Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 930-949 of 1365
  • Holopainen, Markus (2002)
  • Vesala, Timo (Helsinki Center of Economic Research, 2005)
  • Laasanen, Juhani (2010)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Pajala-Kolari kaivoshankkeen vaikutusta Kolarin kuntaan. Kyseessä oleva hanke sisältää neljä malmiota tai kaivosta, joista kolme on Ruotsin ja yksi Suomen puolella. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tilasto- ja kartta-aineiston avulla kuva Kolarin kunnan nykyisestä kehityksestä ja mahdollisuuksista suunniteltua kaivostoimintaa varten. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, millaisia vaikutuksia kaivoshankkeella on Kolarin kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Analyysin pohjana on Ruralia-insttuutissa kehitetyn RegFinDyn -laskentamallin tuottama aineisto kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksessa tarkastellaan edelleen, millaisia haasteita kaivostoiminta tuo Kolarin kunnan palveluille ja taloudelle. Lopuksi esitetään suosituksia, joiden avulla Kolarin kunta voisi hyötyä kaivoksesta mahdollisimman paljon sekä kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Kolarin kunnalle. Kolarin kunnassa on asunto- ja tonttitarjonnan, kunnan palvelujen, talouden sekä virkistys- ja vapaa-aikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi asunto- ja tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Kolariin muuttavaa väestöä varten. Kunnan palveluvarustus on kattava ja joustava ja se kykenee vastaamaan kaivostoiminnan myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen. Kansainvälisen tason virkistys- ja vapaa-aikapalvelujen tarjonnassa kunta on alueen kilpailukykyisimpiä. Pajala-Kolari kaivoshanke on mittava hanke, jolla on merkittäviä väestö-, työllisyys- ja talousvaikutuksia Suomen puolella erityisesti Hannukaisen kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sijaintikunnille. Kaivoksen vaikutuksia koskevan laskelman mukaan työllisyyshyödyt jakaantuvat puoliksi Ruotsin ja Suomen kesken. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa Suomen puolella maksimissaan yhteensä 3 000 henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä vuonna 2014 ja tasoittuu sen jälkeen 1 100–1 200 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2020 laskettaessa. Kaivoksen työllisyys-, väestö- ja talousvaikutukset ulottuvat Suomen puolella ensisijaisesti työssäkäyntialueen kunnille, joita ovat Kolari, Kittilä, Muonio ja Pello. Kaivoksen hyödyt kohdentuvat siten useaan kuntaan. Työllisyyden osalta Kittilän ja Kolarin osuus on yli puolet työssäkäyntialueelle kohdentuvista henkilötyövuosista. Nettomuutto kohdentuu kaivoksen lähialueille ja pääosin Kolariin. Työssäkäyntialueen kuntien veropohja vahvistuu työllisyyden kasvun seurauksena. Kolarin kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan vuosina 2010–2020 yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Työllisyys- ja taloushyötyä valuu myös työssäkäyntialueen ulkopuolelle, koska osa työvoimasta pendelöi alueen ulkopuolelta, myös Ruotsista. Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Kolarin kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Kolarissa. Kaivos antaa Kolarin kunnalle uuden mahdollisuuden myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ruralia-instituutin arvion mukaan Kolarin kunnan sopeutuminen Hannukaisen kaivoksen investointiin ja toimintaan on hallittavissa kunnan nyky- ja kaivostoiminnan myötä tulevin lisäresurssein.
