Books and serial publications

 

Books authored/edited by researchers at University of Helsinki / Publications of departments at University of Helsinki

Collections in this community

Recent Submissions

  • Willamo, Risto; Erkkola, Maijaliisa; Kettunen, Harri; Rekola, Mika; Salmesvuori, Päivi; Virtala, Anna-Maija (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämän vertaisarvioidun tutkimuksen yleisenä tutkimustehtävänä on tuoda yliopistopedagogiseen keskusteluun tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksen ja arvioinnin keskeisiä haasteita sekä kehitysehdotuksia. Tarkemmin kysymme, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä opiskelijoilla, ohjaajilla ja arvioijilla on tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksesta ja arvioinnista. Erityisesti tarkastelemme keräämästämme kyselyaineistosta esiin nousseita aiheeseen liittyviä haasteita ja niiden syitä sekä kehittämisideoita. Kesällä 2019 lähetettyyn kyselyyn vastasi opiskelijan roolissa yhteensä 205 henkilöä, ja heidän vastauksensa kattoivat kaikkiaan 256 erillistä tieteidenvälistä tutkielmaa. Ohjaajan/arvioijan roolissa kyselyyn vastasi 105 henkilöä, ja vastaukset koskivat yhteensä 189 tutkielman ohjausta tai arviointia. Molemmat vastaajaryhmät käsittelivät alempia tutkielmia (esim. kandidaatintutkielma), ylempiä tutkielmia (esim. pro gradu -tutkielma) ja väitöskirjoja. Sanalliset vastaukset analysoitiin lähilukemiseen perustuvalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden ikä-, sukupuoli- ja tiedekuntajakaumaa verrattiin Helsingin yliopiston koko opiskelijakuntaa koskeviin tietoihin vuosilta 2009–2019. Ohjaajien ja arvioijien vertailuaineistona käytimme Helsingin yliopiston koko henkilökuntaa koskevia, vuosien 2010–2019 tietoja. Syventääksemme käsitystämme tutkielmien arviointiin liittyvistä kriteereistä ja ohjeista Helsingin yliopistossa, kävimme kattavasti läpi niitä esitteleviä dokumentteja. Opiskelijoiden vastauksissa oli runsaasti sekä negatiivisia ja kriittisiä että positiivisia kuvauksia tieteidenvälisten tutkielmien ohjaus- ja arviointiprosesseista. Ensin mainittuja oli enemmän, mikä saattaa osittain selittyä sillä, että kyselytutkimuksissa ylipäätään tuodaan enemmän esiin kritiikkiä ja epäkohtia kuin hyviä asioita. Ohjaajien ja arvioijien vastauksissa kokonaiskuva oli neutraali: myönteisten ja kielteisten kuvausten määrässä ei ollut selviä eroja. Molemmat ryhmät nostivat esiin paljon haasteita ja pohtivat niiden syitä ja ratkaisuvaihtoehtoja. Ongelmallisina ja toimivina koetut asiat olivat samantapaisia molemmilla vastaajaryhmillä ja tutkielman tyypistä riippumatta. Opiskelijoilla alempien tutkielmien tekijöiden vastaukset olivat lyhyempiä, kun taas väitöskirjan tekijät usein raportoivat myös löytämiään ratkaisuja ongelmiin. Tämä liittynee pidempään tutkielmaprosessiin ja karttuneeseen kokemukseen. Ohjaajien/arvioijien vastauksissa oli enemmän eroavaisuuksia kuin opiskelijavastauksissa, ja etenkin väitöskirjojen ohjaajien/arvioijien vastauksissa nousi esiin runsaasti nimenomaan väitöskirjojen erityispiirteitä. Erittelimme vastauksista kuusi isoa teemaa, joista kolme nousi esiin molempien ryhmien vastauksissa. Ensinnäkin korostettiin, että tieteidenvälisyydellä on keskeinen rooli ja merkitys tutkielmien ohjauksessa ja arvioinnissa sekä tieteellisessä työskentelyssä ylipäätään; siihen tulisi suhtautua avoimen positiivisesti ja pyrkiä luomaan siihen liittyviä perinteitä. Toiseksi painotettiin yhteistyön ja raja-aitojen madaltamisen merkitystä kaikilla tasoilla yksittäisistä ihmisistä koko yliopistoyhteisöön ja kaikkien tahojen – tiedekuntien, tieteenalojen ja oppiaineiden, ohjaajien, arvioijien ja opiskelijoiden – sisällä ja välillä. Kolmas molempien ryhmien esiin nostama keskeinen teema oli ohjaukseen ja arviointiin toivottu pedagoginen linjakkuus ja tieteidenvälisten tutkielmien arviointikriteerien selkeyttäminen. Näiden lisäksi erityisesti opiskelijat nostivat esiin neljäntenä teemana sen, että tieteidenvälisten tutkielmien rajaamiselle tulisi antaa riittävästi aikaa tutkielmaprosessin alussa. Ohjaajien ja arvioijien vastauksista nousi esiin vielä kaksi lisäteemaa. Viidentenä teemana he käsittelivät ohjaajien ja arvioijien oman position ja sen luomien rajoitteiden merkityksen ymmärtämistä. Kuudenneksi ohjaajat ja arvioijat toivat esiin työtaakkaan, kuormittavuuteen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä: esimerkiksi toisten tiedekuntien opiskelijoiden ohjaamista toivottiin otettavan huomioon työajassa ja/tai palkitsemisessa ja tieteidenvälisesti kokeneimpien ohjaajien toivottiin tukevan vähemmän kokemusta omaavia. Tutkimus nostaa esiin monia haasteita, joita ei tietääksemme ole aiemmassa kirjallisuudessa sanoitettu vastaavalla tavalla empiiriseen aineistoon pohjaten. Myös kehitysehdotuksia esitetään runsaasti, ja niitä on koottuna kirjan viimeisessä luvussa. 
  • Frog; Ahola, Joonas; Barber, Jess; Kouvola, Karoliina (Folklore Studies, Department of Cultures, University of Helsinki, 2022)
    Folklore Studies 24
  • Rommel, Carl; Viscomi, Joseph John (Helsinki University Press, 2022)
    Locating the Mediterranean brings together ethnographic examinations of processes that make locations and render them meaningful. In doing so, it stimulates debates on the interplay between location and region-making in anthropology and history. With deeply empirical contributions, the volume illustrates how historical, legal, religious, economic, political, and social connections and separations shape the experience of being located in the geographical space commonly known as the Mediterranean region. Individual contributions, which draw upon research in Melilla, Lampedusa, Istanbul, Nafpaktos/Lepanto, Tunisia, Beirut, Marseille, and elsewhere, articulate location through the overlapping and incorporation of multiple social and historical processes. The volume and its individual chapters challenge strict geopolitical renderings of Europe, the Middle East, and North Africa and suggest how the ‘Mediterranean’ can function as a meaningful anthropological and historical category if the notion of ‘location’ is reinvigorated and conceptualised anew.
  • Kyröläinen, Arja; Oja, Heikki (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1984)
    Ursan julkaisuja ; 23
    Mitkä ovat tähtitieteen keskeiset ratkaisemattomat arvoitukset? Millainen on tähtitieteen tulevaisuus? Joukko Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoita esittää näkemyksiään tähtiteteen tilasta.
  • Oja, Heikki (WSOY, 1987)
  • Downie, Eleanor; Kautonen, Kia; Sirola, Eveliina (Department of Geosciences and Geography, 2022)
    Department of Geosciences and Geography C21
  • Talvinen, Krister (Helsinki University Library, University of Helsinki, 2022)
    This book is a practical guide for researchers and PhD students on the topic of ‘impact’. Nowadays many funding bodies expect applicants to compose an ‘impact section’ in research funding applications, and this guide focuses on providing concrete tips and tools for proposal writing. The book is not intended to be an academic exploration into the concept, but the guidance provided here is based on author’s own experiences of writing winning proposals. The guiding principle for the author is to provide the best possible insights for researchers in order to write better proposals and have even more impactful research.
