Kirjat ja sarjajulkaisut: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 3528
  • Matilainen, Anne (University of Helsinki Ruralia Institute, 2019)
    Publications 36
    This dissertation focuses on analysing the feelings of ownership that the owners and other users of forests have developed towards privately-owned forest resources. These resources play a major part in providing forest-based benefits to society, as a large proportion of the forests in Europe and the US are privately owned. Furthermore, the majority of privately-owned forests are owned by so called non-industrial private forest owners (NIPF), typically referring to individual persons or family forest owners. Therefore, the decisions the NIPF owners make regarding their forest resources have a direct impact on the availability of forest-based ecosystem services. Due to the importance of the private forest resources at global, national and local levels, it is not surprising that a vast number of regulations and land use practices have been developed, that set the regulatory framework for the use of forests. Also, users other than the owners feel that they have the right to speak about the use of forests. Due to these demands and the expectations from the wider society, the forest owners do not have sole control over their forest areas. Thus, the ownership of forests cannot be directly compared to the ownership of cars or stocks, for example. In the best case, the objectives of both private forest owners and various society’s objectives for the use of forest resources could be met at the same time by matching the forest owners’ values with the alternative needs users had for the resource. Managing the different expectations in a socially sustainable way necessitates a profound understanding of the forest owners’ own objectives, values and motivations regarding their forests. However, previous research has shown that the forest owners’ socio-demographic characteristics or the objectives of the use of forests no longer explain the values and behaviour very well. It has also been suggested that the traditional forest owner typologies capture only the most salient objectives and therefore do not properly reflect the forest owners’ behaviour. Also, other approaches are needed. This dissertation contributes to the abovementioned research by introducing a novel concept, psychological ownership, as a potential approach to understanding the possessive feelings towards privately-owned forest resources, and via that, a better understanding of the role of these feelings in the behaviour of forest owners and other forest users (in this case nature-based tourism entrepreneurs) . Psychological ownership is based on the idea that ownership should not be understood only as a legal construct, but also to include certain psychological elements i.e. to the feeling “it is mine”. Originally, psychological ownership was introduced in the field of organizational research, but it has since been applied increasingly in other sectors. In this study, it is used as the theoretical background to understand the ownership feelings about private forest resources. Psychological ownership can also bring a new approach to study the co-operation relationships related to the use of forests by multiple stakeholders, for example, when introducing new potential uses of forest resources (in this case nature-based entrepreneurs). The study is qualitative in nature and the data consist of thematic interviews with private forest owners and nature tourism entrepreneurs. The results summarise the findings from three published journal articles. They show that both the legal owners and the nature-based entrepreneurs utilizing private forest areas seem to have developed psychological ownership feelings towards these forests. However, these feelings are not necessarily dependent on the legal ownership of the resource. Furthermore, the psychological ownership experienced seems to influence the behaviour of the persons expressing these feelings, for example, related to the private forest owners’ forest management decisions. The results also illustrate that recognizing psychological ownership can help in understanding successful co-operation relationships and potential conflict situations relating to the multiple use of forest resources. In practice, it could help to foresee or even manage the potential conflicts. However, before psychological ownership can serve as a proper “management tool” in these situations, further research is warranted.
