Books and serial publications

 

Books authored/edited by researchers at University of Helsinki / Publications of departments at University of Helsinki

Collections in this community

Recent Submissions

  • Veikkolainen, Toni; Oinonen, Kati; Vuorinen, Tommi; Kortström, Jari; Mäntyniemi, Päivi; Lindblom, Pasi; Uski, Marja; Tiira, Timo (Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto, 2021)
    T-103
    Seismologian instituutti perusti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vuosina 2019–2020 kolmesta seismisestä havaintoasemasta koostuvan HelsinkiNet-verkon. Verkon asemat toimivat Kuninkaantammessa (KUNI), Lauttasaaressa (LAUT) ja Vuosaaressa (VUOS) sekä valtakunnallisen että pääkaupunkiseudun asemaverkon automaattisten havaintojärjestelmien yhteydessä. Asemien kohinataso osoittautui sijaintiin nähden matalaksi ja pitkiä datakatkoja ei ollut. HelsinkiNet-asemien lisäksi pääkaupunkiseudun länsiosissa toimivat St1:n lämpövoimalahankkeen valvontaan perustetut asemat HEL1-HEL5. Vuonna 2020 vahvistettuja seismisiä tapauksia oli 30 km:n säteellä Rautatientorista 484. Suurin osa niistä oli räjäytyksiä. Indusoituja maanjäristyksiä tapahtui Espoossa erityisesti Otaniemessä mutta myös Koskelossa. Luonnollisia maanjäristyksiä oli kolme, niistä kaksi 0,7 magnitudin tapausta Hakunilassa ja yksi –0,5 magnitudin tapaus Laajarannassa. Vähintään 0,0 magnitudin indusoitujen ja luonnollisten maanjäristysten määrä oli 24. Suurin osa maanjäristysten kansalaishavainnoista liittyi St1:n Otaniemen hankkeeseen. In 2019–2020, the Institute of Seismology set up, in collaboration with the City of Helsinki, a seismic network, HelsinkiNet, consisting of three stations. The stations of the network were in operation in Kuninkaantammi (KUNI), Lauttasaari (LAUT), and Vuosaari (VUOS) in association with the automatic observation systems of Finland and the Helsinki region. The noise level of stations was low considering their locations, and no long interruptions to data delivery have taken place. In addition to HelsinkiNet, stations HEL1-HEL5 established for the monitoring of the St1 deep heat project were operational in the western part of Helsinki region. In 2020, the number of confirmed seismic events within 30 km from the Central Railway Station of Helsinki was 484, most of them explosions. Induced earthquakes happened in Espoo, particularly in Otaniemi, but also in Koskelo. Three natural earthquakes occurred, two of them were 0.7-magnitude events in Vantaa and one was a –0.5-magnitude event in Laajaranta. The number of natural and induced earthquakes of at least magnitude 0.0 was 24. Most of the macroseismic observations of earthquakes were associated with the St1 geothermal plant project in Otaniemi, Espoo.
  • Jauhola, Marjaana (Helsinki University Press, 2020)
    Scraps of Hope in Banda Aceh examines the rebuilding of the city of Banda Aceh in Indonesia in the aftermath of the celebrated Helsinki-based peace mediation process, thirty years of armed conflict, and the tsunami. Offering a critical contribution to the study of post-conflict politics, the book includes 14 documentary videos reflecting individuals’ experiences on rebuilding the city and following the everyday lives of people in Banda Aceh. Marjaana Jauhola mirrors the peace-making process from the perspective of the ‘outcast’ and invisible, challenging the selective narrative and ideals of the peace as a success story. Jauhola provides alternative ways to reflect the peace dialogue using ethnographic and film documentarist storytelling. Scraps of Hope in Banda Aceh tells a story of layered exiles and displacement, revealing hidden narratives of violence and grief while exposing struggles over gendered expectations of being good and respectable women and men. It brings to light the multiple ways of arranging lives and forming caring relationships outside the normative notions of nuclear family and home, and offers insights into the relations of power and violence that are embedded in the peace. Marjaana Jauhola is senior lecturer and head of discipline of Global Development Studies at the University of Helsinki. Her research focuses on co-creative research methodologies, urban and visual ethnography with an eye on feminisms, as well as global politics of conflict and disaster recovery in South and Southeast Asia. This publication has received a subsidy for scientific publishing granted by the Ministry of Education and Culture from the proceeds of Veikkaus, distributed by the Federation of Finnish Learned Societies.
