Kirjat ja sarjajulkaisut: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 3685
  • Väänänen, Jouko; Yang, Fan (University of Helsinki, Department of Mathematics and Statistics, 2020)
  • Hyyryläinen, Torsti; Rantanen, Manu; Pylkkänen, Päivi; Kahila, Petri; Saukkonen, Pasi; Hytinkoski, Pekka (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 203
    Miten oppiminen voidaan organisoida osaksi projektimuotoista aluekehittämistä? Aluekehittämistä toteutetaan kaikkialla maailmassa hankkeiden muodossa. Hankkeet ovat keskeinen osa julkisen vallan ohjelmaperusteista rahoituksen ohjausta. Tässä raportissa hanketta lähestytään kuitenkin oppimisen näkökulmasta. Kehittämishanke ymmärretään tiettyä tarkoitusta varten organisoituna oppimisympäristönä, jossa synnytetään uutta tietoa ja ratkaistaan ongelmia yhteisvoimin ja kokemuksia jakaen. Lähestymistapa on toimintatutkimuksellinen. Esimerkkitapauksena on alueellisesti laaja kehittämishanke, jonka kautta tarkastellaan kehittämiseen liittyvien teoreettisten ajatusten soveltamista käytäntöön. Näin kirjoittajat osallistuvat keskusteluun siitä, millä tavoin oppiminen voitaisiin nivoa maaseudun paikkaperustaiseen kehittämistoimintaan ja kehittämispolitiikkaan. Käytännön esimerkkinä tarkasteltavan hankkeen tarkoituksena oli löytää ratkaisuja pienten maaseutukuntien kuntataajamien ja kirkonkylien kehittämiseen ja niiden elinvoiman luomiseen. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2020. Se oli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien välinen yhteishanke, joka rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Toteuttajina olivat Mäntyharjun, Heinäveden, Liperin, Valtimon (nykyisin osa Nurmesta), Tervon ja Keiteleen kunnat. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka kanssa tutkimuksellisesta osuudesta vastasi Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Yksittäisten toimenpiteiden ja kuntakohtaisten ideoiden ja ratkaisujen sijaan raportissa keskitytään projektimuotoisen kehittämisen muotoihin ja toimintatavallisiin (sosiaalisiin) innovaatioihin: miten pienet maaseutukunnat voisivat tehdä kehittämistoiminnastaan vaikuttavampaa verkostomaisesti toimien? Esitetyn esimerkin mukaan pienissä maaseutukunnissa voitaisiin yhteistoiminnan kautta löytää kaivattuja lisäresursseja sekä etsiä tehokkaammin ja lopulta myös löytää todennäköisemmin ratkaisuja monitahoisiin elinvoimakysymyksiin. Keskeisin johtopäätös on, että maaseututaajamien elinvoima syntyy paikkaperustaisesti ja uudistuu ylipaikallisessa vuorovaikutuksessa.
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2011)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2010)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2010)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2010)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2009)
  • Aksela, Maija (Helsingin yliopiston kemian laitos, 2009)
  • Amadae, S. M. (Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, 2020)
    Computational Transformation of the Public Sphere is the organic product of what turned out to be an effective collaboration between MA students and their professor in the Global Politics and Communication program in the Faculty of Social Sciences at the University of Helsinki, in the Fall of 2019. The course, Philosophy of Politics and Communication, is a gateway course into this MA program. As I had been eager to conduct research on the impact of new digital technologies and artificial intelligence (AI) on democratic governance, I saw this course as an opportunity to not only share, but also further develop my knowledge of this topic.
  • Isaksson, Eva (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1987)
    Suomalainen perusteos naisten tieteellisestä työstä, mukaansatempaava naisnäkökulma ihmistä ympäröivään maailmankaikkeuteen ja sen tutkijoihin.