  • Kujala, Susanna; Hakala, Outi; Törmä, Hannu (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019)
    Raportteja 193
    Urheiluopistot edistävät toiminnallaan muun muassa liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia. Urheiluopistojen erityisalat ja toiminta poikkeavat hieman toisistaan, samoin toiminnan laajuus. Urheiluopistot myös vaikuttavat sijaintimaakuntiinsa eri tavoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset. Nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikkien Suomen valtakunnallisten urheiluopistojen osalta, minkä lisäksi laskettiin Kuortaneen Urheiluopiston tulevaisuuden investointisuunnitelmien ja toiminnan kehitysennusteiden aluetaloudelliset vaikutukset. Aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyillä yleisen tasapainon RegFin- ja RegFinDyn-malleilla. Tulosten perusteella urheiluopistoilla on positiivinen vaikutus muun muassa sijaintimaakuntiensa BKT:hen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen, työtuloihin sekä kuntien verotuloihin. FU/Solvallan Urheiluopiston vaikutus sijaintimaakuntiensa eli Uudenmaan ja Pohjanmaan alueelliseen BKT:hen on yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Kisakallion Urheiluopisto edistää Uudenmaan BKT:tä noin 23,7 miljoonalla eurolla, Kuortaneen Urheiluopisto edistää Etelä-Pohjanmaan taloutta noin 22,2 miljoonalla eurolla ja Lapin Urheiluopiston vastaava vaikutus Lapin maakuntaan on noin 24,8 miljoonaa euroa. Liikuntakeskus Pajulahti vaikuttaa Päijät-Hämeen BKT:hen noin 20,1 miljoonan euron verran, Tanhuvaaran Urheiluopisto Etelä-Savoon noin 8,1 miljoonan euron verran. Vuokatin Urheiluopisto puolestaan edistää Kainuun BKT:tä noin 18,3 miljoonalla eurolla. Loput neljä urheiluopistoa (Eerikkilä, Varala, Kisakeskus ja Vierumäki) edistävät sijaintimaakuntiensa BKT:tä yhteensä noin 98,9 miljoonalla eurolla. Laskelmien lähtötiedot sisältävät niin urheiluopistojen emoyhtiöt kuin tytäryhtiötkin, minkä lisäksi myös niiden välinen toiminta on huomioitu Tilastokeskuksen tilastointitavan mukaisesti. Urheiluopistojen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat johtuen urheiluopistojen ja alueiden elinkeinorakenteiden välisistä eroista. Jokainen urheiluopisto edistää kuitenkin sijaintimaakuntansa BKT:tä liikevaihtoansa enemmän, vähintään 1,4-kertaisesti liikevaihtoonsa nähden. Näin ollen urheiluopistot saavat valtionavustuksillaan aikaan enemmän taloudellista hyötyä kuin mitä niihin valtionavustusten muodossa panostetaan. Työllisyysvaikutuksetkin kohdistuvat urheiluopistojen toimintaa laajemmin eri aloille. Kuortaneen Urheiluopiston investointisuunnitelmat ja toiminnan kasvuennusteet vaikuttaisivat toteutuessaan positiivisesti Etelä-Pohjanmaan talouteen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen sekä työtuloihin. Investointisuunnitelmat edistäisivät Etelä-Pohjanmaan BKT:tä yhteensä noin 22 miljoonalla eurolla vuosien 2017 ja 2023 välillä. Toiminnan kasvuennusteet puolestaan edistäisivät maakunnan taloutta yhteensä noin kolmen miljoonan euron verran vuosien 2018 ja 2023 välillä. Tulokset käsittävät ainoastaan määrällisesti mitattavat aluetaloudelliset vaikutukset, minkä lisäksi urheiluopistot vaikuttavat toiminnallaan esimerkiksi alueen imagoon ja houkuttelevuuteen sekä ihmisten terveyteen. Nämä tekijät vaikuttavat myös aluetalouteen, mutta ovat määriteltävissä lähinnä laadullisesti. Näin ollen voidaan todeta, että todellisuudessa urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti tässä raportissa esitettyjä suuremmat.
