Browsing by Subject "yritysjohtajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Helaniemi, Laura (2008)
    Tutkielma käsittelee yrityksen johdon julkisuuskuvan ja maineen rakentamista sekä hyödyntämistä suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä viestintäjohtajien näkökulmasta. Tavoitteena on ollut selvittää viestintäjohtajan roolia johtoa koskevassa viestinnässä, keinoja johdon julkisuuskuvan rakentamiselle, johdon viestinnän suunnitelmallisuutta sekä yritysjohtajan maineen ja julkisen kuvan suhdetta yrityksen maineeseen suomalaisessa talouselämässä. Tutkielma on laadullinen: johdon viestintää tarkastellaan seitsemän viestintäjohtajan näkökulmasta. Teemahaastattelun avulla kerätyn aineiston kriteereinä ovat olleet yrityksen suuri koko, omistuspohja, viestintäjohtajan osallistuminen johtoryhmätyöskentelyyn sekä yrityksen toimitusjohtajan vaihtuminen 2000-luvulla. Tutkielman aineisto osoittaa, että tarkastelluissa yrityksissä olisi edellytyksiä johdon julkisuuskuvan hallintaan ja rakentamiseen. Julkisuuden merkitys yrityksen toiminnassa ymmärretään johtotasolla ja viestintään liittyviä kysymyksiä pohditaan tarkoin. Yrityksen merkittävin keulahahmo julkisuudessa on sen toimitusjohtaja, vaikka julkisuudessa yritystä edustavat muutkin yrityksen johtajat. Viestintäjohtajien näkökulmasta johdon viestinnän haasteet liittyvät johtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Yritysjohtajan maineeseen vaikuttaa ensisijaisesti hänen persoonansa. Vaikutusta maineeseen on myös yrityksen menestyksellä, johtajan karismalla ja esiintymiskyvyllä julkisuudessa. Viestinnän kannalta keskeisessä osassa johtajan maineen muodostumisessa ovat julkisuudet: sisäinen julkisuus, sijoittajajulkisuus, mediajulkisuus, jonka kautta saavutetaan suuri yleisö, sekä asiakasjulkisuus, asiantuntijajulkisuus ja poliittinen julkisuus. Julkisuuksilla on erilaiset viestinnälliset tarpeet, joten keinot julkisuuksissa viestimiseen vaihtelevat. Tärkeä osa johtajan viestintää ovat henkilökohtaiset tapaamiset. Missään tarkastelluissa yrityksissä johdon viestintää ei ole erikseen eritelty yrityksen viestintästrategiassa ja johdon viestintää toteutetaankin pääasiassa operatiivisella tasolla. Vaikka johdon viestintästrategiaa ei ole erikseen ohjeistettu, viestintäjohtajilla on tarkka käsitys siitä, minkälaisissa tilanteissa johtajan halutaan esiintyvän tai antavan lausuntoja. Yrityksen maineenhallintaan kiinnitetään tarkastelluissa yrityksissä huomiota ja siihen käytetään aikaa. Johtajan maineen hallinta on problemaattisempaa. Johtajasta ei haluta tehdä yrityksen mallinukkea, sillä se ei ole suomalaisen talouselämän kulttuurin mukaista. Esiintymistä viihteellisissä lehtijutuissa tai tilaisuuksissa vältetään, sillä uskottava suomalainen yritysjohtaja esiintyy vakavasti otettavissa yhteyksissä, jolloin halutaan tuoda ensisijaisesti esille yritystä, ei sen johtajaa. Viestintäjohtajan johtamalla viestintäorganisaatiolla on tärkeä rooli yrityksen johdon maineenhallinnassa. Viestintäorganisaatio on tärkeä linkki ulkomaailmaan ja sen on huolehdittava, että johdolla on riittävästi valmiuksia ja keinoja eri julkisuuksissa toimimiseen ja niissä viestimiseen. Keskeisimpiä lähteitä tutkielmassa ovat olleet C. J. Fombrunin teos Reputation (1996), Ikävalkon ja Uimosen Mielikuvien maailma: miten mediajulkisuutta muokataan ja imagoja rakennetaan? (1996), Ikävalkon Ylivoimapeli mediassa (1996) sekä Aulan ja Mantereen Hyvä yritys. Strateginen maineenhallinta (2005).
