Kirjat ja sarjajulkaisut: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 3881
  • Mäntylä, Jaakko; Kurki, Sami (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2021)
    Raportteja 211
    Tutkimusraportti – Suupohjan metson vuosisata maankäytön muutoksissa – on syntynyt osana Leader-rahoitteista Metsokannat kasvuun ja tarinat talteen -hanketta. Hankeen vastuulliset toimijat vuosina 2019-2021 ovat olleet Suomen riistakeskus, Suomen metsäkeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-insituutti ja paikallisena kumppanina Kauhajoen metsästysseura. Hankkeessa metson elinolosuhteita on pyritty parantamaan Kauhajoen alueella riistanhoidollisin toimenpitein ja riistametsänhoidosta tiedottamalla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä on ollut koota metsoa koskevaa muistitietoainesta haastatteluin, käymällä läpi vanhoja sanomalehtiä ja arkistolähteitä. Suupohjan metson vuosisata maankäytön muutoksissa on tutkimus metson, metsästyksen ja metsän välisestä kiinteästä yhteydestä Suupohjan alueella. Metsokannat ovat laskeneet dramaattisesti kuluneen sadan vuoden aikana. Tässä tutkimuksessa pureudutaan muutoksen syihin ja kerätyissä metsotarinoissa esitettyihin tulkintoihin. Metson kohtalo sijoitetaan laajempiin historiallisiin ja erityisesti ympäristöhistoriallisiin yhteyksiin. Selvitämme, miten metsoa on Suupohjan alueella eri aikoina metsästetty, millainen elinkeinollinen rooli sillä on ollut, miten metso on näkynyt paikallisessa riistanhoitotyössä. Tutkimme Suupohjan alueen luonnossa ja riistakannoissa tapahtuneita nopeita muutoksia – erityisesti sitä, millainen rooli ihmisten toimilla on ollut paikalliseen lajikirjoon.
  • Toivanen, Mari (Helsinki University Press, 2021)
    A small Kurdish city located in northern Syria, Kobane, became symbolically significant when ISIS laid siege to the city between September 2014 and January 2015. This pivotal moment in the fight against ISIS threw the international spotlight on the Kurds. The Kobane Generation analyses how Kurdish diaspora communities mobilised in France after the breakout of the Syrian civil war and political unrest in Turkey and Iraq in the 2010s. Tens of thousands of people, mostly but not exclusively diaspora Kurds, demonstrated in major European capitals, expressed their solidarity with Kobane, and engaged in transnational political activism towards Kurdistan. This seminal book discusses a series of critical events that led to different forms of transnational participation towards Kurdistan. The focus is particularly on how diaspora mobilisations became visible among the second generation, the descendants of Kurdish migrants. The Kobane Generation offers important insights on the generational dynamics of political mobilisations and their significance to understanding diaspora contributions. More broadly, it sheds light on second-generation political activism beyond the diaspora context, analysing it in relation to global transformations in political subjectivities.
  • Siikala, Jukka (Helsinki University Press, 2021)
    Culture and History in the Pacific is a collection of essays originally published in 1990. The texts explore from different perspectives the question of culture as a repository of historical information. They also address broader questions of anthropological writing at the time, such as the relationship between anthropologists’ representations and local conceptions. This republication aims to make the book accessible to a wider audience, and in the region it discusses, Oceania. A new introductory essay has been included to contex­tualize the volume in relation to its historical setting, the end of the Cold War era, and to the present study of the Pacific and indigenous scholarship. The authors of Culture and History in the Pacific include prominent anthropologists of the Pacific, some of whom - Roger Keesing and Marilyn Strathern, to name but two - have also been influential in the anthropology of the late 20th and early 21st century in general.
  • Toivanen, Tapio; Pyykkö, Anu; Berggren, Vilma (Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, 2021)
    KEHU-toimintamalliin perustuva teoriaperusteinen tukimateriaali on luotu erityisesti opetusharjoittelun ohjauksen apuvälineeksi. KEHU-toimintamallin keskeisenä tavoitteena on kehittää tulevien opettajien ammatillista vuorovaikutusosaamista nostamalla tarkasteluun kolme opetusvuorovaikutuksen osa-aluetta: 1) opettajaksi opiskelevan ammatillinen nonverbaali viestintä, 2) vertaissuhteet eli oppilasryhmän keskinäisten suhteiden ja ryhmän rakennetekijöiden merkitys opetusvuorovaikutukselle sekä 3) haastavat kohtaamiset – ennaltaehkäisevä ja reaktiivinen toiminta. KEHU-toimintamalli ja tukimateriaali on suunnattu opettajaopiskelijoille, harjoitteluja ohjaaville opettajille ja yliopiston opettajankouluttajille. Sitä voidaan käyttää materiaalina opettajankoulutuksessa ja opetusharjoittelun ohjaajien koulutuksessa. Tukiaineisto soveltuu sekä luokanopettajan, aineenopettajan että varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen ja jo kentällä toimivien opettajien täydennyskoulutukseen. Malli on kehitetty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia vuonna 2017 ja 2018 käynnistyneitä Opettajankoulutuksen kehittämishankkeita. Hankkeen tavoitteena on ollut määrittää suuntaa suomalaiselle opettajankoulutukselle ja opettajien osaamisen kehittämiselle sekä antaa opettajille työvälineitä ympäröivän yhteiskunnan muutokseen vastaamisessa. KEHU-toimintamallin kehittämisyhteistyöhön ovat osallistuneet Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän yliopiston normaalikoulu, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sekä Turun yliopiston Turun ja Rauman opettajankoulutusyksiköt.
