Browsing by Subject "yhteys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Berntsson, Leena (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää kirkollisten palvelujärjestöjen Suomen Kirkon Sisälähetysseuran (SKSS) vuosina 1905–1910 ja 1945–1950 sekä Suomen Kirkon Seurakunta-opiston Säätiön (SRKS) vuosina 1945–1950 esitettyjä arvoja, missiota ja visiota. Kohdistan mielenkiintoni siihen, mitä samanlaista ja mitä erilaista organisaatioiden tarkoituksesta, tehtävästä ja arvoista perustamisasiakirjoihin, hallinnon pöytäkirjoihin ja vuosikertomuksiin on kirjoitettu. Kartoitan, ketkä henkilöt olivat perustamisvaiheen johdossa. Selvitän, mitä tutkimukset perustajahenkilöiden teologiasta ja pyrkimyksistä kertovat. Analyysivaiheessa arvioin sitä, miten sanottu näyttäytyy suhteessa historioitsijoiden piirtämään ajan yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen kontekstiin sekä aiempien tutkimusten tuloksiin. Tutkielma on kirkkohistoriallinen ja lähestyn aihetta historiatieteen menetelmien avulla. Aineistot löytyvät Kansallisarkistosta ja Kirkkopalvelut ry:n arkistosta. Molemmat tutkittavat palveluorganisaatiot rakentuvat aiemmin olemassa olevan yhdistyksen pohjalta. Tutkittavien järjestöjen toimintatapa ja organisoituminen muodostuu erilaiseksi. Kummankin organisaation johdossa on kirkkoa edustavia henkilöitä ja muutamia yhteisiä kirkon johtohenkilöitä hallintoelimissään. Suomen Kirkon Sisälähetysseura on yhdistysmuotoinen, jossa jäsenistöllä on muodollinen valta. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö rakentuu voittoa tavoittelemattomalle säätiöpohjalle, jonka taustalla vaikuttaa Laajennettu piispainkokous, Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitto ja Suomen Pyhäkouluyhdistys. Strategiaa suunnittelevat miehet. Tasa-arvon näkökulmasta on syytä pohtia, millaisiksi strategiat rakentuvat, jos ylimmässä hallinnossa on myös naisia. Palvelujärjestöille yhteisellä kansankirkollisuudella voidaan pitää evankelis-luterilaista kirkollisuutta, jossa tunnustetaan raamatun ja tunnustuskirjojen mukaista kristillistä uskoa. Molemmat palvelujärjestöt ovat aloitteellisia, kehittävät ja edistävät uusia toimintamuotoja sekä kirkkoon että yhteiskuntaan. Kristilliset arvot tulevat esiin niin hädänalaisten etsivässä seurakuntatyössä, diakonisten laitosten toiminnassa kuin koulutuksessa seurakuntatyöntekijöille ja maallikoille. Sisälähetyksen toimintamuotona on tutkielman ajankohdan alussa raamattujen ja hengellisen kirjallisuuden kustantaminen, painaminen ja levittäminen, 1945 jälkeen myös evankelioimistyö sekä pyhäkoulutyö. Molempien palvelujärjestöjen kohdalla havaitsen koordinaatioroolin seurakuntien välillä sekä yhteyden rakentamisen seurakuntiin ja yhteiskuntaan.
  • Fredin-Partala, Ritva (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkimuksen kohteena on Esterin kirja ja kirjasta valittujen henkilöiden maskuliinisuus ja jonkin verran feminiinisyys. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten maskuliinisuus tulee ilmi Esterin ja kirjan muiden henkilöiden toiminnassa ja retoriikassa. Maskuliinisuuden lisäksi tarkastelen Esterin käytöksen ja viestinnän takana vaikuttavia arvoja ja asenteita. Esterin käärö eli Megilla kuuluu varhaiseen juutalaiseen kirjallisuuden lajiin. Esterin kirjan tapahtumat sijoittuvat Persiaan ja ajoittuvat 400-luvulle eKr. Esterin kirja kertoo juutalaisista ja koko kansaa uhkaavasta tuhosta, minkä estämisessä kuningatar Esterillä on keskeinen rooli. Tarkastelen tutkimuksessani seuraavien henkilöiden diskursseja ja toimintaa: kuningatar Ester, kuningas Ahasveros, juutalainen Mordokai ja juutalaisten vainooja Haaman (hoviherra Memukan) sekä syrjäytetty kuningatar Vasti. Esterin kirjassa on useita eri teemoja, kuten sukupuolinäkemykset, kunnia ja häpeä, viha ja rakkaus, valta ja alamaisuus, maskuliinisuus ja feminiinisyys. Yksi keskeinen teema Esterin kirjassa on miehen ja naisen yhteys ja tasapaino, minkä olen tuonut uutena näkökulmana maskuliinisuustutkimukseen. Maskuliini ja feminiini tulisi toimia yhdessä, niin miehessä kuin naisessa kuin avioliitossa ja yhteisössä. Ester ja Mordokai pääsivät tavoitteeseensa toimiessaan yhdessä, samoin Ester ja Ahasveros, toisin kuin Vasti ja Ahasveros. Hegemonista maskuliinisuutta ilmeni jossain määrin kaikilla tutkimillani henkilöillä. Hegemoninen maskuliinisuus voidaan ajatella hallitsevana ja ei-hegemoninen maskuliinisuus alisteisena ja alamaisuuden valitsevana. Maskuliinisuus ja feminiinisyys eivät ole kilpailevia ominaisuuksia, vaan toisiaan täydentäviä. Ester toimi hegemonisesta maskuliinisuudesta käsin tuhon estämisessä ja alamaisiinsa nähden, mutta hän oli ei-hegemonisessa maskuliinisessa suhteessa Ahasverokseen ja Mordokaihin nähden. Esterin toiminnan taustalla oli Persian aikakauden mukainen yleinen normi vaimojen alamaisuudesta aviomiehilleen. Esterin merkittävimpinä arvoina nousi esille rohkeus, viisaus ja hurskaus ja hänen asenteinaan kunnioitus, nöyryys ja toisten neuvojen huomioon ottaminen.