  • Mattila, Tuomas J.; Manka, Veera; Rajala, Jukka (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019)
    Raportteja 192
    Kipsiä on käytetty lannoitteena ja maanparannusaineena vuosisatojen ajan. Kipsin vaikutus perustuu sen sisältämään kalsiumiin ja rikkiin. Lannoitusvaikutuksen lisäksi kipsiä voidaan käyttää vähentämään maaperän korkeita magnesium- ja alumiinipitoisuuksia ja kehittämään maan rakennetta. Syrjäyttäessään muita kationeja maaperästä kipsi lisää kuitenkin myös kaliumin ja magnesiumin huuhtoutumista, mikä voi pahentaa näiden puutosta. Korkeilla käyttömäärillä kipsi voi häiritä maan biologista toimintaa. Tässä raportissa käydään läpi kipsin tutkimuskirjallisuutta, OSMO koelohkojen tuloksia kipsilisäyksen vaikutuksista maan kasvukuntoon sekä arvioidaan kipsin soveltuvuutta 1068 lohkon viljavuusanalyysiaineiston perusteella. Tulosten perusteella kipsistä ei havaittu haittoja maaperän mikrobiaktiivisuudelle, maan ravinnesuhteille tai kasvien ravinteiden otolle, mikäli sitä käytetään maltillisia määriä savimailla, joissa magnesiumia on runsaasti. Kipsi toimi tulosten perusteella myös rikkilannoitteena ja nosti maaperän rikkitasoja useaksi vuodeksi. Ongelmia saattaa muodostua, jos kipsiä käytetään pelloilla, joissa on valmiiksi magnesiumin tai kaliumin puutetta. Tilakohtaisen tarkastelun perusteella kipsi soveltuu tilasta riippuen 0-50 % lohkoista ja siitä voi olla selvää haittaa 0-73 % lohkoista tilan peltojen tilanteesta riippuen. Kipsin hyötyjen maksimoimiseksi kipsikäsittely kannattaa kohdentaa korkean magnesiumpitoisuuden savipelloille, joissa on puutetta rikistä.
  • Kieli 1 
    Leino, Pentti; Kalliokoski, Jyrki (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1986)
    Kieli 1
  • Kumpulainen, Kristiina; Vartiainen, Jenni; Ouakrim-Soivio, Najat; Hienonen, Ninja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä julkaisu raportoi Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman pienten lasten huoltajille suunnatun verkkokyselyn tuloksia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten kasvuympäristöjä kodin ja perheiden arjessa, ja pohtia näiden yhteyttä pienten lasten monilukutaidon kehittymisen mahdollisuuksiin. Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, tulkita, käyttää, tuottaa, esittää ja arvioida tekstejä eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tunnistaa arjen moninaistuneet lukemisen ja tuottamisen tavat ja on näin tärkeä osa lasten kasvuympäristöjä. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan lasten monilukutaito kehittyy leikin, ihmettelyn ja tutkimisen avulla vuorovaikutuksessa välittävien aikuisten kanssa. Lasten mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen ja niiden yhteinen pohtiminen laajentavat lapsen ajattelua. Monilukutaidon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, että lapsen aloitteisiin ja kysymyksiin vastataan eikä lasta jätetä yksin häntä askarruttavien asioiden kanssa. Leikki yhtenä keinona on oiva tapa tarttua lasta kiinnostaviin ilmiöihin. Leikin avulla lapsi tutkii ja tulkitsee omaa ympäristöään, myös tekstiympäristöään. Maailman ja sen ilmiöiden yhteinen ihmettely, havainnoiminen ja tutkiminen tukevat lasten monilukutaidon kehittymistä. Kokonaisuudessaan lasten kasvuympäristöjen tulisi olla tekstien rikastamia ja kannustaa ja motivoida lapsia lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja viestejä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kuinka lapsen koti, harrastukset ja muu vapaa-aika, sekä perheenjäsenten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa vietetty yhteinen aika tarjoavat mahdollisuuksia lapsen monilukutaidon kehittymiseen, edellyttää selvittämistä ja tutkimustietoa. Vastaavasti mitä pienten lasten huoltajat ja lapsen muut kasvattajat arvottavat lapsen kasvatuksessa ja oppimisessa sekä millaista esimerkkiä he itse omalla toiminnallaan lapsille tarjoavat vaatii tutkimusta. Kaikki tämä tutkimustieto on tärkeää, jotta voimme yhteiskuntana entistä paremmin ymmärtää ja tukea jokaisen lapsen yhtäläisiä mahdollisuuksia monilukutaidon kehittymiseen jo varhaislapsuudessa. Pienten lasten huoltajille suunnattu MOI-kehittämisohjelman toteuttama kysely vastaa omalta osaltaan tarpeeseen ymmärtää lisää lasten kasvuympäristöjä monilukutaidon kehittymisen areenoina.