  • Hämeen-Anttila, Katri; Katajavuori, Nina (Helsingin yliopiston kirjasto, 2021)
    Teos on ainoa suomenkielinen menetelmäkirja, joka soveltaa yhteiskunta- ja kansanterveystieteen tutkimusmenetelmiä farmasian alan tutkimusaiheisiin. Teos on tarkoitettu perus-, jatko- ja erikoistumisopintoja tekeville eri alojen opiskelijoille silloin, kun tutkimusaihe linkittyy lääkealaan, -huoltoon tai -hoitoon. Teos esittelee yhteiskunnallisen lääketutkimuksen tutkimusperinnettä ja lähtökohtia. Lisäksi kirjoittajat kuvaavat keskeisiä lääketutkimuksessa käytettyjä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. He antavat käytännön ideoita ja vinkkejä tutkimuksen teosta sekä siitä, mitä asioita erityisesti aloittelevan tutkijan olisi hyvä tutkimuksessaan huomioida. Kirjoittajien tavoitteena on tarjota opiskelijoille konkreettinen työväline.
  • Wilhelmsson, Thomas (Gaudeamus, 2021)
    Uudenvuodenpäivänä vuonna 2010 astui voimaan kiistelty yliopistouudistus, jonka tarkoitus oli lisätä yliopistojen autonomiaa. Uudistuksesta taitettiin peistä valtamedioissa asti, ja Helsingin yliopistossa uudistuksen vastustajat olivat vallanneet hallintorakennuksen. Mistä tässä kaikessa oli kysymys? Yliopistouudistus-teoksessa oman näkemyksensä uudistustyön etenemiseen ja taustoihin tuo Helsingin yliopiston entinen kansleri ja tuolloin rehtorina toiminut Thomas Wilhelmsson. Hän kertoo ajatuksista, keskusteluista ja tapahtumaketjuista, jotka vaikuttivat prosessin taustalla mutta jotka eivät käy ilmi virallisista asiakirjoista. Wilhelmsson avaa uudistuksen syitä ja tarvetta sääntelyn purkamiselle, kansainvälistymiselle sekä strategiselle johtamiselle mutta ei välttele tehtyjä virheitä. Uudistuksen kohtaaman kritiikin lisäksi ongelmia aiheuttivat kamppailut apteekkiprivilegiosta ja kiinteistöjen hallinnasta. Kymmenen vuoden jälkeen onkin aika kysyä: mitä uudistuksesta on seurannut?
  • Linnakangas, Esko (Esko Linnakangas, 2021)
    Kirjassa selvitetään verotusteemaa ja sen kehitystä tauluissa, patsaissa, romaaneissa, elokuvissa, saduissa, piirroksissa ja runoissa sekä erityisesti protesti- ja muissa lauluissa. Käsittelyssä on suomalaisten taiteilijoiden teosten lisäksi ulkomaista aineistoa varsinkin USA:sta, Britanniasta ja Ruotsista, mutta myös esimerkiksi Norjasta ja Saksasta. Tutkimuksen juridisessa osassa tarkastellaan, miten taiteet on otettu huomioon verolainsäädännössä sekä oikeus- ja verotuskäytännössä. Laajimmin analysoidaan tuloverotusta ja siihen liittyviä kysymyksiä. Tuloverotuksen lisäksi mukana ovat perintö- ja lahjaverotus, huvi- ja elokuvaverotus, arvonlisäverotus, tulliverotus ja arvonimivero. Kirjassa arvioidaan myös taideverotuksen tulevaisuutta. Kirjassa on asiahakemiston lisäksi teos- ja taiteilija- hakemistot.