  • Heikkinen, Kati-Hanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä työ käsittelee minäkertoja-päähenkilön kokemaa traumaa ja siitä seuraneita dissosiaatio-oireita Sophie Kinsellan chick lit-lajiin kuuluvassa teoksessa The Undomestic Goddess (2005). Tutkimuksessa tuodaa esille, miten trauma on peräisin lapsuudenperheen kanssa koetusta, ja miten edelleen lapsuudenperheen vaikutuksesta päähenkilö kantaa traumaa mukanaan. Päähenkilö ajautuu Joseh Campbellin kuvaaman sankarin matkan mukaiseen seikkailuun, jossa matkan eri vaiheet käydään läpi. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan irrallisuuden kokemusta ja siihen liittyvää häpeää päähenkilön äiti-tytär-suhteessa oman äitinsä kanssa. Irrallisuuden kokemus on aiheuttanut päähenkilölle traumoja. Suhteeseen liittyy vahvasti häpeä, josta päähenkilön on kyettävä irrottautumaan. Vasta tämän jälkeen, ja toisaalta osittain tästä motivoituneena, hän on valmis kohtaamaan kasvumatkansa vertauskuvalliseen kotiin, eli itseensä. Päähenkilö kokee kriisin, joka sysää hänen kasvumatkalleen kohtaamaan oman kuplansa ulkopuolista maailmaa sekä omaa itseään. Sankaritar on menestyvä, työnarkomaani lakimies Cityssä Lontoossa, joka elää äitinsä käskyvallan alaisena, suorittaen muiden halujen mukaista elämää. Elämänsuunnitelmien uusiksi meneminen muuttuu alun järkytyksestä onnekkaaksi mahdollisuudeksi omalle itselle kasvaa ja kukoistaa. Yhteyden kokeminen tulee sankarittaren aiemman irrallisuuden kokemuksen tilalle. Tutkimuksessa selvitetään, miten tämä tapahtuu. Millaista on päähenkilön kokema yhteys, ja keneen hän sitä kokee? Tarkastelussa on myös se, millainen merkitys yhteyden kokemisella on. Yhteys luo mahdollisuuksia päähenkilölle eheytyä traumamenneisyydestään sekä tulla ”kotiin” omaan itseensä. Yhteyden löytymisen myötä hän pystyy palauttamaan itselleen terveen ja toimivan identiteetin. Martin Buberin mukaan yhteyden kokeminen on paljaimmillaan perussanassa minä-sinä koettavassa aidossa kohtaamisessa. Paul Verhaeghen mukaan perheen yhteyttä määrittää paljolti se, syövätkö he yhdessä. Tämä teema tule teoksessa esille vahvana, ja siihen kiinnitetään tutkimuksessa huomiota. Päähenkilöllä on kaipuu perheyhteyteen. Tärkeämpää kuin löytää yhteys muihin, on kokea yhteyttä omaan itseensä. Muut ovat tässä prosessissa apuna. Toisten avulla päähenkilö kykenee löytämään ja näkemään omia vahvuuksiaan sekä tiedostamaan omia ulottuvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Se oman itsen kokemisen tila, mikä on aiemmin ollut kaventunut ja ahdas päähenkilön elämässä, pääsee laajenemaan ja muuttumaan elinvoimaiseksi, terveeksi minuudeksi. Kinsella kuljettaa lukijaa mukanaan tyypilliseen tapaansa. Minäkertoja-päähenkilön ja lukijan välillä on omanlaisensa suhde, jonka avulla myös lukija voi kokea yhteyttä luettuun. Luenta toimii todellisuuspaon lisäksi terapiana lukijalle. Teksti tuo lohtua lukijalle, joka voi siitä peilata omia kipukohtiaan ja toisaalta kokea vertaustuellista kannatelluksikin tulemista. Kinsella kirjoittaa kaavamaisia teoksia, joissa tarina on lukijalleen jo entuudestaan tuttu tiettyjen toistuvien elementtien osalta. Lukija tietä, mitä odottaa, vaikka itse tarina ei olekaan entuudestaan tuttu, on lukemisen antama tunnekokemus sitä, mitä lukija odottaakin. Kinsellalla on vakiintunut lukijakunta, joille teoksten sanoma on puhutteleva. Teoksella on feministinen tausta, ja se on puheenvuoro naisten asemasta etenkin työelämän kontekstissa käytävään keskusteluun.