  • Koulu, Riikka; Kallio, Lila; Hakkarainen, Jenni (University of Helsinki Legal Tech Lab, 2017)
    Research reports; 1
    The current state of affairs shows a strong need for action regarding legal digitalization. Even though the legal field is undergoing a transformation, there is not much research on digitalization and law. The lack of information needs to be remedied and The Legal Tech Lab aims to fulfill this need. The first steps are: 1) to define the phenomenon, 2) to establish best practices and 3) to actively create tools to facilitate navigating the legal system. The steps are recursive and should be advanced jointly. The main objective of the work is to improve access to justice.
  • Pakaslahti, Hanna; Hakkarainen, Jenni (University of Helsinki Legal Tech Lab, 2018)
  • Koulu, Riikka; Hakkarainen, Jenni (University of Helsinki Legal Tech Lab, 2018)
  • Portaankorva-Koivisto, Päivi; Heinonen, Minna; Mäkelä, Eeva (2019)
  • Ravander, Jaana; Mattila, Tuomas J.; Rajala, Jukka (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019)
    Raportteja 191
    Murut ovat maan perusyksiköitä. Maan murukestävyys on keskeinen tekijä maan toimintakyvyn kannalta. Hyvä murukestävyys edistää mikrobitoimintaa, ylläpitää kaasunvaihtoa ja vesitaloutta sekä mahdollistaa kasvien hyvän kasvun. Murustuminen on siten tärkeä ominaisuus peltoekosysteemin toiminnan kannalta. Murujen kestävyys vettymisen seurauksena tapahtuvaa liettymistä vastaan on tärkeä maan kasvukunnon mittari. Jos murut ovat kestäviä, maan rakenne pysyy vakaana ja huokoisena. Murukestävyyttä mitataan liettämällä muruja kokeellisesti ja tarkastelemalla, kuinka suuri osuus niistä säilyy ehjänä. Koska murukestävyys riippuu samoista tekijöistä kuin koko maan kasvukunto (mm. happamuus, ionisuhteet, maan rakenne, juuriston aktiivisuus, eloperäisen aineen lisäys, mikrobiaktiivisuus ja vesitalous), murukestävyys on hyvä seurantaindikaattori maan kasvukunnon muutoksille. Maan murukestävyyttä voi kehittää ja ylläpitää viljelytekniikan avulla. Viljelytekniikassa on huomioitava maan kemiallinen tila (kalkitus, ravinnesuhteet), fysikaalinen tila (kuivatus, muokkaus) ja biologinen tila (juuristo, maaperäeliöt, lisätty eloperäinen aines). Maan murukestävyyden hoitomenetelmät ovat kytköksissä koko viljelyjärjestelmään. Siksi maan kasvukunnon kehittymistä voidaan seurata murukestävyyden määrityksin. Tässä raportissa käydään läpi tieteellistä kirjallisuutta murukestävyyteen vaikuttavista tekijöistä, murukestävyyden vaikutuksista maan kasvukuntoon sekä murukestävyyden mittausmenetelmistä. Sen lisäksi raportissa esitetään 3 vuoden koesarjan tuloksia (2016-2018) OSMO-hankkeen 24 koelohkolta. Lohkot edustivat erilaisia lohkoja eri puolilta Suomea. Tulosten avulla tarkastellaan kuinka hyvin eri määritysmenetelmät vastaavat toisiaan ja miten tulokset kuvaavat maan kasvukunnon eri osa-alueita. Murukestävyyden luotettava arviointi käytännön viljelmillä on tulosten perusteella edelleen haastavaa ja kaipaisi menetelmäkehitystä. Viljelijä- ja neuvojakäyttöön Besten menetelmä, jossa arvioidaan 20-40 murun kestävyyttä vaikuttaisi käyttökelpoiselta keinolta lohkojen välisen eron ja lohkojen ajallisen kehityksen seurantaan.
