Kirjat ja sarjajulkaisut: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 3712
  • Roinila, Markku (Suomen filosofinen yhdistys, 2010)
    Tämä teos sisältää 89 pienoiselämäkertaa, jossa filosofi­sista kysymyksistä väitelleet suomalaiset kertovat koke­muksistaan matkalla kohti väitöstä. Väittelyiden aikaväli sijoittuu vuosille 1953—2010, ja mukana on monenlaisia tarinoita ja anekdootteja akateemisesta opintiestä ympäri maailmaa, Tasmaniasta Jyväskylään. Kertojina toimivat monet arvostetuimmat suomalaiset filosofit ja toisaalta vasta äskettäin tutkimustaan puolustaneet tulevaisuuden lupaukset. Kirjoittajat kertovat syttymisestään filosofiaan, opiskelu­vuosistaan, tutkijanuransa huipuista ja aallonpohjista sekä väitöstapahtumasta ja sen jälkeisistä tuntemuksista. Kertomuksia leimaa vahva henkilökohtainen sävy ja jokainen kertomus on erilainen selviytymistarina korkeim­man opinarvon saavuttamisesta ja filosofisten ongelmien määrätietoisesta pohdinnasta.
  • Hakulinen, Auli (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1989)
    Kieli 4
  • Kieli 3 
    Kalliokoski, Jyrki; Leino, Pentti; Pyhtilä, Pertti (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1988)
    Kieli 3
  • Kiviniemi, Eero; Pitkänen, Ritva Liisa (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1987)
    Kieli 2
  • Meyer, Almut (2020)
  • Rehwagen, Claudia (2020)
  • Schlabach, Joachim (2020)
  • Grasz, Sabine (2020)
  • Suutari, Timo; Mellberg, Sandra; Kurki, Sami (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 205
    Tässä raportissa tarkastellaan ruoka-alan innovaatio- ja kehittämisalustoja. Raporttia varten läpikäytiin 15 ruoka-alan kehittämisverkostoa ja -alustaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Näitä tapausesimerkkejä peilataan Pohjanmaalle ja hahmotellaan, millainen voisi olla pohjalainen ruoka-alan kehittämisalusta ja sen toimintamalli. Kehittämisalustat kokoavat yhteen ruokasektorin eri toimijoita ja osaamisaloja sekä edistävät toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Ruoka-alan kehittämisalusta voi tukea vuorovaikutusta hyvin käytännönläheisesti järjestämällä esimerkiksi verkostotapaamisia ja seminaareja. Abstraktimmalla tasolla ne voidaan nähdä eräänlaisina kehittämistyön yhteisinä nimittäjinä tai rajakohteina. Ruoka-alan kehittämisalustat rakentuvat aina olemassa olevien toimintojen ja organisaatioiden varaan. Kun suunnitellaan uuden alustan luomista, on tärkeää, ettei synnytetä sellaisia organisaatioita tai toimintoja, jotka alkavat kilpailla nykyisten toimintojen kanssa ja pahimmillaan heikentävät luottamusta paikallisten verkostojen sisällä. Kehittämisalustan rahoituspohja tulee olla riittävän laaja, jolloin toiminnan jatkuvuus ei ole riippuvaista yksittäisistä hankkeista tai kehittämisohjelmista. Tätä tukee se, että ruoka-ala on pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti mukana alueen kaikessa ohjelmatyössä. Pohjanmaalla tarvitaan oma erityinen näkökulma ruoka-alan kehittämiseen kuten esimerkiksi elintarvikevienti. Lisäksi tarvitaan suuren yleisön mielenkiintoa mutta myös kehittämisen intoa herättäviä ja ylläpitäviä kasvuyrityksiä ja ruoka-alan ilmiöitä. Hyviä kehittämisen välitavoitteita ovat paikallisten kehittämisverkostojen synnyttäminen sekä kehittämisalustan toiminnan hahmotteleminen. Jatkossa tavoitteeksi on kuitenkin asetettava verkostoituminen maakunnan ulkopuolelle, mikä tarkoittaa yhteyksien luomista muun muassa raportissa esitettyihin kehittämisalustoihin ja -verkostoihin.
  • Kortteinen, Matti (Otava, 1982)
    Teoksen lähtökohtana on Suomessa käyty julkinen keskustelu, jossa on arvosteltu'maassamme 1970-luvulla rakennettuja lähiöitä. On väitetty, että nämä ns. betonilähiöt tarjoavat asukkailleen heikot asuinolosuhteet ja että tämä yhdessä maassamuuton tuottamien rasitusten kanssa aiheuttaa sen, että uusille lähiöalueille kasaantuu inhimillisiä ja sosiaalisia ongelmia. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin ollut vain hyvin niukasti. Teoksen tarkoituksena on paikata tätä puutetta selvittämällä sitä, kuinka uusille lähiöalueille muuttavien ihmisten elämäntavat muuttuvat.
  • Huutoniemi, Katri; Kajoskoski, Tuija (Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities, 2020)
    HSSH Reports and Working Papers 1
  • Wong, Chin-Chin; Kumpulainen, Kristiina; Sintonen, Sara; Sairanen, Heidi; Byman, Jenny; Renlund, Jenny; Erfving, Emilia; Hintsa, Antti (Helsingfors universitet, Playful Learning Center, 2020)
    Rådarens gåta består av en samling lekfulla, multilitterära material. Målet med Rådarens gåta är att öka barns intresse och medvetenhet om miljöfrågor, samt kompetens i ekologisk litteracitet och multilitteracitet. Genom de pedagodiska materialen och en saga som kopplar till finska myter, kan barnen undersöka och reflektera över miljö- och klimatfrågor. Sagan börjar med att åskans rådare Ukko en dag tappar kontrollen över vädret. Barnens uppgift är att ta reda på vad detta kan bero på och att skapa fantasifulla lösningar för att hjälpa Ukko att bli glad igen och återfå kontrollen över vädret. Totalt består processen av sju pedagogiska aktiviteter, som utförs både i och utanför klassrummet, innefattande lärarens vägledning, barns explorativa lärande samt gruppdiskussioner. I materialet ingår instruktioner för aktiviteterna, exempelfrågor för gruppdiskussionerna, samt pysselrekvisita. Denna lärandeupplevelse bygger vidare på det tidigare materialet från Rådarens viskning. I Rådarens gåta möter vi åter åskans rådare Ukko, skogens rådare Tapio, vattnets rådare Vetehinen och den forntida Siaren.
  • Leino, Pentti; Onikki, Tiina (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2004)
    Kieli 8
  • Kujala, Susanna; Hakala, Outi; Kinnunen, Jouko (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2020)
    Raportteja 204
    Hiilineutraaliksi maakunnaksi pääseminen vaatii muutoksia erityisesti energiantuotannossa ja liikenteessä. Tarvittavilla muutoksilla on vaikutusta myös aluetalouteen. Tässä raportissa tarkastellaan Etelä-Savon kolmen vaihtoehtoisen hiilineutraaliutta tavoittelevan tulevaisuuden skenaarion aluetaloudellisia vaikutuksia, jotka arvioitiin yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla. Tulevaisuuden skenaariot keskittyvät päästöjen ja hiilinielun näkökulmasta kahteen keskeiseen osa-alueeseen; energiasektoriin ja metsätalouteen. Tarkastelu on osa Hiilivapaa Etelä-Savo -hanketta. Tulosten perusteella hitaampi energiasektorin muutosvauhti kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja (päästötavoitteet saavutettu 2050) ja metsätalouden tehostaminen voisivat edistää Etelä-Savon taloutta ja työllisyyttä kymmenillä miljoonilla euroilla ja sadoilla henkilötyövuosilla (Talous ensin -skenaario). Hyvin nopea energiasektorin muutosvauhti (päästötavoitteet saavutettu 2030) sekä metsätalouden merkittävä supistaminen hiilinieluja korostaen puolestaan laskisi päästöjä tehokkaasti, mutta aluetalous kärsisi selvästi (Ilmasto ensin -skenaario). Päästötavoitteeseen