Books and serial publications

 

Books authored/edited by researchers at University of Helsinki / Publications of departments at University of Helsinki

Collections

Recent Submissions

  • Hämäläinen, Saara (HECER, Helsinki Center of Economic Research, 2016)
    Hecer, Discussion Paper No. 399
  • Aphalo, Pedro; Robson, Matthew; Kotilainen, Titta; Jansen, Marcel; Strid, Åke; Llorens, Laura; Siipola, Sari (Department of Biosciences, University of Helsinki, 2015)
  • Kytö, Hannu; Kral-Leszczynska, Monika; Koistinen, Kati; Peura-Kapanen, Liisa (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2016)
    Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 2016:1
    Pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Nopean väestönkasvun ansiosta pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun alue- ja väestörakenteet ovat olleet voimakkaassa muutostilassa. Muuttovirtojen seurauksena tapahtuneet muutokset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Muuttovirtojen myönteisistä seurauksista tärkeimpiä on väestön muuta maata hitaampi ikääntyminen ja uusien työpaikkojen synty. Kielteisistä piirteistä merkittävimpiä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja asuinalueiden sosioekonomisten erojen kasvu ja asumisen kallistuminen. Kuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu vuosittain lähes 300 000 ja kuntien sisäisiä muuttoja lähes 600 000. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu kuntien sisällä 5,9 miljoona kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa. Puolet maan sisäisistä muutoista tapahtui pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Vaikka maan sisäinen muuttoliike onkin kasvattanut pääkaupunkiseudun väestöä vain hieman, olisi tulomuutto riittänyt uusimaan kolmanneksen pääkaupunkiseudun väestöstä kymmenen vuoden sisällä. Muuttovirrat ovat kohdelleet pääkaupunkiseudun kaupunkeja eri tavoin eri aikoina. Espooseen ja jossain määrin myös Vantaalle suuntautui enemmän hyvätuloisista koostuvia muuttovirtoja kuin Helsinkiin. Keskituloisista koostuvat muuttovirrat suuntautuivat puolestaan enemmän Espooseen ja Helsinkiin kuin Vantaalle. Helsinki veti pääasiassa opiskelijoista koostuvia muuttovirtoja selvästi voimakkaammin kuin Vantaa tai Espoo. Muuttovirtojen valikoituminen erilaisti myös pääkaupunkiseudun asuinalueita. Osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa edullisen asumisen vuoksi pienituloisia samalla kun parempituloiset muuttavat niiltä pois. Erityyppiset muuttovirrat näyttävät vaikuttavan eri tavoin alueen luonteen muuttumiseen riippuen alueen ”lähtötasosta” ja sijainnista. Tämän tutkimuksen mukaan hyvätuloisia muutti etenkin pääkaupunkiseudun rataverkoston varrelta ja heidän tilalleen muutti keskituloisia ja opiskelijoita. Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenneratkaisut, kehärata ja länsimetro, mahdollistavat väestönkasvun ohjaamisen raideliikenteen varteen. Jotta väestörakenteen yksipuolistuminen vältettäisiin, tulee raideliikenteen varteen ohjata monipuolista asuntotuotantoa, joka vetää myös hyvätuloisia muuttajia. Eriytyvien asuinalueiden ongelmiin voidaan pureutua yhteisellä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla, madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja sekä ottamalla huomioon alueen asukkaiden näkemykset alueiden kehittämisestä. Negatiivisen alueellisen eriytymisen oikaiseminen ja ehkäiseminen liittyvät kuitenkin viime kädessä tulonjakoon sekä koulutus- ja työvoimapolitiikkaan.
  • Hämäläinen, Saara (HECER - Helsinki Center of Economic Research, 2016)
    HECER, Discussion Paper No. 398
  • Silfverberg, Harry; Kärki, Tomi; Hannula, Markku S. (Finnish Research Association for Subject Didactics, 2015)
    Studies in Subject Didactics
  • Pönkä, Harri (HECER - Helsinki Center of Economic Research, 2015)
    HECER, Discussion Paper 397
  • Lehtonen, Tuula; Vaattovaara, Johanna (Helsingin yliopisto, Kielikeskus, 2016)
  • PAX 
    Hartama-Heinonen, Ritva; Kukkonen, Pirjo (University of Helsinki, Nordica/Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, Swedish Translation Studies, 2015)
    Volume 3
    The questions which this volume addresses are the following: How do we, as researchers in the arts, see the language of peace? How do we conceive of peace as a concept, as modalities, and as metaphors? What types of interdisciplinary approaches can we create, what types of borders can we transcend, and what types of bridges can we construct in the context of peace? How do we cherish our humanism and all that is good from the perspective of all humankind? How do we speak and write about peace within our disciplines in order to also promote it?
  • Sefton-Green, Julian; Kumpulainen, Kristiina; Lipponen, Lasse; Sintonen, Sara; Rajala, Antti; Hilppö, Jaakko (Helsinki University, Department of Teacher Education, PLC and authors, 2015)
  • Joutsenvirta, Taina; Kukkonen, Arja (Valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen kehittämisyksikkö, 2009)
  • Joutsenvirta, Taina; Myyry, Liisa (Faculty of Social Sciences at the University of Helsinki, 2010)
  • Joutsenvirta, Taina; Myyry, Liisa (Valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen kehittämisyksikkö, 2010)
  • Myyry, Liisa; Joutsenvirta, Taina (Valtiotieteellisen tiedekunnan pedagogiset kehittämispalvelut, 2011)