  • Helsingin yliopisto (Helsingin yliopisto, 2022)
    Helsingin yliopiston tutkimusinfrastruktuureita kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Niiden toiminnalla on keskeinen merkitys yliopiston strategian toteuttamisessa ja tutkimustoiminnan suuntaamisessa. Tutkimusinfrastruktuurit kytkeytyvät kansalliseen ja kansainväliseen tutkimuskenttään ja niiden yhteiskäyttöisyys avaa mahdollisuuksia tutkimuksen uusiutumiseen ja yhteistyöhön yliopiston kumppaneiden ja yhteiskunnan kanssa. Yliopistolla on sisäiset prosessit suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin sitoutumisessa. Prosesseilla varmistetaan, että yliopisto ja infrastruktuureiden isäntäyksiköt tiedekunta- ja erillislaitostasolla ovat tietoisia infrastruktuureiden ylläpidossa ja kehittämisessä tarvittavista resursseista ja että isäntäyksiköt ovat sitoutuneita toiminnan kustannuksiin. Kehittämistyötäj a sitoutumisia tarkastelee yliopiston tasolla tutkimusinfrastruktuuritoimikunta, jota johtaa tutkimuksesta vastaava vararehtori. Yliopiston kampuksilla toimivat tutkimusinfrastruktuurityöryhmät vastaavat infrastruktuureiden arvioinnista ja priorisoinnista ja avustavat tarvittaessa yksiköitä kehittämislinjaustenvalmistelussa. Tutkimusinfrastruktuurien toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää määrätietoista resurssiensuuntaamista tutkimusinfrastruktuurien komponentteihin, henkilöstöön, tiloihin ja tukipalveluihin. Henkilöstön osalta yliopisto kiinnittää huomiota infrastruktuureiden henkilöiden uramahdollisuuksiin ja niiden parantamiseen sekä teknisen että akateemisen henkilöstön suhteen. Osaava käyttöhenkilökunta on ratkaisevan tärkeä voimavara, jotta tutkimusinfrastruktuureista saavutetaan parashyöty. Infrastruktuureiden tukipalveluissa tärkeitä osia ovat talouden ja henkilöstön tuen lisäksi infrastruktuureidendatapalvelut ja niiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta parantavat palvelut.
  • Rantanen, Manu; Pihkala, Tuula (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2022)
    Raportteja 217
    Raportin aiheena on vapaa-ajan asuminen osana yhteiskunnallista muutosta sekä hallinnan ja kehittämisen kohteena. Kehittäminen ymmärretään samaan suuntaan vaikuttavaksi, verkostomaisesti toteutetuksi yhteistyöksi kuntien, vapaa-ajanasukkaiden, tutkijoiden ja muun muassa yrittäjien kanssa. Etelä-Savoa kehitetään vapaa-ajan asumisen mallialueeksi, johon sillä on hyvät edellytykset. Yhteistyötä on syvennetty muun muassa kehittämällä yhteistä toimintamallia sekä jakamalla tietoa Laiturilla.fi-sivuston kautta. Tarvitaan edelleen toimenpiteitä, jotta monipaikkaisuuden positiiviset vaikutukset toteutuisivat ja negatiiviset jäisivät vähäisiksi. Kunnat ovat keskeisiä toimijoita vapaa-ajan asumisen hallinnassa. Niitä voidaan tarkastella instituutioina, organisaatioina ja alueyhteisöinä. Kuntien roolia määrittää lähivuosina hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, ja erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tärkeään asemaan tulevat liikkuvat kansalaiset kehittämistoimijoina. Etelä-Savolla on vahvana vapaa-ajan asumisen maakuntana erityinen mahdollisuus kehittää vuorovaikutusta toimijaryhmien kanssa, jotka ovat eri tavoin valmiita alueen elinvoimakumppaneiksi. Monipaikkaiset asukkaat voivat tukea paikallisyhteisöjen sosiaalista kestävyyttä, mutta se edellyttää kokemusta keskinäisestä luottamuksesta. Eläkeläisten osuuden lisääntyminen ja mobiilin työn yleistyminen lisännevät vapaa-ajanasunnoilla vietetyn ajan pituutta. Koska yhä useammat tulevat paikkakunnalle ilman aiempia siteitä sinne, tarvitaan keskinäisten kohtaamisten mahdollistamista. Eri maissa vapaa-ajan asumisen kehittämisessä korostuvat matkailun (Kroatia) sekä maaseudun ja pienten kuntien (Suomi) kehittämisen näkökulmat, mutta se voidaan nähdä myös maatalouden kanssa kilpailevana maankäyttömuotona (Puola). Valtakunnantasolla vapaa-ajan asumisen potentiaali voi jäädä havaitsematta toisin kuin paikkakunnilla, joissa vapaa-ajanasukkaita on suhteessa paljon. Erot eri alueiden vapaa-ajan asumisen luonteessa tulisi ottaa huomioon niiden kehittämisessä. Monipaikkaisuuden lisääntyminen on nostanut esiin uusia tarpeita saada aiempaa tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa monipaikkaisuudesta. Digitaaliset aineistolähteet kuten mobiili- ja sähkönkäyttötiedot antavat uudella tavalla tärkeää perustietoa monipaikkaisten asukkaiden liikkumisesta ja vapaa-ajanasuntojen käytön syklisyydestä. Monipaikkaisuuskehityksen myötä vapaa-ajan asumisen ilmastopäästöjen merkitys nousee. Suurimmat ilmastopäästöt johtuvat mökkiliikenteestä, energiankäytöstä ja muusta kulutuksesta. Yksittäisten mökkien ja mökkeilijöiden ilmastovaikutukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi, joten ekologisesti kestävän vapaa-ajan asumisen kehittämisen tulisi perustua erilaisten vapaa-ajan asumisen muotojen huomioimiselle. Etelä-Savon kehittäminen kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi edellyttää panostamista kestävyyden eri ulottuvuuksiin, sekä taloudelliseen, ekologiseen että sosiaaliseen. Tämän saavuttaminen edellyttää tutkimuksen ja kehittämistoimenpiteiden vuorovaikutusta myös jatkossa.
