelyä voidaan ymmärtää, ja tarjota näkökulmia siihen, miten eri tavoin globalisaatiokäsitteen kautta määritellään yhteiskunnallisen muutoksen luonnetta. Tarkastelua ohjaa näkemys globalisaatiosta sosiaalisena konstruktiona, jonka avulla paitsi tehdään yhteiskunnallista muutosta ymmärrettäväksi myös aktiivisesti muokataan yhteiskuntatieteiden tutkimusagendaa sekä määritellään sosiaalisia suhteita. Globalisaatiotutkimus ymmärretään siten itse osana analysoimaansa yhteiskunnallista muutosta. Tällöin huomio kiinnittyy siihen, millaista määrittelykamppailua tieteellisessä globalisaatiokeskustelussa käydään tutkimuksen yhteiskunnallisesta roolista ja vastuusta. Työssä esitetään kirjallisuudesta kolme tulkintaa, joiden avulla globalisaatiosta käytäviä määrittelykamppailuja voidaan lähestyä. Ensiksi suurten kertomusten tulkinta tarjoaa näkökulman siihen, miten globalisaation kautta määritellään yhteiskunnallista järjestystä, historiallista muutosta sekä hallitsevaa tutkimusparadigmaa. Toiseksi ajatus aikalaisdiagnoosista viittaa keskustelussa esiintyviin pyrkimyksiin kyseenalaistaa globalisaatiotutkimuksen tieteellistä retoriikkaa ja osoittaa, miten yhteiskunnallisen muutoksen analyysi on luonteeltaan normatiivista. Kolmanneksi tulkinta sosiaalisista mielikuvituksista valottaa, miksi globalisaatiota on arvosteltu poliittisilta ja ideologisilta seurauksiltaan haitallisena teoreettisena käsitteenä ja lähestymistapana. Työn lopussa pohditaan globalisaatiotutkimuksen mahdollisuuksia rakentaa yhteiskunnallista toimintaa aktivoivaa mielikuvitusta sekä kehystää sosiaalisten liikkeiden kamppailua globalisaatioprosessien politisoimiseksi. Tutkielmassa perehdytään globalisaatiota niin yhteiskunnallisena ilmiönä, teoreettisena lähestymistapana kuin käsitteellisenä konstruktionakin käsittelevään yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen. Kiisteltynä analyyttisena ja teoreettisena käsitteenä globalisaatio on jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena, ja erilaisten määritelmien nähdään työssä johtavan hyvin erisuuntaisiin tulkintoihin yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tutkielman tarkoituksena ei ole argumentoida minkään yhden, muita analyyttisesti paremman tai ideologisesti oikeaoppisen tutkimusnäkökulman puolesta. Sen sijaan tavoitteena on tarjota erilaisia lähestymistapoja globalisaatioproblematiikan arviointiin ja siten osaltaan edistää yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kriittistä potentiaalia.
  • Hakala, Esa (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (5)
  • Varpula, Vesa (2008)
    Tarkastelen tässä tutkimuksessa yhteiskuntatieteellisen tiedon saamaa julkisuutta päivälehdistössä väitöskirjoista tehtyjen uutisten pohjalta. Perusaineistoni on Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa julkaistuista väitöskirjoista tehdyt Helsingin Sanomien lehtijutut. Tehtyjen juttujen avulla pyrin tarkastelemaan luokiteltavassa muodossa väitöskirjojen saamaa julkisuutta ja yleisempänä ilmiönä yhteiskuntatieteellisten aiheiden käsittelyä ja asemaa julkisessa sanassa. 1.1 Tutkimuskohde: väitöskirja uutisena Yhteiskuntatieteellinen tieto näyttäisi olevan hankalampi aihealue tiedotusvälineille kuin luonnontieteellinen tieto. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tiedesivuilla käsitellään lähinnä luonnontieteen saavutuksia ja yhteiskuntatieteellinen tieto jää tieteestä raportoitaessa vähemmälle huomiolle. Max Weber havaitsi, että tieteen paikka maailmassa on labiili ja altis ajan virtauksille. Tieteen asiantuntijat vaikuttavat päätösten tekoon, mutta insinööritieteiden selkeät ratkaisuvaihtoehdot näyttävät syrjäyttävän helposti yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen suhteelliseen näkyvyyden (Weber 1987, 33 - 34; 46 - 47). Tieteen tiedotuksen edistämiseksi korkeakouluihin alkoi ilmestyä 1980-luvulla tiedottajia. Samalla tieteen (yleensä tosin luonnontieteen) kansantajuistamiseksi syntyi mm. Tiede 2000 -lehti. Saman asian edistämiseksi perustettiin myös tiedekeskus Heureka Vantaalle. (Eskola 1985, 155.) Yhteiskuntatieteen popularisointia ei ole järjestetty yhtä systemaattisesti. Tämän ilmeisen puutteen vuoksi halusin tässä tutkimuksessa selvittää, vastaako käsitykseni yhteiskuntatieteen vaatimattomasta julkisuudesta myös todellisuutta.