  • Tainio, Liisa; Ahlholm, Maria; Grünthal, Satu; Happonen, Sirke; Juvonen, Riitta; Karvonen, Ulla; Routarinne, Sara (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura / Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, 2020)
    18
  • Saurio, Päivi (Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kielten osasto, 2020)
    Slavistiikan ja baltologian opetusmonisteita; 7
  • Pihlajamäki, Heikki (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2004)
    Johdatus varhaismoderniin oikeushistoriaan kuljettaa lukijan halki viime vuosituhannen oikeushistorian pääpiirteiden, oikeustieteen synnystä 1100-luvulla modernin oikeuden läpimurtoon 1800-luvulla. Kehitystä tarkastellaan yksityis-, julkis-, rikos- ja prosessioikeuden näkökulmasta. Painopiste on yleiseurooppalaisen yhtenäisoikeuden eli ius communen kehityksessä, jota vasten myös ruotsalais- suomalaista oikeushistoriaa peilataan. Teos on laadittu pääsykoekirjaksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen, mutta se soveltuu myös oppikirjaksi.
  • Häyry, Matti (WSOY, 2000)
    "Kaikkien tekojemme pitäisi tähdätä mahdollisimman monen mahdollisimman suureen onnellisuuteen!” Tätä ajatusta julisti Ranskan vallankumouksen vuonna 1789 englantilainen Jeremy Bentham, utilitarismin perustaja. Seuraavalla vuosisadalla oppi tuli tunnetuksi hänen kotimaassaan uudistusten lähteenä erityisesti John Stuart Millin työn kautta. Utilitaristit ajoivat monia nyt itsestään selvinä pidettyjä poliittisia uudistuksia. He saivatkin aikaan monia vankilaolojen ja sosiaalipolitiikan reformeja - Mill kannatti jopa naisten äänioikeutta, joka toteutui vasta paljon myöhemmin. Häyry selvittää, kuinka ajatus mahdollisimman monen onnellisuudesta kehittyi ja miten oppia on sovellettu viime aikojen eettisissä kiistoissa: vastoin vallitsevaa käsitystä "utilitarismi” ei tarkoita ahneutta, välinpitämättömyyttä tai itsekästä oman edun tavoittelua. Häyryn tarkastelu ulottuu eurooppalaisen moraaliajattelun tilasta uuden ajan alussa aina vuosituhannen lopun keskusteluihin terveydenhuollon periaatteista ja eläinten oikeuksista.
  • Stewart, Timo R. (Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, 2020)
    Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 154
  • Häyry, Matti; Häyry, Heta (Yliopistopaino, 1997)
    Kirjoituksissaan maamme johtavat filosofiset bioeetikot esittävät keskusteluun provosoivalla tavalla omat vastauksensa moniin terveydenhuollon ja lääketieteen moraalikysymyksiin.
  • Rinne, Jenni; Kajander, Anna; Haanpää, Riina (Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry, 2020)
    Ethnos-toimite 22
  • Komeetat 
    Kaila, Kari; Oja, Heikki; Valtonen, Mauri; Korhonen, Tapio (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1983)
    Kirjassa kerrotaan Halleyn pyrstötähdestä ja muista komeetoista. Mistä ne tulevat? Minne ne menevät? Millaisia taivaankappaleita ne ovat? Voivatko ne vaikuttaa maapallon elämään?
  • Oja, Heikki; Vilhu, Osmi (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1979)
    Albert Einstein kuoli 1955, mutta hänen tieteellinen ja humanistinen perintönsä elää edelleen voimakkaana. Kymmenen luonnon­tieteilijää, suurin osa Helsingin yliopiston tutkijoita, kertoo Einsteinin elämastä, tutkimustyösta ja hanen teorioidensa merkityksestä. Aiheet vaihtelevat suhteelli­suusteorioista maailmankaikkeuden rakenteeseen, Einsteinin filosofiasta rauhanliikkeeseen.
  • Jännes, Antti; Oja, Heikki (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1978)
    Puheenvuoro astrologiaa vastaan