  • Noyons, Ed; Mälkki, Anssi (CWTS B.V., Leiden University, 2019)
  • Rautiainen, Matti; Tarnanen, Mirja (Jyväskylän yliopisto/Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 2019)
    15
  • Kumpulainen, Kristiina; Sintonen, Sara; Vartiainen, Jenni; Sairanen, Heidi; Nordström, Alexandra; Byman, Jenny; Renlund, Jenny (2018)
    This book has been written for all those adults who are interested in promoting young children’s multiliteracy skills. We gave this book the title Playful Parts: The Joy of Learning Multiliteracies. “Playful Parts” is a metaphor that we use to encourage children and adults to use their imagination and creativity in teaching and learning multiliteracy skills. Playful Parts are open to pedagogical interpretation and can be applied in a variety of ways to meet the needs of particular children, situations and circumstances. They can be extensively used in different settings, such as, nurseries, schools, libraries, science centres, museums and homes. We hope that Playful Parts will come to life in a variety of forms when applied to activities participated in by adults and children and that they generate new approaches to enhance the joy of teaching and learning multiliteracy skills.
  • Cantell, Hannele (PS-kustannus, 2011)
    Opetus 2000
    "On tämä kyllä yhtä tasapainoilua. Varsinkin, kun luokalla on 25 oppilasta, joilla jokaisella on erilaiset tarpeet. Ja vaikka oppilas olisi tyytyväinen, äiti tai isä ei välttämättä ole..." Vanhempien epäluottamus opettajan tekemiseen vaikuttaa herkästi myös oppilaan ja opettajan väleihin. Lapsen oppimisen kannalta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ei voi satsata liikaa. Opettaja on erilaisten tilanteiden ja ihmisten kohtaamisen ammattilainen. Oppilaiden lisäksi vuorovaikutus on aktiivista muiden opettajien ja koulun henkilökunnan kanssa. Tärkeitä ovat myös ne kohtaamisen taidot, joita opettaja tarvitsee oppilaidensa vanhempien kanssa, sillä opettajan työ on paljon muutakin kuin opettamista. Tässä kirjassa opettajat kertovat yhteistyökokemuksistaan opettajakollegoiden sekä lasten ja nuorten vanhempien kanssa. Teos tarjoaa luettavaksi vertaiskertomuksia opettajan työn arkisista kohtaamisen tilanteista, joita tapahtuu aikuisten kesken.
  • Cantell, Hannele (PS-kustannus, 2010)
    Opetus 2000
    Opettaja ja kasvattaja kohtaa työssään päivittäin kymmeniä, jopa satoja erilaisia lapsia ja nuoria. Kirjassa kerrotaan kasvatustilanteisiin liittyvien konkreettisten esimerkkien avulla, millaisia kokemuksia opettajilla on esimerkiksi kiusaamistilanteiden selvittelystä, arkojen oppilaiden kannustamisesta tai alisuoriutujien ohjaamisesta. Kirja piirtää kuvan kasvattajasta tuntevana ihmisenä, jolle omien kokemusten ääneen sanominen on osa omaa kasvamista. Kirja kertoo mielenkiintoisesti, millaisia tunteita ja ongelmia erilaiset kohtaamisen tilanteet kasvattajalle aiheuttavat. Jokaisessa luvussa on pohdintatehtäviä, joiden avulla lukija saa vertaistukea omien tilanteidensa pohtimiseen ja ratkaisemiseen.