  • Hämeen-Anttila, Katri; Katajavuori, Nina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Teos on ainoa suomenkielinen menetelmäkirja, joka soveltaa yhteiskunta- ja kansanterveystieteen tutkimusmenetelmiä farmasian alan tutkimusaiheisiin. Teos on tarkoitettu perus-, jatko- ja erikoistumisopintoja tekeville eri alojen opiskelijoille silloin, kun tutkimusaihe linkittyy lääkealaan, -huoltoon tai -hoitoon. Teos esittelee yhteiskunnallisen lääketutkimuksen tutkimusperinnettä ja lähtökohtia. Lisäksi kirjoittajat kuvaavat keskeisiä lääketutkimuksessa käytettyjä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. He antavat käytännön ideoita ja vinkkejä tutkimuksen teosta sekä siitä, mitä asioita erityisesti aloittelevan tutkijan olisi hyvä tutkimuksessaan huomioida. Kirjoittajien tavoitteena on tarjota opiskelijoille konkreettinen työväline.
  • Alakoski, Leena (Helsingin yliopisto, 2014)
    The value creation of a business customer in nature-based tourism service The service-dominant logic perspective The aim of the research is to enhance knowledge about the value creation of customers from the service-dominant logic perspective. The theory development has caused a paradigm shift in marketing in the 2000 s. The research context is in nature-based tourism service which is offered as a commercial service in connection with group business travel. The target group of the research contains company representatives that are perceived as customers. Nature-based tourism services are developed to be a hospitality, incentive, wellbeing, and leisure service offering. The value creation was viewed from the perspectives of three different roles: the host, the guest and the business customer. Nature-based tourism service creates customer value in social, emotional, aesthetic, epistemic, and situational dimensions. It can be analysed from beneficial and from enjoyable points of view. The value creation of the customers is analyzed as a process, thru perceived in the means-end-hierarchical model, according to which the value creation is compiled from the customer s service experience. The value creation of the customers can be studied as an individual point of view in service-dominant logic approach. The customer value is connected to the customer s life and previous experiences. Thus customer value is individual. The contribution of the research is both theoretical and practical. The theoretical contribution is to enhance understanding of the concept of the customer value and the value creation as part of service-dominant logic. In the nature-based tourism service it relates to a comprehensive solution in customer s experience, tapping the resources with the guests, and affording an interaction opportunity for future dialog. The practical contribution describes the value categories of the customers created in means-end-hierarchical process. Understanding the customer s value and its creation helps a nature-based tourism entrepreneur to develop the service, a value proposition, and to support the value creation process of the customer. Customer value is created as a result of interactive situations, both from short-term experiences and from long-term memories and emotions linked to previous memories. Customer value is described to be individual, but it can be shared as memories that will develop into social memory. According to the service-dominant logic, and the research results the value creation of the customer is supported by customer relationships, learning from each other, and informal interactive situations. Key words: business customer, customer value, customer value creation, nature-based tourism, service-dominant logic