Browsing by Subject "yhteydenpito"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Anttila, Aira (2003)
    Tutkielmassa on tarkasteltu lastenkotiin sijoitettujen lasten ja heidän biologisten vanhempiensa yhteydenpitoa. Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, millaista vanhempien lapsiinsa pitämä yhteys on sijoitusaikana ja toisaalta millä tavalla lapset pitävät yhteyttä vanhempiinsa. Tutkielma on rajattu käsittämään ainoastaan huostassa olevia lapsia, koska heidän sijoitusaikansa lastenkodissa kestää tavallisesti pidempään kuin avohuollon tukitoimena sijoitettujen lasten. Tutkimusaineistona ovat 34 kotkalaisen, lastenkotiin sijoitetun lapsen lastensuojelun asiakirjat, jotka on dokumentoitu tietokoneohjelmaan. Kun tutkielmassa puhutaan lapsista, tarkoitetaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tässä työssä vanhemmuutta ei käsitellä pelkästään biologisena vanhemmuutena, vaan se nähdään laajempana ekologisesta viitekehyksestä käsin. Siinä vanhemmuuteen vaikuttavina tekijöinä ei pidetä pelkästään vanhempien persoonallisuuden piirteitä, vaan hahmotus tapahtuu painottamalla ihmisten ja heidän sosiaalisen ja fyysisen elinympäristönsä häiriösuhteita. Asiakirjat tutkimusaineistona ovat sisällöltään erilaisia verrattuina esimerkiksi haastatteluihin, joissa on valmiiksi sisään koodattuna asian tutkimuksellinen luonne. Lastensuojelun asiakirjoja ei ole tuotettu tutkimuskäyttöön, vaan niiden tekstit ovat asiakkaiden tilanteista kertovia sosiaalityöntekijöiden tekemiä merkintöjä ja muistiinpanoja. Kirjaamistavat ovat vapaamuotoisia, kunkin sosiaalityöntekijän työssään omaksumia kirjaamiskäytäntöjä. Pääasiassa lasten ja biologisten vanhempien yhteydenpitoon liittyvät merkinnät löytyivät lastensuojelun huoltosuunnitelmista, joten ne muodostivat ensisijaisen tutkimusaineiston täydennettyinä lasten asiakaskertomusten tiedoilla. Lapsen turvallisen elämän perustukset rakentuvat vanhemmuudesta käsin. Kun vanhempien voimavarat eivät riitä takaamaan lapselle turvallisia kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia, yhteiskunnan taholta tarjotaan avohuollollisia tukitoimia. Jos ne osoittautuvat riittämättömiksi, joudutaan etsimään muita vaihtoehtoja. Tuloksena voi olla lapsen sijoittaminen lastenkotiin. Yhteydenpito lastenkotiin sijoitettujen lasten ja heidän biologisten vanhempiensa välillä on niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin tutkimuksissa todettu ensiarvoisen tärkeäksi, koska sen katsotaan olevan selvin indikaattori lapsen palaamisesta takaisin kotiin. Tässä tutkimuksessa tulosten noin 70 % lapsista oli heitä, joiden luona vanhemmat vierailivat lastenkodissa tiiviisti. Nämä vanhemmat osallistuivat myös aktiivisesti lasten asioiden hoitoon. Tiiviitkään yhteydet eivät taanneet kotiin palaamista, sillä tutkimusaineiston 34 lapsesta 4 muutti takaisin vanhempiensa luo. Lapsista noin 20 % oli heitä, joiden luona vanhemmat kävivät vain harvoin. Syynä saattoi olla vanhempien oma sekava elämäntilanne tai he kokivat tunnetasolla vaikeana kohdata kotoa pois sijoitettua lastaan. Tutkimustulosten pohjalta todetaan, että kaikilla tutkimusaineiston lapsilla ja vanhemmilla säilyi sijoituksen aikana jonkinlainen yhteydenpito. Jos vanhemmat olivat kuolleet, muut sukulaiset pitivät yhteyttä lapseen. Sijoituksen alussa yhteys oli joko hyvin tiivistä tai sitten vain harvoin tapahtuvaa. Sijoituksen kestäessä pidempään yhteydenpito tasoittui eivätkä kaikkia lapset enää käyneet kotona niin usein kuin sijoituksen alussa. Tämä voi kertoa myös lasten ja vanhempien etääntymisestä toisistaan.
  • Vaittinen, Katri (Helsingin yliopisto, 2019)
    According to the Register of Associations, there are 14,000 sports clubs in Finland and up to 55% of children and adolescents aged 7-14 participate in their activities. When children and young people participate in sports club activities, it also engages their parents as part of the sports club. Parents enable sports club activities by bringing children and young people into the community, paying hobby fees, and volunteering for the benefit of the sports club. This Master’s thesis is based on Bronfenbrenner's ecological theory, which provides a basis for exploring the interaction between different educational environments. Based on the data I collected, I researched parents' perceptions of communication, collaboration, and the role parents play in sports club activities. I collected data in an online questionnaire in February 2019, which was answered by 254 parents of athletes under the age of 18 from sports clubs around Finland. The analysis of the data was conducted through qualitative methods, classi-fying, typing and theming. There has been no previous research on the subject from the parents’ point of view, so the goal was to provide the sports clubs participating in the study with new information that can improve parent-club cooperation and provide an overview of parents' views on cooperation with the sports club. It turned out that communication between the sports club and parents is based on electronic communication. Sports clubs are more likely to contact parents for in-formation, but parents are more likely to be in contact with a sports club regarding a child or young person. Parents felt that communication, openness and a common spirit worked to-gether. In their responses, parents described their role in the sports club as sponsor, encourage and transport, or through volunteer roles such as treasurer or team leader. The results of the survey highlighted the desire to have a clear role description of being a parent in a sports club and advice on how to support a sporting child and adolescent. Parents of young people, especially those aged 13, felt they needed support from the sports club for their own parenting. Previous studies, on the other hand, show that at the age of 13 a young person starts to think about quitting sports with a sports club. Nationally, however, more research is needed on the subject, but in the future, more attention should be paid to mutual interaction, parents supporting and educating sport club leaders.