  • Törmä, Hannu; Reini, Kaarina (2009)
    Lappiin suunnitteilla olevat Pajala–Kolarin rauta- ja Soklin fosforikaivos ovat megaluokan hankkeita. Kaivosten rakentaminen ei voi kuitenkaan toteutua jos niiden tarvitsemia rautatie-, satama- ja tieinvestointeja ei voida toteuttaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida näiden väyläinvestointien aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimus on jatkoa Ruraliassa juuri valmistuneelle yhdeksää Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoshanketta koskevalle tutkimukselle, jossa keskitytään itse kaivosinvestointien vaikutuksiin. Tutkimuksen on rahoittanut Liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työvälineenä oli Ruraliassa kehitetty RegFinDyn-aluemalli. Simuloinnit suoritettiin vuosille 2008–2030 ja raportoitiin Lapin seutukuntien tasolla. Tulosten mukaan kaikki, mutta erityisesti mittavat rautatieinvestoinnit olisivat merkittäviä seutukuntien taloudelliselle kasvulle. Äkäsjoki–Ajos radan rakentaminen auttaisi Tunturi-Lapin, Torniolaakson ja Kemi–Tornion seutukuntia taantuman yli. Taloudellinen kasvu voisi lisääntyä läntisen Lapin seutukunnissa yhteensä 0,6–2,2% vuoteen 2011 ja yhteensä 1,3–4,3% vuoteen 2016 mennessä. Tämä olisi keskimäärin 0,1–0,5% vuodessa. Soklin kaivoksen tapauksessa Kemijärvi–Kelloselkä–Sokli rautatien vaikutukset Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin olisivat merkittäviä. Investointien edetessä Itä-Lapin seutukunnan taloudellinen kasvu voisi vahvistua kumulatiivisesti tarkasteltuna 8,3% vuoteen 2013 mennessä. Vuosikeskiarvona tämä olisi 2,8%. Radan vaikutus Pohjois-Lapin taloudelliseen kasvuun olisi pienempi, vuoteen 2014 mennessä yhteensä 3% eli keskimäärin 0,8% vuodessa. Väyläinvestointien työllisyysvaikutukset olisivat myönteisiä. Pajala–Kolarin kaivoksen rautatieinvestoinnit toisivat läntiseen Lappiin uusia työpaikkoja vuoteen 2015 mennessä yhteensä 418. Tästä Tunturi-Lapin osuus olisi 147, Torniolaakson 114 ja Kemi–Tornion seutukunnan 157. Vastaavat vuosikeskiarvot olisivat 52, 18, 14 ja 20. Soklin kaivoksen rautatieinvestoinnit toisivat jonkun verran enemmän uusia työpaikkoja Pajala–Kolariin verrattuna koska investoinnit olisivat suuremmat. Radan rakentaminen voisi tuoda Itä-Lappiin yhteensä 506 uutta työpaikkaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Lapin työllisyys voisi lisääntyä 153 uudella työpaikalla. Yhteensä voisi siten syntyä 660 uutta työpaikkaa. Vastaavat vuosikeskiarvot olisivat 169, 51, 220 uutta työpaikkaa. Kun kaivoksia tarkastellaan yhdessä, työllisyysvaikutukset olisivat suurimmat vuonna 2015, jonka loppuun mennessä väyläinvestoinnit voisivat luoda yhteensä 1288 uutta työpaikkaa. Vastaava vuosikeskiarvo olisi 161. Taloudellisen kasvun ohella työllisyystulokset korostavat analysoitujen väyläinvestointien myönteistä aluetaloudellista merkitystä. Ruralia-instituutin arvioinnin perusteella molempien kaivosten rautatie-, satama- ja tieinvestoinnit olisivat toteuttamiskelpoisia aluetaloudellisin perustein. Ne lisäisivät tuotantoa, työllisyyttä, tuloja, kulutusta ja verotuloja useissa Lapin seutukunnissa.