  • Stocchetti, Matteo (Helsinki University Press, 2020)
    Three decades into the ‘digital age’, the promises of emancipation of the digital ‘revolution’ in education are still unfulfilled. Furthermore, digitalization seems to generate new and unexpected challenges – for example, the unwarranted influence of digital monopolies, the radicalization of political communication, and the facilitation of mass surveillance, to name a few. This volume is a study of the downsides of digitalization and the re-organization of the social world that seems to be associated with it. In a critical perspective, technological development is not a natural but a social process: not autonomous from but very much dependent upon the interplay of forces and institutions in society. While influential forces seek to establish the idea that the practices of formal education should conform to technological change, here we support the view that education can challenge the capitalist appropriation of digital technology and, therefore, the nature and direction of change associated with it. This volume offers its readers intellectual prerequisites for critical engagement. It addresses themes such as Facebook’s response to its democratic discontents, the pedagogical implications of algorithmic knowledge and quantified self, as well as the impact of digitalization on academic profession. Finally, the book offers some elements to develop a vision of the role of education: what should be done in education to address the concerns that new communication technologies seem to pose more risks than opportunities for freedom and democracy. Matteo Stocchetti (PhD) is Senior Lecturer at Arcada University of Applied Science and Docent in Political Communication at University of Helsinki and Åbo Akademi University. The contributors of the volume include international experts on critical approaches to pedagogy, education and technology.
  • Fridlund, Mats; Oiva, Mila; Paju, Petri (Helsinki University Press, 2020)
    Historical scholarship is currently undergoing a digital turn. All historians have experienced this change in one way or another, by writing on word processors, applying quantitative methods on digitalized source materials, or using internet resources and digital tools. Digital Histories showcases this emerging wave of digital history research. It presents work by historians who – on their own or through collaborations with e.g. information technology specialists – have uncovered new, empirical historical knowledge through digital and computational methods. The topics of the volume range from the medieval period to the present day, including various parts of Europe. The chapters apply an exemplary array of methods, such as digital metadata analysis, machine learning, network analysis, topic modelling, named entity recognition, collocation analysis, critical search, and text and data mining. The volume argues that digital history is entering a mature phase, digital history ‘in action’, where its focus is shifting from the building of resources towards the making of new historical knowledge. This also involves novel challenges that digital methods pose to historical research, including awareness of the pitfalls and limitations of the digital tools and the necessity of new forms of digital source criticisms. Through its combination of empirical, conceptual and contextual studies, Digital Histories is a timely and pioneering contribution taking stock of how digital research currently advances historical scholarship.
  • Byman, Jenny; Renlund, Jenny; Kumpulainen, Kristiina; Keso, Mari; Sintonen, Sara; Vartiainen, Jenni; Sairanen, Heidi; Nordström, Alexandra (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 2020)
    Kupla-kuvakirja on suunnattu erityisesti pienille (0-6 vuotiaille) lapsille. Osallistavassa ja toiminnallisessa kuvakirjassa seikkailee pieni saippuakupla nimeltään Kupla. Kirja on suunniteltu edistämään pienten lasten monilukutaidon kehittymistä tarinan, kuvitusten ja toiminnallisten aktiviteettien kautta. Sen tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan ja tulkitsemaan tarinan ja kuvitusten maailmaa yhdessä Kuplan kanssa multimodaalisesti ja moniaistillisesti. Se rohkaisee lapsia myös omaan tarinankerrontaan ja ympäristön tutkimiseen. Kirjan tarinassa pieni ‘Kupla’ on päätynyt metsään. Tarina kutsuu lapsia yhteiseen seikkailuun Kuplan kanssa. Se kannustaa lapsia mielikuvitukselliseen leikkiin ja toimintaan yhdessä Kuplan kanssa. Tarinan lopuksi lapsia kannustetaan luomaan omia kuplia, sekä keksimään kuplille uusia seikkailuja. Kirjan hyödyntämä AR-teknologia rikastuttaa ja elävöittää lapsen lukukokemusta. Kirja soveltuu varhaiskasvatukseen, esi- ja alkuopetukseen, lasten iltapäivä- tai kerhotoimintaan, sekä kotikäyttöön.