  • Leino, Pentti; Helasvuo, Marja-Liisa; Lauerma, Petri; Nikanne, Urpo; Onikko, Tiina (Suomen kielen laitos, Helsingin yliopisto, 1990)
    Kieli 5
  • Lauranto, Yrjö (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1997)
    Kakkoskieli 2
  • Leino, Pentti (Suomen kielen laitos, Helsingin yliopisto, 1993)
    Kieli 7
  • Mattila, Tuomas J.; Manka, Veera; Rajala, Jukka; Ajosenpää, Heikki; Luokkakallio, Jari; Tuononen, Marja (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2018)
    Raportteja 189
    Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä. Sitä voidaan mitata eri tavoin ja siinä voi olla erilaisia häiriöitä. Tässä raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. Tutkimuksen taustalla on kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset. Kokeet tehtiin niin sanotuilla ongelmalohkoilla ja niiden hyväkasvuisilla verrokeilla. Tavoitteena oli tunnistaa ja korjata lohkojen ongelmia jatkuvan kehittämisen prosessilla. Raportissa esitellään lohkoilla eri toimenpiteillä saadut muutokset vuosien 2015-2017 välillä sekä arvioidaan eri toimenpiteiden vaikutuksia. Koelohkoilla tunnistettiin erityyppisiä ongelmia. He -koelohko oli peltokortteen valtaama tiivis savimaa, jossa oli erittäin alhainen vedenläpäisykyky. Kortetta torjuttiin pikakesannon ja viherlannoituksen yhdistelmällä. Vedenläpäisykykyä pyrittiin parantamaan kipsikäsittelyllä ja syväkuohkeutuksella. Vedenläpäisykyky ja rakenne paranivat käsittelyllä, mutta kortteen määrään ei saatu selvää vaikutusta. Hy-koelohko oli samoin tiivistynyt ja veden vaivaama savimaa, jonka vedenläpäisykykyä ja rakennetta lähdettiin kehittämään viherlannoituksen, syväkuohkeutuksen ja kipsikäsittelyn yhdistelmänä. Käsittelyjen avulla saatiin rakennetta ja ruokamultakerroksen vedenläpäisyä kehitettyä siinä määrin, että lohkolla onnistui syysviljojen viljely. Ju-koelohko jatkoi tiiviiden savimaiden sarjaa, mutta lisäksi lohkolla oli melko vähän fosforia. Tilannetta korjattiin kipsin, syväkuohkeutuksen ja viherlannoituksen lisäksi kananlannalla ja salaojien huollolla. Kuivaan aikaan suoritetussa mittauksessa lohkolla vedenläpäisykyky oli erinomainen veden kadotessa halkeamiin. Toimenpiteiden avulla hyvärakenteista kerrosta saatiin ulottumaan syvemmälle ruokamultakerrokseen. Kananlannalla saatiin myös fosforipitoisuuksia ja maan mikrobiaktiivisuutta nostettua. Kä-koelohko oli hapan, ravinneköyhä ja rakenteeltaan kypsymätön uudismaa, jossa eloperäisen kerroksen ja puunkappaleiden alla oli karkeaa, tiivistä hietaa. Kasvukuntoa kehitettiin sekoittavalla muokkauksella, kalkituksella, naudan kuivikelannalla ja viherlannoitusseoksilla. Toimenpiteillä lohkon kemiallista viljavuutta saatiin kehitettyä ja rakenne muuttui tasajakoisemmaksi. Lu-koelohko oli pitkään intensiivisessä kasvinviljelyssä ollut hietalohko, jonka multavuus oli alhainen. Rakenne oli helposti uudelleen tiivistyvä ja pohjamaa oli erittäin tiivis. Korkea fosforipitoisuus rajoitti multavuuden lisäämistä eloperäisellä lannoituksella tai komposteilla. Lohkolla pyrittiin lisäämään sen kationinvaihtokapasiteettiä biohiilen avulla. Toimenpiteiden avulla saatiin lisättyä kationinvaihtokapasiteettia ja vähennettyä pellon happamoitumista. Ha-koelohko oli heikosti vettä läpäisevä