  • Partanen, Karoliina (2002)
    Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee uuden ajan johtajuutta sekä johtajan ja johtajan maineen merkitystä yrityksen menestykselle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisia haasteita toimintaympäristö asettaa johtajuudelle 2000-luvulla sekä minkälainen on uuden vuosituhannen ideaali suomalaisjohtaja analyytikoiden silmin. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan uuden ajan olosuhteita, organisaatio- sekä johtamisteorioissa tapahtuneita muutoksia, mielikuvatalouteen ja maineeseen liittyvää ajattelua sekä johtajan roolia yrityksen maineen sanansaattajana. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään kansainvälisiä CEO Reputation -tutkimuksia. Tutkimuksen empiriaosa puolestaan koostuu suomalaisanalyytikoiden haastatteluista – tavoitteena on selvittää analyytikoiden näkemyksiä ja tulkintoja johtajuudesta. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Aineiston analyysi on suoritettu teemoittelun avulla. Suomalaisanalyytikoiden mukaan kiinnostus johtajia kohtaan on 2000-luvulla huomattavasti suurempaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Uusi julkisuuskäytäntö sekä läpinäkyvyyden, avoimuuden ja luottamuksen periaatteet asettavat monia haasteita uuden ajan johtajuudelle. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten pörssiyritysten johtajilta vaaditaan uuden ajan olosuhteissa visionäärisyyttä, näkemystä markkinoiden kehityksestä sekä kykyä reagoida muutoksiin. Johtajalta odotetaan myös strategista ajattelua ja vankkaa liiketoiminnan tuntemusta. 2000-luvun johtaminen on ennen kaikkea ihmisten johtamista ja alaisten kuuntelua sekä vastuullisuutta ja luottamusta suhteessa kaikkiin sidosryhmiin. Läpinäkyvyyden aikakaudella johtajan koetaan olevan myös yrityksensä kasvot ja persoona. Suomalaisanalyytikoiden mukaan johtajaan liitettävillä mielikuvilla, johtajan maineella, on suuri merkitys koko yrityksen menestymisen kannalta. Analyytikot arvostavat erityisesti osaajan ja visionäärin mainetta. Analyytikoiden näkemyksien mukaan johtajan maine kumpuaa uskottavuudesta, luottamuksesta ja johdonmukaisesta käyttäytymisestä - hyvämaineinen johtaja tuo lisäarvoa yritykselle ja vaikuttaa positiivisesti myös analyytikoiden antamiin suosituksiin. Huonomaineinen johtaja puolestaan tuo yrityksen osakkeen arvoon riskilisän. Maine on ennen kaikkea luottamuspääomaa. Organisaatioajatteluun liittyvän teoreettisen osuuden tärkeimpiä lähteitä oli Karl Weickin teos Making Sense of The Organization. Johtajuuden aikakausia käsittelevän osan keskeisiä lähteitä puolestaan olivat Mika Aaltosen ja Anne Kovalaisen tutkimusraportti Johtaminen sosiaalisena konstruktiona sekä Jay Congerin ja Rabindra Kanungon teos Charismatic Leadership in Organizations. Mielikuviin ja maineeseen pohjautuvien lukujen tärkeimpiä lähteitä olivat Charles Fombrunin teos Reputation – Realizing Value from The Corporate Image sekä Kati Pauliina Pitkäsen teos Yrityskuva ja maine menestystekijöinä.
  • Rytkönen, Sirkku (2007)
    Intranet on tämän ajan viestintäteknologiaa, organisaation viestinnän rakennettu areena, joka voi toimia viestinnän välineenä, vuorovaikutuksen kanavana, tietopankkina, työkaluna ja verkkopohjaisten tietojärjestelmien alustana. Organisaatioiden muuttuminen globaaleiksi on lisännyt verkkoviestinnän tarvetta ja tuonut intranetin osaksi organisaation jäsenten työpäivää Internetin ja sähköpostin rinnalle. Intranet ei kuitenkaan ole yhtä kuin sisäisissä verkoissa toimiva Internet. Eikä ole olemassa vain yhtä intranetiä, vaan erilaisia, omaan organisaatioonsa sidottuja intranetejä. Tämä tutkielma selvittää henkilöstön ja johdon asenteita organisaation intranetiin. Asenteilla on merkitystä, kun intranetiä kehitetään ja sen mahdollisuuksia hyödynnetään. Tapaustutkimuksen kohteena on yrityksen intranet, jolla on noin 5 000 potentiaalista käyttäjää. Tutkimusongelmaa olen lähestynyt laadullisen asennetutkimuksen avulla. Asenteista oletetaan saatavan tietoa tutkimalla sitä, miten ihmiset argumentoivat. Näin ollen olen kerännyt empiirisen tutkimusaineiston esittämällä argumentatiivisia väittämiä kohdeorganisaatiosta valitulle joukolle johdon ja henkilöstön edustajia. Tutkin, millaisilla argumenteilla johdon ja henkilöstön edustajat arvottavat intranetiä, ja poikkeavatko ryhmien argumentit toisistaan. Tarkastelen tutkimusongelmaa organisaatioviestinnän kontekstissa. Teoriaosuudessa määrittelen intranet-käsitettä ja käyn läpi aiempaa tutkimusta. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että asennoituminen intranetiin ei jakaudu sen mukaan, kumpaan ryhmään, johtoon vai henkilöstöön, käyttäjä kuuluu. Ei ole erotettavissa johdon tai henkilöstön ryhmäkohtaista kaikenkattavaa asennetta intranetiin. Sen sijaan asemaa enemmän asenteeseen voivat vaikuttaa henkilökohtaiset käyttökokemukset ja -tottumukset, työtehtävät, suhde työntekoon, ajankäyttöön sekä ikä. Perustasolla on löydettävissä sekä myönteistä että kielteistä ja neutraalia asennoitumista intranetiin. Kielteisten asenteiden perustana on paljolti kiinnittyminen intranetiä aiemmin käyttöönotettuun työryhmäohjelmisto Notesiin. Intranetin sisällön ja palvelujen suhde omiin työtehtäviin näyttäisi vaikuttavan erityisesti henkilöstön asenteisiin. Mitä enemmän hyötyä henkilöstön edustaja katsoo intranetistä olevan omalle työlleen, sitä myönteisemmin hän intranetiin asennoituu. Johdon ja henkilöstön argumentoinnissa vuorovaikutuksellisuus ei nouse yhdeksi intranetin arvon mittareista, eli asennoituminen intranetiin ei riipu siitä, onko intranetissä vapaata mielipiteenvaihtoa vai ei. Useimmat henkilöstön ja johdon edustajat asennoituvat intranetiin kuin institutionaaliseen areenaan. Heille se on työnantajan hallinnoima ja tarjoama työkalu ja/tai tiedonvälityskanava tai järjestelmä, johon yksittäisen käyttäjän on vaikea vaikuttaa ja jonka mahdollinen muuttaminen pitää tehdä harkiten. Useimmat näkevät, että Internet ei kilpaile intranetin kanssa, ja he uskovat sen pärjäävän kilpailussa muiden sisäisen viestinnän välineiden kanssa. Intranet on siis vakiinnuttanut paikan itselleen organisaation viestinnässä.
  • Nousiainen, Lauri (2000)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää yritysjohdon kannustinpalkkauksen merkitys yrityksen osakkeenomistajien varallisuuden kasvattajana. Tutkielmassa alussa tarkastellaan yrityksen olemassaolon perusteita ja siitä, miten etenkin markkinatransaktioiden kustannusten vuoksi juuri yritys on se toimintakehikko, jossa varallisuuden kasvattaminen tuotantotoiminnalla normaalisti tapahtuu. Tämän jälkeen käsitellään yrityksen omistuksen ja kontrollin eriytymistä, yrityksen osakkeenomistajien ja toimivan johdon välisiä intressiristiriitoja sekä näistä johtuvia ongelmia päämies-agenttimallin valossa. Yritysjohdon ja omistajien intressit eroavat etenkin voitontavoittelun ja riskinottohalukkuuden suhteen. Tyypillisesti omistajien intresseissä on yrityksen tuoton maksimointi pitkällä aikavälillä, kun taas johto saattaa pyrkiä pikemminkin voitontavoitteluun lyhyellä aikajänteellä ja riskien karttamiseen. Yritysjohto karttaa yrityksen liiketoiminnan riskiä enemmän kuin omistajat, koska omistajat voivat hajauttaa oman osakeportfolionsa, mutta yritysjohto ei voi tehdä samaa johtamisensa suhteen. Lisäksi yritysjohdolla voi olla houkutuksena laajentaa yrityksen toimintoja oman valtansa piiriä suurentaakseen yrityksen tuottavuuden kustannuksella. Tutkielmassa käydään läpi intressiristiriitojen ja päämies-agenttikysymysten teoreettinen perusta sekä näiden vaikutuksina syntyvät hyvinvointitappiot osakkeenomistajien näkökulmasta Erilaisilla kannustinjärjestelmillä voidaan ratkaista osakkeenomistajien kannalta ongelmallisia tilanteita sitomalla yrityksen toimivan johdon intressit osakkeenomistajien intresseihin. Tutkielmassa käydään läpi kannustavien agentuurisopimusten keskeisiä periaatteita sekä hahmotetaan optimaalisen agentuurisopimuksen suunnittelua. Erilaisia kannustinpalkkauksen ja -järjestelmien muotoja ovat esimerkiksi vuosittain maksettavat bonukset sekä paljon julkisuutta saaneet optiojärjestelyt, joissa yritysjohto saa osan palkastaan tulevaisuudessa lunastettavina yrityksen osakkeiden osto-optioina. Tutkielmassa luodaan silmäys eri kannustinjärjestelmien ja osakkeenomistajien etuja painottavan omistajalähtöisen johtamismallin juurtumiseen suomalaisessa yritysmaailmassa. Tutkielmaa leimaa asioiden tarkastelu yrityksen osakkeenomistajien hyödyn näkökulmasta. Käytetty teoreettinen kirjallisuus käsittää organisaation taloustieteen artikkeleita ja kirjallisuutta yrityksen teoriasta, corporate governance -kysymyksistä, päämies-agenttiteoriasta sekä optimaalisista agentuurisopimuksista. Teoria perustuu pääasiassa amerikkalaiseen alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin.