Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa. Verot, lahjoitukset ja avustukset tutkimuksen kohteena

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/136490
Title: Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa. Verot, lahjoitukset ja avustukset tutkimuksen kohteena
Author: Virén, Matti
Belongs to series: Research Report – 74
ISSN: 0357-5764 (painettu)
2242-7007 (PDF)
ISBN: 978-952-232-261-6 (painettu)
978 952-232-262-3 (PDF)
Abstract: Den här studien undersöker allmännyttiga samfund och i synnerhet privata stiftelser i Finland. Frågan är hur relationen mellan dessa organisationer och den offentliga sektorn skall organiseras. Ytterst handlar det om utformningen av beskattningsreglerna och transfereringssystemet (mera konkret offentliga understöd till stiftelserna). Som en viktig bakgrundsfaktor har vi arbetsfördelningen mellan den offentliga sektorn och den så kallade tredje sektorn; borde vi främja eller dämpa den tredje sektorns tillväxt? En oundviklig fråga är hur långt den offentliga sektorn skall gå i att stöda den icke-vinstsyftande sektorn i form av direkta stöd eller skattestöd. Den här forskningsrapporten presenterar grundläggande fakta gällande allmännyttiga samfund, speciellt med hänseende till deras ekonomi och med hänseende till den lagstiftning som är relaterad till deras ekonomi. Rapporten innehåller också en litteraturgenomgång vars syfte är att belysa hur beskattningsfrågan borde lösas i ett sådant här fall. Av uppenbara orsaker betonas internationella jämförelser och erfarenheter i genomgången. Som en röd tråd genom analysen går tanken att den offentliga sektorns roll och ansvar borde begränsas i framtiden. Detta innebär igen att den icke-vinstsyftande sektorns tillväxt måste begränsas speciellt i de fall då tillväxten är helt beroende av den offentliga sektorns stöd utan aktivt deltagande av privata medborgare och företag. En mera kritisk linje borde tillämpas i de fall då de allmännyttiga samfunden snedvrider konkurrensen inom de branscher där de opererar. Ett idealiskt arrangemang vore att de allmännyttiga samfunden kunde finansiera sin verksamhet utan direkt stöd från den offentliga sektorn. Den offentliga sektorn kunde understöda de allmännyttiga samfunden i form av skattelättnader för gåvor och donationer från den privata sektorn. I sådana fall där organisationen inte får stöd från privata medborgare (eller företag) skulle organisationen inte heller få offentliga understöd. Donationer och stöd till allmännyttiga samfund kunde vara avdragbara upp till en viss gräns i beskattningen för privata medborgare. En dylik skattelättnad vore möjlig endast om det offentliga stödet skulle minska med åtminstone samma belopp. En grundprincip i det här nya systemet är att samma regler tillämpas för alla allmännyttiga samfund. Den kontroversiella frågan gällande allmännyttiga samfund gäller beskattningen av kapitalinkomster. Även om beskattningen kan motiveras med hänvisning till fiskala skäl drar den här studien slutsatsen att de negativa effekterna av en kapitalinkomstbeskattning av allmännyttiga samfund är större än den fiskala nyttan. Därmed kan man konstatera att en beskattning av kapitalinkomsterna för dessa organisationer inte är att rekommendera under nuvarande omständigheter. I framtiden kommer Finlands ekonomi att behöva högre kapitalackumulering och den privata sektorn måste ta en större roll för att finansiera vetenskap och kultur. De privata stiftelserna spelar en nyckelroll i detta avseende.This study deals with non-profit organizations, and in particular private foundations. The question is how to organize the relationship between these organizations and the public sector in Finland. This question boils down to determining the tax rules and designing the transfer system (in concrete terms, direct public support to foundations). At the background, we have the big issue regarding the role of the public sector vis-as-vis the so-called third sector; should we promote or curtail its growth. An inevitable question is how far the public sector should go in supporting the activities of the non-profit sector in the form of either direct income transfers or tax-subsidies. The research report provides some basic facts regarding the activities of non-profit organizations in Finland, concerning particularly their economy and economy-related legislation. The report also contains a literature survey which tries to provide an answer to the question of how to arrange taxation in this context. For obvious reasons, a lot of emphasis is paid to international comparisons and experiences. The analysis emphasizes the idea that the role and responsibilities of the public sector must be curtailed in the future. This in turn implies that the growth of non-profit sector should be considered with great caution especially in the situation where growth is solely based on support from the public sector without any active