multamaa, jonka orgaaninen aines vaikutti olevan heikosti hajonnutta turvetta. Veden imeytyminen pintamaahan oli hidasta –erityisesti lievästikin tiivistyneenä, lisäksi maasta löytyi tiivis hajoamattoman turpeen kerros, joka esti veden vajoamisen ruokamultakerroksen alapuolelle. Lisäksi lohkolla oli alhainen kaliumin ja boorin pitoisuus. Lohkolla testattiin pinnan muotoilua, tiiviiden kerrosten rikkomista auraan asennettavilla jankkuriterillä, biotiittikäsittelyä, sekä alennettuja rengaspaineita ja vetoletkulevitystä. Vedenläpäisykyky parani, muttei ollut vieläkään hyvällä tasolla. Kaliumpitoisuuksia ei saatu nostettua käytetyillä lannoitemäärillä. Pa-koelohko oli syvältä tiivistynyt ja tasainen perunapelto, jossa oli vesitalousongelmia. Lisäksi pellon kationinvaihtokapasiteetti oli alhainen ja kaliumia oli erittäin vähän. Samoin booria ja mangaania. Korkea fosforitaso rajoitti multavuuden nostoa maanparannusaineilla tai eloperäisellä lannoituksella. Lohkolla testattiin vesitalouden parantamista, pinnanmuotoilua ja puuttuvien ravinteiden täydennystä. Tulosten perusteella pellon vesitaloutta ja rakennetta saatiin kehitettyä, mutta kaliumin pitoisuuksia ei saatu nostettua. Sa-koelohko oli märkä ja heikkorakenteinen hietainen hiesu, jonka ruokamultakerros oli tiivistynyt. Lisäksi pH oli korkea, fosforia oli runsaasti ja rikistä, boorista ja mangaanista oli puutetta. Maan rakennetta kehitettiin sekoittavalla muokkauksella, nurmivuodella, syväkuohkeutuksella ja rukiin viljelyllä. Vesitaloutta parannettiin pinnanmuotoilulla ja ojien huollolla. Korjaustoimenpiteiden seurauksena lohkon rakenne parani ja syysviljat saatiin menestymään lohkolla. Tulosten perusteella voitiin tehdä yhteenvetoja menetelmien toimivuudesta. Biologis-mekaaninen syväkuohkeutus on tehokas keino maan rakenteen korjaamiseen, mutta pelto on edelleen herkkä uudelleentiivistymiselle. Kipsilisäyksellä saadaan tasapainotettua maan Ca:Mg suhteita ja edesautettua maan rakenteen kehittymistä. Biohiilellä saatiin nostettua hietamaan kationinvaihtokapasiteettia. Lantakäsittelyistä etenkin kananlanta nostaa maan fosforipitoisuutta ja biologista aktiivisuutta nopeasti. Boorin ja rikin lisäys lannoitteena nosti viljavuuslukuja selvästi, mutta kaliumin osalta lannoituksella ei saatu nostettua kaliumpitoisuuksia. Salaojien toimivuus vaikutti olevan ongelmana useissa lohkoissa, joten niiden huoltoon ja kunnostukseen liittyviä käytäntöjä olisi syytä kehittää jatkossa. Tutkimuksessa saatiin tunnistettua erityyppisien lohkojen kasvukunto-ongelmia ja testattua niiden korjaamista eri toimenpiteillä. Useat toimenpiteet vaikuttavat lupaavilta. Esimerkiksi nurmikasvuston syväkuohkeutus ja boorilannoitus voitaisiin ottaa yleisemmin käyttöön. Toisaalta esimerkiksi biohiilen, kipsin ja kaliumlannoitteiden käytöstä kaivattaisiin lisää yksityiskohtaisempaa tutkimusta.
  • Luoma-aho, Vilma; Karvonen, Erkki (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2015)
    ProComma Academic; 2015
    ProComma Academic 2015 tutkimusartikkeleiden aiheita ovat mm. maksettujen mediasisältöjen läpinäkyvyys, Big Data ja mediasuhteet, innovatiivisuus ja avoimuus, sijoittajasuhteet, vaikuttajaviestintä ja tapaus Guggenheim sekä informaation aseellistaminen ja taistelu identiteetistä.