Books and serial publications

 

Books authored/edited by researchers at University of Helsinki / Publications of departments at University of Helsinki

Collections in this community

Recent Submissions

  • Riukulehto, Sulevi; Mäntylä, Jaakko (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 202
    Maalitehtailija Otto Syreenin upea talo sijaitsee Teuvan keskeisimmällä paikalla. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään, eikä Teuvan kunnalla ole sille käyttöä. Ympärillä on edelleen kunnan keskeisiä toimintoja. Rakennuksella on mielenkiintoinen historia muun muassa Syreenin maalitehtaana ja Teuvan kunnantalona. Talon säilyttämiseksi osana teuvalaista kulttuurimaisemaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteutti Teuvalaisten oma Syreenin talo -esiselvityshankkeen, jossa tutkittiin rakennusta, sen historiaa ja merkitystä paikkakunnalla. Lisäksi kahdessa työpajassa kerättiin Teuvan asukkaiden ja yhdistystoimijoiden ideoita ja tarpeita. Tässä julkaisussa rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arkistotieto yhdistetään pintojen ja rakenteiden inventoinnista ja asukastilaisuuksista saatuun tietoon.
  • Kuusela, Marjo (Helsingin yliopiston kirjasto, 2020)
    Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hanke toteutettiin vuosina 2017–2019. Hankkeen rahoittaja oli Helsingin yliopisto ja hankkeen toteuttivat Helsingin yliopiston kirjasto ja Gaudeamus-kustantamo. Hankkeen tavoitteet olivat: (1) rakentaa avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP), (2) luoda kirjoittajamaksujen hallinnointimalli, (3) koota, uudistaa ja luoda uusia avoimen julkaisemisen tukipalveluita osaksi keskuksen toimintaa. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen vaiheista, tuloksista ja jatkotoimenpiteistä. Hankkeessa luotiin useita uusia palveluja ja käytäntöjä. Lyhyt tiivistelmä tuloksista: (1) Avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) aloitti toimintansa. Kustantamoa rakennettiin 2017–2019 ja ensimmäiset julkaisut ilmestyivät tammikuussa 2020. Kustantamon asema vakiinnutettiin keväällä 2019, jolloin yliopisto päätti, että HUP on yliopiston kirjaston alainen elin, jonka toiminnan käytännön toteutuksesta vastaa Gaudeamus. (2) Kirjoittajamaksupalvelut (APC- ja BPC-maksut): Hankkeessa luotiin sujuvat käytänteet artikkelien (APC = Article Processing Charges) ja kirjojen (BPC = Book Processing Charges) kirjoittajamaksupalveluille. Hankkeen jälkeen palvelut ovat osa kirjaston hankinta- ja lisensiointityötä: kirjasto hoitaa keskitetysti yliopistolaisten kirjoittajamaksuja, neuvottelee maksuihin alennuksia ja seuraa tilaus- ja julkaisumaksuja. (3) Julkaisualustapalvelut: Helda Open Books ja Editori. Hankkeessa kehitettiin nykyistä Helda-julkaisuarkistoa sekä luotiin työkäytänteet ja palvelukonsepti avointen kirjojen julkaisemiseksi Heldassa eli Helda Open Books -konsepti. Hankkeessa valmisteltiin avointen lehtien Editori-julkaisualustapalvelua, jota pilotoidaan projektina kolmen vuoden ajan vuosina 2020–2022. (4) Julkaisemisen tuen tehtävät määriteltiin ja asiantuntijuutta vahvistettiin. Avoimen julkaisemisen kenttä elää voimakkaasti, uusia tehtäviä syntyy ja uudenlaista osaamista tarvitaan. Kirjaston rooli muuttuu kohti julkaisemisen tukemista. Hankkeessa kehitettiin julkaisutietojen ja kokoelmahallintatietojen analytiikkaa, perehdyttiin tieteellisen julkaisemisen käytänteisiin (mm. pysyvät tunnisteet, CC-lisenssit), kehitettiin neuvontatyötä, päivitettiin kirjaston aineistopolitiikka sisältämään avoin julkaiseminen ja vahvistettiin kirjastolaisten asiantuntijuutta kouluttautumalla digitaaliseen julkaisemiseen. Lisäksi hankkeen työntekijät lisäsivät kirjaston muiden työntekijöiden osaamista jakamalla heille avoimen tieteen ja julkaisemisen tietotaitoaan koulutuksilla. Hankkeessa verkostoiduttiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
  • Magnusson, Jenny (2020)
