Kirjat ja sarjajulkaisut: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 3747
  • Wrede, Sirpa; Henriksson, Lea; Høst, Håkon; Johansson, Stina; Dybbroe, Betina (Studentlitteratur, 2008)
  • Dunderberg, Ismo (Helsingin yliopisto, 2021)
    Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 109
    Käsillä oleva kirja on kokoelma vuosien varrella syntyneitä kirjoituksia tutkimusaiheestani, Uudesta testamentista ja varhaisesta kristinuskosta. Mukana on myös pari aikaisemmin julkaisematonta esitelmää.
  • Muukkonen, Petteri (Department of Geosciences and Geography, 2020)
    Department of Geosciences and Geography C19
  • Kurhila, Salla; Mäntynen, Anne (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006)
    Kieli 17
  • Mallat, Kaija; Ainiala, Terhi; Kiviniemi, Eero (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2001)
    Kieli 14
  • Lehtinen, Tapani; Laitinen, Lea (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1997)
    Kieli 12
  • Kangas, Jonna; Sintonen, Sara (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 2020)
  • Kangas, Urpo (Unigrafia, 2017)
    Suomalaisen siviilioikeuden juuret ovat syvällä skandinaavisessa maaperässä. Yhteisellä Pohjoismaisella perinteellä on edelleenkin suuri vaikutus lainsäädän­ nössä omaksuttuihin ratkaisuihin siviilioikeuden monilla osa­alueilla. Tässä teoksessa esimerkkinä käytetään perhe­ ja perintöoikeutta. Tutkimuksessa osoitetaan, miten oikeudelliset ideat ovat liikkuneet Pohjoismaiden välillä 1800­luvun loppuvuosista alkaen. Monissa tapauksissa yhteinen lainvalmis telu on johtanut aivan samanlaisiin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin eri Pohjois­ maissa. Tästä on tutkijoille ja lainkäyttäjille edelleen iloa. Tutkimuksessa ja oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa voidaan käyttää muiden Pohjoismaiden oikeuskirjallisuutta ja lainvalmistelutöitä edelleen hyödyksi. Pohjoismaisten kielten osaamisesta on suurta iloa niin tutkijoille kuin tuomareillekin. Tässä kirjassa tarkastellaan myös suomalaisen perhe­ ja perintöoikeuden sisältö ratkaisuja. Kirjan pääpaino on perintöoikeudessa, koska se on oivalli­ nen esi merkki oikeudellisten aatteiden siirtymisestä maasta toiseen. Suomen perintökaari on monin paikoin vain käännös Ruotsin perintökaaresta. Vuosien varrella molemmissa maissa kehitys on johtanut siihen, että yksityiskohdissa lainsäädännön pintatasolla on nykyisin huomattavia eroavuuksia.
  • Suutari, Timo; Mellberg, Sandra; Kurki, Sami (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 206
    I denna rapport granskas innovations- och utvecklingsplattformar i matsektorn. För rapporten studerades 15 nätverk och plattformar för utveckling av matsektorn i Sverige, Norge, Danmark och Finland. Dessa exempelfall speglas mot Österbotten och tankar förs fram om hur den österbottniska utvecklingsplattformen för matsektorn och dess verksamhetsmodell kunde se ut. Utvecklingsplattformarna sammanför aktörer och kompetensområden i matsektorn samt främjar interaktionen mellan aktörerna. En utvecklingsplattform för matsektorn kan stöda interaktionen på ett mycket praktiskt sätt genom att ordna till exempel nätverksträffar och seminarier. På den mest abstrakta nivån kan den ses som ett slags gemensam nämnare eller gränsobjekt för utvecklingsarbetet. Utvecklingsplattformarna för matsektorn bygger alltid på befintliga funktioner och organisationer. När man planerar att skapa en ny plattform är det viktigt att man inte skapar organisationer eller verksamheter som börjar konkurrera med de nuvarande funktionerna och i värsta fall urholkar förtroendet inom de lokala nätverken. Finansieringsbasen för utvecklingsplattformen ska vara tillräckligt bred för att kontinuiteten i verksamheten inte ska vara beroende av enskilda projekt eller utvecklingsprogram. Detta stöds av att matsektorn deltar långsiktigt och konsekvent i allt programarbetet i regionen. I Österbotten behövs ett eget karakteristiskt perspektiv på utvecklingen av matsektorn, till exempel livsmedelsexport. Dessutom behövs det tillväxtföretag och fenomen i matbranschen som väcker och upprätthåller såväl allmänhetens intresse som utvecklingsivern. Bra etappmål för utvecklingen är att skapa lokala utvecklingsnätverk samt att skissa upp utvecklingsplattformens verksamhet. I fortsättningen måste målet dock vara att bilda nätverk utanför landskapet, vilket innebär att skapa kontakter bland annat till de utvecklingsplattformar och -nätverk som presenteras i rapporten.
  • Visala, Aku (Perussanoma Oy, 2010)
    Teoksessa esitellään millaisia keskusteluja tieteen ja uskonnon suhteesta on käyty ja mitä ne voisivat tarkoittaa.
