Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1064-1083 of 1369
  • Serlachius, Julian (Söderström, 1916)
  • Bockgård, Gustav (Finska, finskugriska och nordiska institutionen, 2010)
  • Sahlström, Fritjof; Hummelstedt, Ida; Forsman, Lotta; Pörn, Michaela; Slotte-Lüttge, Anna (Finska, finskugriska och nordiska institutionen, 2010)
  • Lindholm, Camilla (Finska, finskugriska och nordiska institutionen, 2008)
  • Pekkala Kerr, Sari; Pekkarinen, Tuomas; Uusitalo, Roope (Helsinki Center of Economic Research, 2012)
  • Ruismäki, Heikki; Juvonen, Antti (University of Helsinki, 2011)
  • Rasmus, Kai; Granberg, Harry; Kanto, Kimmo; Kärkäs, Eija; Lavoie, C.; Leppäranta, Matti (2003)
    The project ’Seasonal Snow in Antarctica’ was set up to measure the physical properties of Antarctic snow cover in 1999-2001. The present document is the project data report. An introduction is given of the project, descriptions of the experiments are made, and the data obtained by the scientists in the different working groups during the two expeditions to Antarctica are described
  • Hancock, Lynn (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2012)
    This article places recent debates about community cohesion and securitization in a wider context; it situates assumptions about the “threats” posed by particular communities against the backdrop of urban policy and urban social change in the UK. It reveals the way marginalised “communities”, minority ethnic group and white working-class, were imagined in New Labour’s urban regeneration policies and how they are invoked in the more recent Conservative-led coalition’s proposed social and regional policies and their accompanying rhetoric. The discussion also makes an assessment of the likely impact of recent economic and social policies for neighbourhood change, instability and “security”. It is argued that the ways urban communities have been conceptualised reflect, at best, a neglect of the structural determinants of urban social life and at worst a deliberate attempt to downplay such concerns underpinned by a deeply rooted preoccupation with the problem of rather than the problems faced by marginalised communities.
  • Kanniainen, Vesa; Ringbom, Staffan (Helsinki Center of Economic Research, 2014)
  • Laine, Pekka (Helsinki Center of Economic Research, 2008)
  • Zimmerbauer, Kaj; Kahila, Petri (2006)
    Tässä julkaisussa tarkastellaan Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitosta, joka toteutui vuoden 2005 alussa. Kyseessä on niin sanottu lähtötilakysely, jolla kartoitettiin kuntaliitoksen välittömiä vaikutuksia Peräseinäjoen asukkaiden arkeen. Kysely on osa Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntayhdistymisprosessin seurantahanketta, jota on toteuttanut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja rahoittaneet Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa on ollut mukana myös Peräseinäjoen asukaslautakunta. Tutkimus toteutettiin asukaskyselyllä, joka lähetettiin vuoden 2005 syksyllä 1394 peräseinäjokiselle. Vastauksia palautui 574 kappaletta, joten vastausprosentiksi tuli 41. Tulosten osalta voidaan todeta, että kuntaliitoksen vaikutukset kunnallisiin palveluihin olivat vastaajien mukaan vielä varsin vähäisiä. Osa muutoksista, joita vastaajat toivat esiin, ovat sellaisia, jotka ovat suurelta osin tai täysin liitoksesta riippumattomia. Yksittäisistä palveluista tyytymättömimpiä oltiin julkisiin liikennepalveluihin, tyytyväisimpiä puolestaan kirjastopalveluihin. Kuntaidentiteetin osalta voidaan todeta, että samastuminen Peräseinäjokeen on liitoksen myötä pikemminkin vahvistunut kuin heikentynyt. Paikallinen identiteetti näyttääkin tutkimuksen mukaan säilyvän alueen kehittämisen yhtenä käyttövarana liitoksesta huolimatta. Suurimmat huolenaiheet, joita vastaajilla oli ennen kuntaliitosta, liittyivät Seinäjoen hallinnon sitoutumiseen Peräseinäjoen alueen kehittämiseen sekä toisaalta kuntalaisten edustukseen lähinnä kunnallisessa päätöksenteossa. Suurimmat odotukset liittyvät Peräseinäjoen vetovoiman lisääntymiseen. Sekä vetovoimatekijöiden kehittäminen että asukkaiden saaminen alueelle nousivat varsin selkeästi esiin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kuntaliitoksesta ei ole seurannut merkittäviä Peräseinäjoen asukkaiden arjessa näkyviä muutoksia. Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä liitoksesta on kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi on epäselvyyttä siitä, mitkä muutoksista johtuvat kuntaliitoksesta ja mitkä joistakin muista tekijöistä.
  • Takalo, Tuomas; Tanayama, Tanja; Toivanen, Otto (Helsinki Center of Economic Research, 2005)
  • Palokangas, Tapio (University of Helsinki, 2005)
  • Elinder, Mikael; Jordahl, Henrik; Poutvaara, Panu (Helsinki Center of Economic Research, 2008)
  • Grönstrand, Heidi (Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2014)
    Self-translation, which is when an author translates his or her own texts and the outcome is two (or more) distinct works speaking to two (or more) different audiences, provides a useful insight into transnationalism and border-crossings, which are phenomena that operate outside the national, monolingual paradigm. Self-translation is regarded as a kind of border-zone activity that reorganises the relationships between languages and literary traditions, challenging the monolingual assumptions of the literary institution and literary history writing, which have been important in the construction of the modern nation-state. This is also the case in Finland where the literary institution and traditions have been defined by language despite the fact that Finland has two official languages, Finnish and Swedish. By looking more closely at the self-translations of two Finnish authors, Kersti Bergroth (1886–1975) and Henrik Tikkanen (1924–1984), and the strategies that are used in their texts in order to engage simultaneously in two languages, cultural spheres, and literary traditions, I discuss self-translation as an interpretive task that attempts to negotiate complex cultural equations that are subject to the changing fortunes of time and place. The analysis focuses on texts by Bergroth and Tikkanen that depict war, on their intersections and overlaps, showing that self-translations link Finnish and Swedish-speaking language groups and literary traditions.
  • Marja Kruut (Helsingin yliopisto, 2007)
  • Nussbaum, Charles (Tutkijakollegium, 2010)
  • Lassus, Jannika (Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 2010)
    Abstract (SFL and translation studies): In this paper, the study of translation is seen as a study of texts and discourses. It is argued that systemic-functional linguistics gives both a theoretical framework to discuss variation in text and variation in situational and cultural context, as well as an analytical toolkit to use to compare texts with each other. The same systemic-functional framework can hence be used to analyse both directly written texts and translations.
  • Kronbak, L.G.; Lindroos, M. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)