    Språk och interaktion 5:3
  • Uusitalo, Eeva (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Julkaisuja 37
    Olen etsinyt väitöskirjassani uusia reittejä kylien tutkimiseen tarkastelemalla kylien muutosta ajallisuuden ja aineellisuuden käsitteiden tuella. Tutkimuskysymykseni ovat: Minkälaiset ajalliset kehityskulut ovat muokanneet tutkimiani kyliä? Millaiset asiat, tapahtumat, prosessit tai kytkökset asettuvat aikojen saatossa osaksi kylien muodostelmaa? Tutkin kyliä ajallisissa rytmeissä vaihtelevina muodostelmina, jossa niiden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus asettuvat rinnakkain ja lomittain. Aineellisuudella viittaan rakennettuun kyläympäristöön, jonka osaksi lasken kuuluvaksi myös maisemallisen elementin. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön Ahvenselän kylässä Sallassa ja Kolin kylässä Lieksassa. Haastattelin ihmisiä, keskustelin heidän kanssaan epävirallisemmin, kuljin kylillä, havainnoin, katselin ja kuuntelin. Tutkimusotteeni havainnollistuu kulkemisena, reittien löytämisenä ja niiden seuraamisena. Kulkeminen sitoutuu ja kietoutuu tilanteisiin, kohtaamisiin ja kokemuksiin, joiden kuvaamisen kautta välittyy tutkijan kokonaisvaltainen läsnäolo kentällä ja hänen osallistumisensa paikan muodostumiseen. Kylien muodostumiseen liittyy suunnitelmallisuutta, mutta niiden kehityskulut ovat myös sattumanvaraisia. Tutkimiani kyliä yhdistää tietoisuus siitä, että jokin ennakoimaton kehityskulku voi kääntää kylän tulevaisuuden kulkemaan yllättävään suuntaan. Myös asukkaiden, vierailijoiden ja muiden toimijoiden kyliin liittämät kokemukset, odotukset, tulkinnat ja käytännöt osaltaan muokkaavat ja muuttavat kylien kulloistakin kompositiota. Kylät piirtyvät tutkimuksessa näkyviin erityisyyksinä, jota voi kutsua kylien kulttuuriseksi monimuotoisuudeksi.
  • Latomaa, Sirkku; Lauranto, Yrjö (Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto, 2020)
    Kakkoskieli 9
  • Väänänen, Jouko; Yang, Fan (University of Helsinki, Department of Mathematics and Statistics, 2020)
  • Hyyryläinen, Torsti; Rantanen, Manu; Pylkkänen, Päivi; Kahila, Petri; Saukkonen, Pasi; Hytinkoski, Pekka (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 203
    Miten oppiminen voidaan organisoida osaksi projektimuotoista aluekehittämistä? Aluekehittämistä toteutetaan kaikkialla maailmassa hankkeiden muodossa. Hankkeet ovat keskeinen osa julkisen vallan ohjelmaperusteista rahoituksen ohjausta. Tässä raportissa hanketta lähestytään kuitenkin oppimisen näkökulmasta. Kehittämishanke ymmärretään tiettyä tarkoitusta varten organisoituna oppimisympäristönä, jossa synnytetään uutta tietoa ja ratkaistaan ongelmia yhteisvoimin ja kokemuksia jakaen. Lähestymistapa on toimintatutkimuksellinen. Esimerkkitapauksena on alueellisesti laaja kehittämishanke, jonka kautta tarkastellaan kehittämiseen liittyvien teoreettisten ajatusten soveltamista käytäntöön. Näin kirjoittajat osallistuvat keskusteluun siitä, millä tavoin oppiminen voitaisiin nivoa maaseudun paikkaperustaiseen kehittämistoimintaan ja kehittämispolitiikkaan. Käytännön esimerkkinä tarkasteltavan hankkeen tarkoituksena oli löytää ratkaisuja pienten maaseutukuntien kuntataajamien ja kirkonkylien kehittämiseen ja niiden elinvoiman luomiseen. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2020. Se oli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien välinen yhteishanke, joka rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Toteuttajina olivat Mäntyharjun, Heinäveden, Liperin, Valtimon (nykyisin osa Nurmesta), Tervon ja Keiteleen kunnat. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka kanssa tutkimuksellisesta osuudesta vastasi Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Yksittäisten toimenpiteiden ja kuntakohtaisten ideoiden ja ratkaisujen sijaan raportissa keskitytään projektimuotoisen kehittämisen muotoihin ja toimintatavallisiin (sosiaalisiin) innovaatioihin: miten pienet maaseutukunnat voisivat tehdä kehittämistoiminnastaan vaikuttavampaa verkostomaisesti toimien? Esitetyn esimerkin mukaan pienissä maaseutukunnissa voitaisiin yhteistoiminnan kautta löytää kaivattuja lisäresursseja sekä etsiä tehokkaammin ja lopulta myös löytää todennäköisemmin ratkaisuja monitahoisiin elinvoimakysymyksiin. Keskeisin johtopäätös on, että maaseututaajamien elinvoima syntyy paikkaperustaisesti ja uudistuu ylipaikallisessa vuorovaikutuksessa.