  • Kujala, Susanna; Hakala, Outi; Vierula, Jorma (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2021)
    Raportteja 208
    Suupohjan rata on vaikuttanut jo yli sadan vuoden ajan rataa ympäröivän alueen elinkeinoelämään ja kehitykseen. Radalla kuljetettavien liikennemäärien vähentyminen johti tilanteeseen, jossa radan kunnossapito päätettiin lopettaa. Kunnossapitoa on kuitenkin jatkettu, koska liikennemäärissä on ollut havaittavissa kasvua. Mikäli liikennöintiä halutaan edelleen jatkaa, on alueen toimijoiden kyettävä osoittamaan mahdollisuudet lisätä radan käyttöä ja siten tukea alueen kehittymistä. Tämä raportti on osa Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hanketta. Hankkeessa Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys tuottaa ratkaisuja radan tavarakuljetusten lisäämiseksi ja selvittää henkilöliikenteen käynnistämisen edellytykset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti arvioi hankkeessa radan aluetaloudelliset vaikutukset kolmessa tulevaisuuden skenaariossa. Tavaraliikenne on Suupohjan radan kehittämisessä avainasemassa, ja raakapuun kuljetus on tärkeä osa tavaraliikennettä. Suupohjan metsien kestävän hakkuumääräarvion puitteissa olisi mahdollista lisätä hakkuita, joille puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen loisi edellytyksiä. Hankkeessa onkin keskusteltu muun muassa metsäyhtiöiden kanssa sekä tuettu Teuvan liikennepaikalle tehtyjen investointien toteuttamista. Toteutettujen toimenpiteiden myötä puutavaran rautatiekuljetusten tulevaisuus Suupohjan radalla näyttää myönteiseltä. Radan tuotekuljetusten lisäämisellä on vahva yhteys Kaskisten satamaan vienti- ja tuontisatamana, ja hankkeessa pohdittiin myös satamaan kohdistuvien kuljetusten lisäämisen mahdollisuuksia esimerkiksi uusien tuote-erien, meno-paluukuljetusten ja konttiliikenteen muodossa. Henkilöliikenne Suupohjan radalla on yksi tulevaisuuden kehityspolku, jonka hyödyntämisen edellytyksien selvittämiseksi hankkeessa muun muassa keskusteltiin alueen suurten työnantajien sekä kuntien edustajien kanssa. Keskusteluissa nousi esiin kiinnostus henkilöliikenteen käynnistämistä kohtaan muun muassa alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi ja yritysten ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi. Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota myös henkilöliikenteen toteutuksen yksityiskohtiin, jotka vaikuttavat matkustamisen sujuvuuteen ja siten matkustajien kiinnostukseen raideliikennettä kohtaan. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan rataa ympäröivä aluetalous kohtaisi negatiivisia vaikutuksia radan sulkemisesta perusuraan verrattuna. Radan liikennemäärän kasvaminen realistisen kasvuskenaarion mukaan tarkoittaisi etenkin rata-alueen metsätaloudelle piristysruisketta ja työmahdollisuuksia, mikä heijastuisi myös muualle talouteen. Optimistisessa kasvuskenaariossa positiiviset vaikutukset rata-alueelle olisivat suurimmat, minkä lisäksi henkilöliikenteen käynnistämisen myötä positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset voisivat edelleen kasvaa. Radan sulkemisen ja optimistisen kasvun skenaarioiden välillä on vuositasolla suurimmillaan yli 30 miljoonan euron ero alueellisessa bruttokansantuotteessa ja noin 140 henkilötyövuoden ero työllisyydessä. Kasvuskenaarioissa liikenteen päästöt laskisivat liikenteen siirtyessä enemmän maanteiltä rautateille. Suupohjan alueelle kohdistuvista radan aluetalousvaikutuksista suurin osa kertyy metsätalouden muutoksista, joten etenkin puukuljetusten toteutunut kasvu radalla viittaa siihen, että positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia olisi jo alkanut syntyä alueelle. Voidaankin todeta, että Suupohjan radalla on mahdollisuuksia toimia alueen vahvistuvana kehityskäytävänä.