  • Unknown author (Aikakauslehti Vartijan kannatusyhdistys ry., 2022)
  • University of Helsinki (University of Helsinki, 2015)
    The Helsinki University research data policy was approved by the Rector in February 2015
  • Helsingfors universitet (Helsingfors universitet, 2015)
  • Helsingin yliopisto (Helsingin yliopisto, 2015)
    Helsingin yliopistossa hyväksyttiin ensimmäinen tutkimusdatapolitiikka helmikuussa 2015. Siinä määrättiin tutkimusdatan keräämiseen, tallentamiseen, käyttöä ja hallintaa koskevista yliopistotason periaatteista ja linjauksista. Tutkimusdatapolitiikka on uudistettu vuonna 2021 ja korvaa tämän Helsingin yliopiston vuonna 2015 hyväksytyn tutkimusdatapolitiikan.
  • Kujala, Susanna; Hakala, Outi; Trogen, Ada (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2022)
    Raportteja 215
    Suur-Savon Sähkö -konserni on määrätietoisesti muuttanut liiketoimintamalliaan vuodesta 2016 lähtien: konserni on luonut kumppanuuksia paikallisten ja alueellisten yritysten kanssa ja toimintoja on siirretty heille ulkoistamalla. Tehdyt muutokset heijastuvat koko yrityksen toiminta-alueeseen, sillä yritysten vaikutus aluetalouksiin on kiistaton. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suur-Savon Sähkö -konsernin aluetaloudelliset kokonaisvaikutukset Etelä-Savon maakuntaan vuosien 2016–2020 aikana huomioiden uuteen liiketoimintamalliin siirtymisen vaikutukset. Tarkastelussa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Määrällinen arviointi toteutettiin yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla, jolla arvioidaan erilaisten taloudessa tapahtuvien muutosten ja toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia.Lisäksi Suur-Savon Sähkö -konsernin kumppanuusverkoston toimijoita haastattelemalla kerättiin aineisto, joka analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella maantieteellisellä läheisyydellä on ollut selvä rooli kumppanuusverkoston syntymisessä, mutta nykyisin tärkeämpi merkitys on sosiaalisella läheisyydellä, jota tukevat institutionaalinen ja kognitiivinen läheisyys. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kumppanit ovat kokeneet saaneensa lisää uskottavuutta, kumppanuusverkostossa on tapahtunut uuden oppimista ja kehittymistä sekä paikallisuus arvona näkyy myös käytännön toiminnan tasolla. Konsernin toiminnassa paikallisuuden arvo näkyy esimerkiksi Etelä-Savoon ja läheisiin maakuntiin kohdistettuina ostoina. Tulokset osoittavat, että vuodesta 2016 vuoteen 2020 paikallisten ostojen ja investointien määrä on kasvanut. Muutos ei ole kuitenkaan ollut trendinomaista, vaan vuosien välillä on luonnollisesti vaihtelua. Aluetaloudellisen mallinnuksen perusteella Suur-Savon Sähkö -konsernilla on selkeä vaikutus Etelä-Savon aluetalouteen. Konsernin vaikutus esimerkiksi Etelä-Savon bruttokansantuotteeseen on vaihdellut noin 220–240 miljoonan euron välillä tarkasteluvuosina. Lisäksi laskelmat osoittavat, että konsernin liiketoimintamallin muuttuminen näkyy aluetaloudessa, etenkin työllisyysvaikutuksissa. Voidaankin todeta, että kumppanuusstrategian ja paikallisuusajattelun myötä konsernin luoma taloudellinen hyöty Etelä-Savolle on vähintään säilynyt ulkoistamisten ja muiden uudistusten jälkeenkin. Tulosten perusteella konsernin ja sen kumppaneiden toiminta on kehittynyt selvästi lyhyessä ajassa, minkä lisäksi kehitys on ollut toimijoiden tavoitteiden ja arvojen mukaista vahvistaen aluetaloudellista vaikutusta. Toisaalta tulokset tuovat esiin kohteita, joita kehittämällä voitaisiin edelleen vahvistaa alueellista vaikuttavuutta. On syytä huomioida, että vaikka tutkimuksessa on pyritty tuomaan esiin monipuolisesti Suur-Savon Sähkö -konsernin aluetaloudellisia vaikutuksia, eivät vaikutukset kuitenkaan rajaudu raportissa esiteltyihin eivätkä kaikki vaikutukset näy välittömästi aluetaloudessa.