pyrkiminen vuoteen 2040 mennessä ja metsätalouden pieni supistaminen muodostavat todennäköisesti sen realistisimman skenaarion (Kompromissi -skenaario), missä tasapainoillaan päästötavoitteiden ja talouden välillä. Siinä päästöt laskisivat ja aluetalouteen kohdistuisi pientä laskua tarkastelujakson alkuvuosina, mutta talousvaikutus kääntyisi pidemmällä aikavälillä hieman positiiviseksi. Tulokset toivat esiin sen, että metsätaloudella on Etelä-Savossa merkittävä rooli niin hiilineutraaliuden kuin taloudenkin näkökulmasta. Metsätalouden muutokset muodostavat suurimman osan tarkasteltujen skenaarioiden talousvaikutuksista, mutta myös energiasektorin muutoksilla on vaikutuksensa. Energiahuollon ja liikenteen päästövähennysratkaisuilla voidaan edistää aluetaloutta etenkin pidemmällä aikavälillä, jos siirrytään käyttämään muualla tuotetun energian ja polttoaineiden sijaan paikallista (uusiutuvaa) energiaa. Päästötarkasteluiden perusteella päästövähennystoimenpiteissä on syytä ottaa huomioon energiasektorin lisäksi myös muut toimialat ja talouden kehitys, jotta tavoitteisiin todella päästäisiin. Tarkastelluilla skenaarioilla pyrittiin tuomaan esiin erilaisten vaihtoehtoisten polkujen mahdollisia vaikutuksia Etelä-Savon talouteen, työllisyyteen, väestöön sekä hiilidioksidipäästöihin päätöksenteon tueksi. Tarkasteluiden oletuksiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, mikä on hyvä ottaa huomioon tuloksia tulkitessa. Tulokset antavat kuitenkin vähintäänkin suuntaa vaihtoehtoisten kehityskulkujen aluetaloudellisista vaikutuksista.
  • Wong, Chin-Chin; Kumpulainen, Kristiina; Sintonen, Sara; Sairanen, Heidi; Byman, Jenny; Renlund, Jenny; Erfving, Emilia; Hintsa, Antti (Helsingin yliopisto, Playful Learning Center, 2020)
    Haltijan arvoitus on valikoima leikillisiä aktiviteetteja, joiden tarkoituksena on kehittää lasten kiinnostusta ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvistä asioista, sekä edistää lasten ekologista lukutaitoa ja laajemmin monilukutaitoa. Materiaalin avulla lapset voivat käsitellä ja pohtia ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyviä teemoja suomalaisiin myytteihin perustuvan tarinan kautta. Tarinassa ukkosen haltija Ukko menettää sään hallinnan. Lasten tehtävänä on tutkia mistä tämä johtuu ja luoda kuvitteellisia ratkaisuja, joiden avulla Ukko voisi jälleen hyvin ja pystyisi jälleen hallitsemaan säätä. Kokonaisuus rakentuu seitsemästä pedagogisesta aktiviteetista, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi luokkahuoneessa ja/tai ulkona. Aktiviteetit soveltuvat myös lasten iltapäivä- tai kerhotoimintaan sekä kotikäyttöön. Materiaali sisältää työskentelyohjeet, keskustelua tukevia kysymyksiä sekä mallipohjia tehtäviin liittyviä askarteluja varten. Haltijan arvoitus -aktiviteettikortit ovat jatkoa Haltijan kuiskaus -materiaalille ukkosen haltija Ukon, metsänhaltija Tapion, vedenhaltija Vetehisen ja muinaisen tietäjävelho Myrrysmiehen maailmassa.
  • Bacchus, Fahiem; Berg, Jeremias; Järvisalo, Matti; Martins, Rubens (University of Helsinki, Department of Computer Science, 2020)
    Department of Computer Science Report Series B 2020-2
  • Balyo, Tomáš; Froleyks, Nils; Heule, Marijn J.H.; Iser, Markus; Järvisalo, Matti; Suda, Martin (University of Helsinki, Department of Computer Science, 2020)
    Department of Computer Science Report Series B 2020-1
  • Pajunen, Mika S.; Tervanotko, Hanna (Finnish Exegetical Society, 2015)
    Publications of the Finnish Exegetical Society; 108