participation from private citizens or enterprises. A more negative stance should be adopted in cases, where non-profit organizations distort competition in the markets where they operate. An ideal arrangement would be such that non-profit organizations finance their activities without direct income transfer from the public sector and the eventual public sector support is in the form tax reliefs to private sector donations and gifts. If the organization could not get support from private citizens (or firms), it would not get government support either. Private citizens’ donations to non-profit organizations could be deducted from income taxes up to a certain limit. This kind of tax relief would be possible only if public support is reduced at least by an equal amount. Equal treatment of all non-profit organizations (private foundations, trade unions, sport clubs, religious organizations and so on) would be an essential feature in this new system. The controversial question with non-profit organizations is taxation of capital income. Although we may motivate this type taxation by fiscal reasons the study concludes that negative consequences of capital income taxation of non-profit organizations outweigh these fiscal benefits. Thus, taxation of capital income for non-profit organizations would not, at least under current circumstances, be advisable. In the future, the Finnish economy will require more private sector involvement in capital accumulation and in the financing of science and culture. For these purposes, private foundations provide an ideal channel.Tämän tutkimuksen kohteena ovat yleishyödylliset yhteisöt - ja niistä erityisesti säätiöt. Lähtökohta on kysymys siitä, miten näiden yhteisöjen suhde julkisen valtaan pitäisi järjestää. Tällöin esiin nousevat verotus ja tulonsiirrot (konkreettisesti avustukset ja lahjoitukset). Taustalla on periaatteellisempi kysymys siitä, miten yhteiskunnan pitäisi suhtautua ns. kolmanteen sektoriin: pitäisikö sen kasvua edistää vai rajoittaa. Vääjäämättä kysymys on myös siitä, missä määrin yhteiskunnan ylipäätään pitää osallistua yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseen joko erilaisten suorien tukien tai sitten niin sanottujen verotukien muodossa. Tutkimus tarjoaa perustietoja yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnasta, etenkin niiden taloudesta ja niiden taloudenhoitoa säätelevästä lainsäädännöstä. Lähinnä taloudenpitoon liittyvät tieteellistä kirjallisuutta esitellään pyrittäessä vastaamaan erityisesti verotusta koskeviin kysymyksiin. Ymmärrettävistä syistä paljon painoa laitetaan kansainvälisiin vertailuihin ja kokemuksiin. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on se, että julkisen sektorin roolia ja vastuita pitää jatkossa jollain tavoin rajoittaa. Osin tästä seuraa myös se, että voittoa tavoittelemattoman toiminnan kasvuun pitää suhtautua varauksin erityisesti tilanteessa, jossa kasvu perustuu pelkästään julkisen sektorin suoriin tai välillisiin tukiin ilman, että yksittäiset kansalaiset tai yhteisöt osallistuisivat toiminnan rahoittamiseen. Jos vielä toiminta on häiriöksi normaalein pelisäännöin toimiville markkinoille, on siihen syytä suhtautua kielteisesti. Ideaali ratkaisu olisi, että yleishyödylliset yhteisöt toimisivat pääsääntöisesti ilman julkisen sektorin suoria tukia ja julkisen sektorin mahdollinen tuki kanavoitaisiin verohelpotusten muodossa, niin että se sitoutuisi yksityisen sektorin lahjoituksiin ja avustuksiin. Jos yhteisö ei saisi mitään tukea yksityisiltä kansalaisilta (tai yrityksiltä), jäisi myös yhteiskunnan tukea paitsi. Yksittäisten kansalaisten yleishyödyllisille yhteisöille tekemät lahjoitukset voisivat jatkossa olla johonkin rajaan asti vähennyskelpoisia valtion verotuksessa edellyttäen kuitenkin, että julkisen sektorin suora tuki vähintään vastaavalla määrällä supistuu. Olennaista olisi vielä se, että kaikki yleishyödylliset yhteisöt olisivat tässä suhteessa samassa asemassa. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kannalta kiistanalain kysymys koskee näiden yhteisöjen pääomatulojen verottamista. Vaikka sitä voidaan perustella lähinnä fiskaalisin syin, päädytään tutkimuksessa siihen, että verotuksen kielteiset seuraamukset ovat merkitykseltään suurempia kuin nämä fiskaaliset perustelut, joten verotushanke ei ainakaan nykytilanteessa ole mielekäs. Suomen kansantalous tarvitsee jatkossa entistä enemmän yksityisen sektorin panostusta pääomien kartuttamiseen sekä tieteen että kulttuuriin rahoittamiseen. Näihin tarkoituksiin nimenomaan säätiöt tarjoavat sopivan vaikutuskanavan.
URI: http://hdl.handle.net/10138/136490
Date: 2014-11-05
Subject (ysa): yleishyödylliset yhteisöt
voittoa tavoittelemattomat organisaatiot
kolmas sektori
säätiöt
verotus
lahjoitukset
avustukset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
74_978-952-232-262-3.pdf 1.854Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record