Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 1452
  • Hämäläinen, Saara (HECER, Helsinki Center of Economic Research, 2016)
    HECER, Discussion Paper No. 400
  • Hämäläinen, Saara (HECER, Helsinki Center of Economic Research, 2016)
    HECER, Discussion Paper No. 399
  • Hämäläinen, Saara (HECER - Helsinki Center of Economic Research, 2016)
    HECER, Discussion Paper No. 398
  • Lehtonen, Tuula; Vaattovaara, Johanna (Helsingin yliopisto, Kielikeskus, 2016)
  • Sintonen, Sara; Erfving, Emilia (Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 2016)
  • Kytö, Hannu; Kral-Leszczynska, Monika; Koistinen, Kati; Peura-Kapanen, Liisa (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2016)
    Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 2016:1
    Pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Nopean väestönkasvun ansiosta pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun alue- ja väestörakenteet ovat olleet voimakkaassa muutostilassa. Muuttovirtojen seurauksena tapahtuneet muutokset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Muuttovirtojen myönteisistä seurauksista tärkeimpiä on väestön muuta maata hitaampi ikääntyminen ja uusien työpaikkojen synty. Kielteisistä piirteistä merkittävimpiä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja asuinalueiden sosioekonomisten erojen kasvu ja asumisen kallistuminen. Kuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu vuosittain lähes 300 000 ja kuntien sisäisiä muuttoja lähes 600 000. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu kuntien sisällä 5,9 miljoona kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa. Puolet maan sisäisistä muutoista tapahtui pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Vaikka maan sisäinen muuttoliike onkin kasvattanut pääkaupunkiseudun väestöä vain hieman, olisi tulomuutto riittänyt uusimaan kolmanneksen pääkaupunkiseudun väestöstä kymmenen vuoden sisällä. Muuttovirrat ovat kohdelleet pääkaupunkiseudun kaupunkeja eri tavoin eri aikoina. Espooseen ja jossain määrin myös Vantaalle suuntautui enemmän hyvätuloisista koostuvia muuttovirtoja kuin Helsinkiin. Keskituloisista koostuvat muuttovirrat suuntautuivat puolestaan enemmän Espooseen ja Helsinkiin kuin Vantaalle. Helsinki veti pääasiassa opiskelijoista koostuvia muuttovirtoja selvästi voimakkaammin kuin Vantaa tai Espoo. Muuttovirtojen valikoituminen erilaisti myös pääkaupunkiseudun asuinalueita. Osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa edullisen asumisen vuoksi pienituloisia samalla kun parempituloiset muuttavat niiltä pois. Erityyppiset muuttovirrat näyttävät vaikuttavan eri tavoin alueen luonteen muuttumiseen riippuen alueen ”lähtötasosta” ja sijainnista. Tämän tutkimuksen mukaan hyvätuloisia muutti etenkin pääkaupunkiseudun rataverkoston varrelta ja heidän tilalleen muutti keskituloisia ja opiskelijoita. Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenneratkaisut, kehärata ja länsimetro, mahdollistavat väestönkasvun ohjaamisen raideliikenteen varteen. Jotta väestörakenteen yksipuolistuminen vältettäisiin, tulee raideliikenteen varteen ohjata monipuolista asuntotuotantoa, joka vetää myös hyvätuloisia muuttajia. Eriytyvien asuinalueiden ongelmiin voidaan pureutua yhteisellä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla, madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja sekä ottamalla huomioon alueen asukkaiden näkemykset alueiden kehittämisestä. Negatiivisen alueellisen eriytymisen oikaiseminen ja ehkäiseminen liittyvät kuitenkin viime kädessä tulonjakoon sekä koulutus- ja työvoimapolitiikkaan.
  • Luukkonen, Vesa; Mikkola, Hannu; Niemelä, Aki (2016)
  • Gronow, Jukka (Brill, 2016)
    Historical materialism book series ; volume 113
    Karl Kautsky was, for three decades before the First World War, the main authority on the intellectual heritage of Marx and Engels, the founding fathers of Marxism. His interpretation of Marx’s Capital and the basic laws and contradictions of capitalism was the standard reference point for both the foes and allies of Social Democracy. Jukka Gronow’s On the Formation of Marxism analyses Kautsky’s impact on the self-understanding of the European labour movement from his dispute over Revisionism with Eduard Bernstein to his polemics with V.I. Lenin over Imperialism and the Russian Revolution. Despite many political differences, Gronow shows that these authors shared a common understanding of the basic nature of capitalism, which in important respects differed from Marx’s critique of political economy.
  • Pönkä, Harri (HECER - Helsinki Center of Economic Research, 2015)
    HECER, Discussion Paper 397
  • PAX 
    Hartama-Heinonen, Ritva; Kukkonen, Pirjo (University of Helsinki, Nordica/Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, Swedish Translation Studies, 2015)
    Volume 3
    The questions which this volume addresses are the following: How do we, as researchers in the arts, see the language of peace? How do we conceive of peace as a concept, as modalities, and as metaphors? What types of interdisciplinary approaches can we create, what types of borders can we transcend, and what types of bridges can we construct in the context of peace? How do we cherish our humanism and all that is good from the perspective of all humankind? How do we speak and write about peace within our disciplines in order to also promote it?
  • Pihlström, Sami (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19
  • Ronikonmäki, Hanna (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19
  • Lenkewitz, Anna (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19
  • Pajari, Ilona (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19
    From ancient warriors through to the Crusaders, all the way to the modern citizen soldier, death in war has been praised as the most glorious death. All modern nations have harnessed this image for their own use to some extent. Nationalism has been claimed to have replaced older belief systems like religion, yet it itself has had and still has many transcendental features. In this article I consider a very special form of this ideology, the logic of sacrifice. Finland during the Second World War is particularly in focus. The logic of sacrifice as a coherent ideology is typical of war-faring nations, yet it has lost some of its relevance since the Second World War. It is also useful in tying women and children to the nation’s struggle. It promises to give meaning to every soldier’s death as well as consolation to mourning families. In reality it was often only a partial aid. Yet the entire nation adjusted its mourning practises to the idea that the fallen were the most important dead and that, for example, civilian losses were considered only secondary compared to them.
  • McMahan, Jeff (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19
  • Heinämaa, Sara (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19
  • Esser, Andrea Marlen (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    19