  • Rautiainen, Matti; Löfström, Jan (Helsingin yliopisto, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2015)
    Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja 6
    Suomalainen peruskoulu valmistautuu uuteen aikaan. Lukuvuosi 2016–2017 alkaa uudella opetussuunnitelmalla, ja paraikaa koulut valmistelevat kansallisen opetussuunnitelman soveltamista omassa ympäristössään. Sama koskee lukiota, mutta peruskouluun verrattuna lukion opetussuunnitelman muutokset eivät ole yhtä suuria. Mitä muutokset tarkoittavat historian osalta? Vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa historian ymmärtämisen, tiedon luonteen ja historiallisen ajattelun tavoitteita lisättiin suhteessa aikaisempiin opetussuunnitelmiin. Uudessa opetussuunnitelmassa nämä tavoitteet nousevat korostetusti historian opetuksen keskeisiksi tavoitteiksi. Pitkä opetuksen perusteita koskeva muutos, jossa kansallista kertomusta ja historiallisia faktoja korostava opetus muuttuu tulkintaa ja tiedon luonnetta tarkastelevan opetuksen suuntaan, etenee näin asiakirjatasolla seuraavaan vaiheeseen. Sana on kuitenkin totta vasta, kun se muuttuu teoksi. Mitä tapahtuu itse luokkahuoneopetuksessa, vie muutosta eteenpäin. Sama koskee myös yhteiskuntaoppia sikäli, että sen opetuksessa on vuosien mittaan alettu askeleittain painottaa yhä enemmän yhteiskunnallisen tiedon rakentamista ja kriittistä arviointia sekä perusteltujen mielipiteiden muodostamista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Nämä on nostettu esiin myös uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteina. Muutoksessa keskeistä on kokeileminen, rohkea uudenlaisten avausten hakeminen ja löytäminen. Opettajan työ on luonteeltaan intellektuaalinen ammatti, jonka perustana tulisi olla uteliaisuus ja tutkiva ote työtä kohtaan. Tätä korostaa nykyinen opettajankoulutus, jossa opiskelijoita rohkaistaan ja myös ”pakotetaan” tuottamaan ja kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja historiallisen ja yhteiskunnallisen tiedon, tulkinnan ja merkitysten maailmaan. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen opetuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisusarjassa on ilmestynyt aikaisemmin neljä julkaisua, joissa historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaksi opiskelevat ovat esitelleet kehittämiään oppimiskokonaisuuksia. Tämä julkaisu jatkaa tätä sarjaa. Mukana on töitä sekä Helsingin että Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitosten opiskelijoilta. Näitä kannattaa kokeilla!
  • Manninen, Marika (Helsingin yliopisto, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2014)
    Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja 5
  • Löfström, Jan; Rautiainen, Matti (Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2013)
    Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja 4
    Julkaisu sisältää viime vuosina Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaopinnoissa syntyneitä opiskelijoiden pedagogisia töitä, jotka on suunniteltu kokonaista kurssia tai suppeampaa opetusjaksoa varten. Kaikkia tässä esiteltyjä opetusratkaisuja on kokeiltu niin sanoaksemme myös tositilanteessa opetusharjoittelun yhteydessä. Vaikka monet julkaisun sivuilta löytyvät ehdotukset, kuten väittelyharjoitus, ovat toki perusidealtaan sovellettavissa paitsi historian myös yhteiskuntaopin ja muidenkin aineiden opetukseen, julkaisun painopiste on erityisesti historian opetuksessa. Julkaisun teemana on ”Kohti tutkivampaa historian opiskelua”. Historian opetuksella on useita tavoitteita, ja historiallisen tiedon tulkinnallisen luonteen ymmärtäminen ei ole niistä vähäisin. Julkaisu tarjoaa pureskeltavaa kahdesta näkökulmasta: julkaisun ensimmäisessä osassa tarkastellaan Jyväskylän yliopistossa toteutettuja lukion historian kursseja, jotka rakentuivat tutkivan oppimisen idean ympärille. Toisen osan fokuksessa ovat erilaiset työtaparatkaisut, joita on kokeiltu Helsingin yliopistossa.
  • Grönlund, Mikko; Ruotsalainen, Juho; Hujanen, Jaana; Lehtisaari, Katja (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2021)
    SSKH Notat 1/2021
  • Ahokas, Anni; Ali Mohamed, Maryan; Hagfors, Valter; Helki, Erno; Ingman, Minka; Ingman, Sakarias; Karvonen, Iiris; Kavakko-Widström, Iiris; Leinonen, Samuli; Nenonen, Erika; Nikupaavo, Katja; Norring, Roosa; Pesso, Nora; Rautiainen, Sara; Savolainen, Riikka; Seppälä Beldih, Suvi; Stenlund, Mari; Tiihonen, Hilla; Vaahtera, Sofia; Vilkko, Siiri; Vuorimaa, Sauli; Pauha, Teemu (Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 2021)
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Lindén, Carl-Gustav; Villi, Mikko (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2018)
    SSKH Notat 2/2018
  • Keskinen, Suvi; Atabong Alemanji, Aminkeng; Himanen, Markus; Kivijärvi, Antti; Osazee, Uyi; Pöyhölä, Nirosha; Rousku, Venla (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2018)
    SSKH Notat 1/2018
  • Keskinen, Suvi; Atabong Alemanji, Aminkeng; Himanen, Markus; Kivijärvi, Antti; Osazee, Uyi; Pöyhölä, Nirosha; Rousku, Venla (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2018)
    SSKH Notat 1/2018
  • Uggla, Alexander (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2017)
    SSKH Notat 1/2017
  • Granholm, Camilla; Lehtinen, Vilma (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2016)
    SSKH Notat 1/2016
  • Creutz, Karin; Saarinen, Juha; Juntunen, Marko (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2015)
    SSKH Notat 5/2015
  • Anna, Henning-Lindblom (Svens­ka so­ci­al- och kommunal­högskolan vid Helsing­fors universitet, 2015)
    SSKH Notat 4/2015