  • Wild, David (Edumendo, 2021)
    Tässä oppaassa David Wild johdattaa lukijan keminformatiikkaan esittelemällä alan keskeisimmät perusteet. Hän on sisällyttänyt teokseen keminformatiikan ydinalueita, kuten 2D- ja 3D-rakenteiden visualisoiminen tietokoneella, kemiallisen informaation tallentaminen tietokantaan ja sen esiintyminen verkossa ja tieteellisissä julkaisuissa. Lisäksi hän esittää katsauksen keminformatiikan historiaan ja ohjelmistokehitykseen sekä käy läpi alan tunnetuimpia sovelluksia, kuten esimerkiksi QSAR-menetelmän ja molekyylien telakoinnin. Tavoitteena on käsitellä tutkimusalueen perusteet ytimekkäästi, jonka pohjalta lukija pystyy syventämään osaamistaan itsenäisesti. Teos soveltuu sekä yliopistossa että teollisuudessa työskenteleville kemisteille.
  • Riukulehto, Sulevi (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 207
    Tämä julkaisu avaa näkymän eteläafrikkalaisiin kotiseutukokemuksiin Far West Randin alueella Gautengin osavaltiossa sijaitsevan Merafongin asukkaiden kuvaamana. Aineisto kerättiin 17.–20.11.2015 virikekeskustelumenetelmällä ja kahdella kirjallisella tehtävällä. Kuuteen aineistonkeruutilaisuuteen osallistui yhteensä 31 keskustelijaa. Keskustelijat olivat Merafongin kunnan suunnittelijoita, Khutsongin asuinalueen mustia miehiä, De Beerin alakoulun oppilaita, paloasemalla työskenteleviä siirtotyöläisiä sekä Carleton Herald -lehden toimituksen kokoama keskustelijaryhmä. Keskustelujen kuvaukset raportoidaan omina lukuinaan siinä järjestyksessä kuin tilaisuudet pidettiin. Loppuun on koottu kahden kirjallisen tehtävän tulokset. Niissä käsitellään kotiseudun tärkeitä asioita ja vieraalle alueelle muuttamista. Home in Merafong oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja North-Westin yliopiston Vaal Trianglen Kampuksen yhteishanke. Behind it all is a mine The present publication provides an outlook on South African home experiences, as described by the inhabitants of Merafong, located in the area of Far West Rand, in the Gauteng province. The data were collected 17–20 November 2015 with the elicited discussion method and two written assignments. The six data collection sessions were attended by a total of 31 participants. The discussants consisted of planning officers employed by the Merafong Muncipality, colored men from the Khutsong township, pupils of the De Beer elementary school, immigrant workers working at a fire station, as well as a group of discussants gathered by the editorial staff of the Carleton Herald newspaper. The descriptions of the discussions are reported as separate chapters in chronological order. The results of the two written assignments are presented at the end of the publication. These relate to important issues regarding the interviewees’ own region and relocation to a strange one. Home in Merafong was a joint project of the Ruralia Institute of the University of Helsinki and the Vaal Triangle Campus of North-West University.
  • Wrede, Sirpa; Henriksson, Lea; Høst, Håkon; Johansson, Stina; Dybbroe, Betina (Studentlitteratur, 2008)
  • Dunderberg, Ismo (Helsingin yliopisto, 2021)
    Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 109
    Käsillä oleva kirja on kokoelma vuosien varrella syntyneitä kirjoituksia tutkimusaiheestani, Uudesta testamentista ja varhaisesta kristinuskosta. Mukana on myös pari aikaisemmin julkaisematonta esitelmää.