  • Korhonen, Tiina; Tiippana, Netta; Laakso, Noora; Meriläinen, Mikko; Hakkarainen, Kai (University of Helsinki, Department of Educational Sciences, 2020)
  • Aronen, Jukka; Pakkasvirta, Jussi (1999)
  • Veikkolainen, Toni; Uski, Marja; Voutilainen, Ahti; Vuorinen, Tommi; Oinonen, Kati; Kortström, Jari; Luhta, Tuija; Mäntyniemi, Päivi; Tiira, Timo (Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto, 2020)
    T - 102
    Tämä raportti käsittelee energiayhtiö St1:n toteuttamaan lämpövoimalahankkeeseen liittyvää indusoitua seismisyyttä Espoon Otaniemessä tammi-syyskuussa 2020. Yhtiö toteutti lämpövoimalahankkeen yhteydessä toukokuussa 2020 johtavuustestin ja sitä seuranneen vastastimulaation 5,8 km syvässä porareiässä OTN-2b. Niiden aikana esiintyi indusoituja eli ihmistoiminnasta johtuvia maanjäristyksiä, joista osa havaittiin myös ihmisaistein. Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat osa Seismologian instituutin toteuttamaa voimalahankkeen seismistä valvontaa. Johtavuustestin ja vastastimulaation aikana seismisyystaso jäi selvästi alhaisemmaksi kuin lämpövoimalan ensimmäisen porareiän stimuloinnin aikana 2018. Tapauksia, joiden magnitudi oli ML ≥ 0,8 havaittiin yhdeksän. Niistä kaksi ylitti liikennevalojärjestelmän keltaisen varoitusrajan (ML ≥ 1,2). Alustavien siirrostasoratkaisujen perusteella nämä kaksi järistystä sattuivat lämpövarantoa leikkaavassa luode-kaakko-suuntaisessa siirrosvyöhykkeessä. Suurimmat järistykset paikannettiin 500 m:n säteelle porareiästä pääosin lähelle porareiän pohjaa 5,4-5,6 km:n syvyydelle. Vedensyötön loputtua indusoitu seismisyys väheni nopeasti. Ensimmäisen ja toisen stimulointijakson välisenä aikana alueella havaittiin vain muutamia pieniä indusoituja järistyksiä. Täydellinen analyysiraportti syyskuun 2020 loppuun mennessä Otaniemessä havaituista, vähintään magnitudin 0,8 indusoiduista maanjäristyksistä on Liitteessä 1.1. Liitteessä 1.2 listataan samalta alueelta magnitudista riippumatta kaikki indusoidut maanjäristykset, joista Seismologian instituutti on saanut tuntuvuushavaintoja.
  • Halonen, Mia; Routarinne, Sara (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2001)
    Kieli 13
  • Vaattovaara, Johanna; Suutari, Toni; Lappalainen, Hanna; Grünthal, Riho (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2005)
    Kieli 16
  • Kiviniemi, Eero; Mustakallio, Sari (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1996)
    Kieli 11
  • Alén-Savikko, Anette; Kurjenmiekka, Vehka; Nyqvist, Sanna; Oja, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -tutkimushankkeen loppuraportti "Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta" tutkii taiteen tekemisen reunaehtoja digitalisoituvassa maailmassa. Monitieteisessä kirjassa yhdistyvät taiteiden tutkimuksen, taiteen sosiologian ja oikeustieteen näkökulmat taiteilijoiden omiin puheenvuoroihin. Miten määritellään, kuka on teoksen tekijä? Millaiset tekijät saavat teoksilleen suojaa ja miksi? Miten 2000-luvun uudet taiteen ja kirjallisuuden tekemisen tavat haastavat juridisen tekijänoikeuden oletukset teoksen olemuksesta ja tekijyydestä? Takaako tekijänoikeus sen, että tekijät saavat korvauksen työstään? Miten tekijänoikeus määrittelee taiteilijoiden identiteettiä? Muun muassa näitä kysymyksiä on tutkittu Emil Aaltosen säätiön ja Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus (Helsingin yliopisto, 2016–2020). Hankkeen päättävässä kirjassa esiin nousevat erityisesti tekijänoikeuslain oikeuttamisen kysymykset, lainaamiseen perustuvat taidemuodot sekä tekijänoikeuden taloudellisten vaikutusten merkitys taiteen tekijöille. Teoksen kirjoittajat pohtivat kriittisesti tekijyyttä määrittäviä käsityksiä sekä taiteen käytäntöjen ja tekijänoikeuslain hankauskohtia. Muuttuva tekijä -kirjaan ovat kirjoittaneet hankkeen tutkijat Anette Alén-Savikko, Vehka Kurjenmiekka, Tuomas Mattila, Riku Neuvonen, Sanna Nyqvist, Outi Oja, Pauli Rautiainen ja Minna Siikilä-Laitila. Kirjassa taiteen tekijyyden kysymyksiä avaavat omista lähtökohdistaan myös kuvataiteilija Tatu Tuominen, kirjailija Harry Salmenniemi ja sarjakuvataiteilija Aiju Salminen sekä useat hankkeessa haastatellut taiteilijat. Muuttuva tekijä on tarkoitettu kaikille taiteen tekijyydestä kiinnostuneille tutkijoille ja taiteilijoille, tekijänoikeusjuridiikan asiantuntijoille sekä taiteen ja taidehallinnon aloilla työskenteleville.
  • Johdanto 
    Alén-Savikko, Anette; Nyqvist, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
  • Tuominen, Tatu (Helsingin yliopisto, 2020)