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2011)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2010)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2010)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2010)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2009)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2009)
  • Amadae, S. M. (Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, 2020)
    Computational Transformation of the Public Sphere is the organic product of what turned out to be an effective collaboration between MA students and their professor in the Global Politics and Communication program in the Faculty of Social Sciences at the University of Helsinki, in the Fall of 2019. The course, Philosophy of Politics and Communication, is a gateway course into this MA program. As I had been eager to conduct research on the impact of new digital technologies and artificial intelligence (AI) on democratic governance, I saw this course as an opportunity to not only share, but also further develop my knowledge of this topic.
  • Isaksson, Eva (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1987)
    Suomalainen perusteos naisten tieteellisestä työstä, mukaansatempaava naisnäkökulma ihmistä ympäröivään maailmankaikkeuteen ja sen tutkijoihin.
  • Tainio, Liisa; Ahlholm, Maria; Grünthal, Satu; Happonen, Sirke; Juvonen, Riitta; Karvonen, Ulla; Routarinne, Sara (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura / Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, 2020)
    18
  • Saurio, Päivi (Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kielten osasto, 2020)
    Slavistiikan ja baltologian opetusmonisteita; 7
  • Pihlajamäki, Heikki (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2004)
    Johdatus varhaismoderniin oikeushistoriaan kuljettaa lukijan halki viime vuosituhannen oikeushistorian pääpiirteiden, oikeustieteen synnystä 1100-luvulla modernin oikeuden läpimurtoon 1800-luvulla. Kehitystä tarkastellaan yksityis-, julkis-, rikos- ja prosessioikeuden näkökulmasta. Painopiste on yleiseurooppalaisen yhtenäisoikeuden eli ius communen kehityksessä, jota vasten myös ruotsalais- suomalaista oikeushistoriaa peilataan. Teos on laadittu pääsykoekirjaksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen, mutta se soveltuu myös oppikirjaksi.
  • Häyry, Matti (WSOY, 2000)
    "Kaikkien tekojemme pitäisi tähdätä mahdollisimman monen mahdollisimman suureen onnellisuuteen!” Tätä ajatusta julisti Ranskan vallankumouksen vuonna 1789 englantilainen Jeremy Bentham, utilitarismin perustaja. Seuraavalla vuosisadalla oppi tuli tunnetuksi hänen kotimaassaan uudistusten lähteenä erityisesti John Stuart Millin työn kautta. Utilitaristit ajoivat monia nyt itsestään selvinä pidettyjä poliittisia uudistuksia. He saivatkin aikaan monia vankilaolojen ja sosiaalipolitiikan reformeja - Mill kannatti jopa naisten äänioikeutta, joka toteutui vasta paljon myöhemmin. Häyry selvittää, kuinka ajatus mahdollisimman monen onnellisuudesta kehittyi ja miten oppia on sovellettu viime aikojen eettisissä kiistoissa: vastoin vallitsevaa käsitystä "utilitarismi” ei tarkoita ahneutta, välinpitämättömyyttä tai itsekästä oman edun tavoittelua. Häyryn tarkastelu ulottuu eurooppalaisen moraaliajattelun tilasta uuden ajan alussa aina vuosituhannen lopun keskusteluihin terveydenhuollon periaatteista ja eläinten oikeuksista.

View more