  • Salminen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2009)
    The importance of supercontinents in our understanding of the geological evolution of the planet Earth has been recently emphasized. The role of paleomagnetism in reconstructing lithospheric blocks in their ancient paleopositions is vital. Paleomagnetism is the only quantitative tool for providing ancient latitudes and azimuthal orientations of continents. It also yields information of content of the geomagnetic field in the past. In order to obtain a continuous record on the positions of continents, dated intrusive rocks are required in temporal progression. This is not always possible due to pulse-like occurrences of dykes. In this work we demonstrate that studies of meteorite impact-related rocks may fill some gaps in the paleomagnetic record. This dissertation is based on paleomagnetic and rock magnetic data obtained from samples of the Jänisjärvi impact structure (Russian Karelia, most recent 40Ar-39Ar age of 682 Ma), the Salla diabase dyke (North Finland, U-Pb 1122 Ma), the Valaam monzodioritic sill (Russian Karelia, U-Pb 1458 Ma), and the Vredefort impact structure (South Africa, 2023 Ma). The paleomagnetic study of Jänisjärvi samples was made in order to obtain a pole for Baltica, which lacks paleomagnetic data from 750 to ca. 600 Ma. The position of Baltica at ca. 700 Ma is relevant in order to verify whether the supercontinent Rodinia was already fragmented. The paleomagnetic study of the Salla dyke was conducted to examine the position of Baltica at the onset of supercontinent Rodinia's formation. The virtual geomagnetic pole (VGP) from Salla dyke provides hints that the Mesoproterozoic Baltica - Laurentia unity in the Hudsonland (Columbia, Nuna) supercontinent assembly may have lasted until 1.12 Ga. Moreover, the new VGP of Salla dyke provides new constraint on the timing of the rotation of Baltica relative to Laurentia (e.g. Gower et al., 1990). A paleomagnetic study of the Valaam sill was carried out in order to shed light into the question of existence of Baltica-Laurentia unity in the supercontinent Hudsonland. Combined with results from dyke complex of the Lake Ladoga region (Schehrbakova et al., 2008) a new robust paleomagnetic pole for Baltica is obtained. This pole places Baltica on a latitude of 10°. This low latitude location is supported also by Mesoproterozoic 1.5 1.3 Ga red-bed sedimentation (for example the Satakunta sandstone). The Vredefort impactite samples provide a well dated (2.02 Ga) pole for the Kaapvaal Craton. Rock magnetic data reveal unusually high Koenigsberger ratios (Q values) in all studied lithologies of the Vredefort dome. The high Q values are now first time also seen in samples from the Johannesburg Dome (ca. 120 km away) where there is no impact evidence. Thus, a direct causative link of high Q values to the Vredefort impact event can be ruled out.
  • Liikanen, Ilkka; Sallamaa, Kari (Kirjallisuuden laitos. Julkaisuja 4, Oulun yliopisto. Oulu 1982, 1982)
  • Susanna Wolkoff (Helsingin yliopisto, 2006)
  • Susanna Wolkoff (Helsingin yliopisto, 2009)
  • Seppänen, Laura; Schaupp, Marika; Toiviainen, Hanna; Ala-Laurinaho, Arja; Heikkilä, Heli; Kira, Mari; Korpelainen, Eija; Lallimo, Jiri; Ruotsala, Riikka; Uusitalo, Hanna (Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE, Helsingin yliopisto, 2012)
  • Alam, Yunis; Husband, Charles (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2012)
  • Grossman, Volker; Poutvaara, Panu (Helsinki Center of Economic Research, 2006)
  • Tukiainen, Janne (Helsinki Center of Economic Research, 2008)
  • Pellinen, Sini; Minoia, Paola (Department of Geosciences And Geography, University of Helsinki, 2013)
  • Unknown author (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
  • Wahlgren, Staffan (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2015)
    In this article I will discuss the presentation of the past and, to some extent, the present (or immediate past) in selected Byzantine chronicles of the ninth and tenth centuries, from prosopographical-political, geographical and other perspectives. Particular emphasis will be placed on the Chronicle of Theophanes the Confessor and the Chronicle of Symeon the Logothete. My main contention will be that changes in a narrative’s form can, to a considerable degree, explain why the knowledge therein is so different in each text. In other words, how a text is organised decides the kind of information it will contain, and therefore, the value of a text as an historical document is very much dependent upon its form.
  • Kultti, Klaus; Takalo, Tuomas; Toikka, Juuso (Helsinki Center of Economic Research, 2007)
  • Palokangas, Tapio (Helsinki Center of Economic Research, 2008)
  • Tåg, Joacim (Helsinki Center of Economic Research, 2007)