  • Valkama, Kirsi; von Weissenberg, Hanne; Nikki, Nina (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)
    Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja ; 110
    Mitä on magia? Esiintyykö sitä Raamatussa ja jos esiintyy, kuinka siihen Raamatun teksteissä suhtaudutaan? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, sillä ei ole olemassa yhtä kaikkien hyväksymää määritelmää siitä, mitä magialla tarkoitetaan. Tähän kirjaan on koottu artikkeleita, jotka käsittelevät magiaa paitsi teoreettisesti ja käsitteenä, myös eri näkökulmista Raamatussa sekä Raamatun syntykonteksteissa Lähi-idässä ja kreikkalais-roomalaisessa maailmassa.
  • Mononen-Batista Costa, Sari (Helsingin Yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden osasto, 2022)
    Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on ajatus yrittäjyyden edistämisen tärkeydestä. Mutta mitä yrittäjyys itse asiassa on? Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä tutkii laajan dokumenttiaineiston, feministisen etnografian ja genealogisen analyysin kautta yrittäjyyskasvatuksen juuria ja yrittäjyyden määrittelemisen hankaluuksia. Lisäksi teos kysyy, mitä meille yksilöinä seuraa siitä, että oma elämämme alkaa enenevässä määrin näyttäytyä yrityksen kaltaisena hankkeena, jossa jokaisen tehtävä on johtaa itseään mahdollisimman tehokkaasti. Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä pohjautuu Sari Mononen-Batista Costan (1977-2016) väitöskirjakäsikirjoitukseen ja sen ovat valmiiksi toimittaneet hänen ystävänsä ja työtoverinsa, jotka toimivat tutkijoina kasvatustieteen ja monitieteisen yrittäjyystutkimuksen aloilla.
  • Valtonen, Mauri; Oja, Heikki (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1984)
    Ursan julkaisuja ; 25
    Maapallomme on osa avaruutta, ja avaruuden ilmiöt vaikuttavat jatkuvasti maapallon oloihin. Kosminen säteily ja meteoriitit pommittavat jatkuvasti ilmakehää, ja suuremmat törmäykset ovat voneet ratkaisevasti vaikuttaa koko elämän kehitykseen. Suomalaistutkijat kertovat kirjamme 17 artikkelissa maapallon kehityksestä ja yhteydestä meitä ympäröivään avaruuteen.
  • Koskela, Merja; Kantanen, Helena (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2022)
    ProComma Academic ; 9
  • Hautamäki, Jarkko; Rämä, Irene; Vainikainen, Pauliina (Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2019)
    Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, 52
  • Phoenix, Ann; Peltola, Marja (Helsinki University Press, 2022)
    Nuancing Young Masculinities tells a complex story about the plurality of young masculinities. It draws on the narratives of Finnish young people (mostly boys) of different social classes and ethnicities who attend schools in Helsinki, Finland. Their accounts of relations with peers, parents, and teachers give insights into boys’ experiences and everyday practices at school, home, and in leisure time. The theoretical insights in this volume are wide-ranging, illuminating the plurality of masculinities, their dynamism, and intersections with other social identities. The young people’s enthusiastic and reflexive engagement with the research dispels stereotypes of boys and masculinities and offers a unique and holistic re-imagining of masculinities. Nuancing Young Masculinities provides a nuanced and compelling understanding of young masculinities.

View more