  • Muukkonen, Petteri (Department of Geosciences and Geography, 2020)
    Department of Geosciences and Geography C19
  • Kurhila, Salla; Mäntynen, Anne (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006)
    Kieli 17
  • Mallat, Kaija; Ainiala, Terhi; Kiviniemi, Eero (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2001)
    Kieli 14
  • Lehtinen, Tapani; Laitinen, Lea (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1997)
    Kieli 12
  • Kangas, Jonna; Sintonen, Sara (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 2020)
  • Kangas, Urpo (Unigrafia, 2017)
    Suomalaisen siviilioikeuden juuret ovat syvällä skandinaavisessa maaperässä. Yhteisellä Pohjoismaisella perinteellä on edelleenkin suuri vaikutus lainsäädän­ nössä omaksuttuihin ratkaisuihin siviilioikeuden monilla osa­alueilla. Tässä teoksessa esimerkkinä käytetään perhe­ ja perintöoikeutta. Tutkimuksessa osoitetaan, miten oikeudelliset ideat ovat liikkuneet Pohjoismaiden välillä 1800­luvun loppuvuosista alkaen. Monissa tapauksissa yhteinen lainvalmis telu on johtanut aivan samanlaisiin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin eri Pohjois­ maissa. Tästä on tutkijoille ja lainkäyttäjille edelleen iloa. Tutkimuksessa ja oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa voidaan käyttää muiden Pohjoismaiden oikeuskirjallisuutta ja lainvalmistelutöitä edelleen hyödyksi. Pohjoismaisten kielten osaamisesta on suurta iloa niin tutkijoille kuin tuomareillekin. Tässä kirjassa tarkastellaan myös suomalaisen perhe­ ja perintöoikeuden sisältö ratkaisuja. Kirjan pääpaino on perintöoikeudessa, koska se on oivalli­ nen esi merkki oikeudellisten aatteiden siirtymisestä maasta toiseen. Suomen perintökaari on monin paikoin vain käännös Ruotsin perintökaaresta. Vuosien varrella molemmissa maissa kehitys on johtanut siihen, että yksityiskohdissa lainsäädännön pintatasolla on nykyisin huomattavia eroavuuksia.
  • Suutari, Timo; Mellberg, Sandra; Kurki, Sami (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 206
    I denna rapport granskas innovations- och utvecklingsplattformar i matsektorn. För rapporten studerades 15 nätverk och plattformar för utveckling av matsektorn i Sverige, Norge, Danmark och Finland. Dessa exempelfall speglas mot Österbotten och tankar förs fram om hur den österbottniska utvecklingsplattformen för matsektorn och dess verksamhetsmodell kunde se ut. Utvecklingsplattformarna sammanför aktörer och kompetensområden i matsektorn samt främjar interaktionen mellan aktörerna. En utvecklingsplattform för matsektorn kan stöda interaktionen på ett mycket praktiskt sätt genom att ordna till exempel nätverksträffar och seminarier. På den mest abstrakta nivån kan den ses som ett slags gemensam nämnare eller gränsobjekt för utvecklingsarbetet. Utvecklingsplattformarna för matsektorn bygger alltid på befintliga funktioner och organisationer. När man planerar att skapa en ny plattform är det viktigt att man inte skapar organisationer eller verksamheter som börjar konkurrera med de nuvarande funktionerna och i värsta fall urholkar förtroendet inom de lokala nätverken. Finansieringsbasen för utvecklingsplattformen ska vara tillräckligt bred för att kontinuiteten i verksamheten inte ska vara beroende av enskilda projekt eller utvecklingsprogram. Detta stöds av att matsektorn deltar långsiktigt och konsekvent i allt programarbetet i regionen. I Österbotten behövs ett eget karakteristiskt perspektiv på utvecklingen av matsektorn, till exempel livsmedelsexport. Dessutom behövs det tillväxtföretag och fenomen i matbranschen som väcker och upprätthåller såväl allmänhetens intresse som utvecklingsivern. Bra etappmål för utvecklingen är att skapa lokala utvecklingsnätverk samt att skissa upp utvecklingsplattformens verksamhet. I fortsättningen måste målet dock vara att bilda nätverk utanför landskapet, vilket innebär att skapa kontakter bland annat till de utvecklingsplattformar och -nätverk som presenteras i rapporten.
  • Visala, Aku (Perussanoma Oy, 2010)
    Teoksessa esitellään millaisia keskusteluja tieteen ja uskonnon suhteesta on käyty ja mitä ne voisivat tarkoittaa.
  • Korhonen, Tiina; Tiippana, Netta; Laakso, Noora; Meriläinen, Mikko; Hakkarainen, Kai (University of Helsinki, Department of Educational Sciences, 2020)
  • Aronen, Jukka; Pakkasvirta, Jussi (1999)

View more