Constructing Post-Soviet Geopolitics in Estonia : A Study in Security, Identity and Subjectivity

Abstract

This study explores the construction of political space in post-Soviet Estonia. To this end, the study develops a new 'critical geopolitics' approach to the study of International Relations by importing perspectives from Political Geography and social theory, and by making use of Q methodological discourse analysis. On the whole, the new approach departs clearly from traditional geopolitical scholarship in focusing on the political, discursive and subjective aspects of geopolitics. In particular, this approach helps us to obtain detailed knowledge of how discourse construction, identity politics and subjectively experienced everyday life result in the creation of new symbolic and material (territorial) boundaries between groups, states and groups of states. In the early 1990s, the ethnic Estonians initiated the practice of 'restorationist geopolitics'. By clinging to the principle of restoration of Estonia's statehood, they drove themselves into a border dispute with Russia. They also found themselves at odds with Russia in practising exclusionist citizenship policies towards Estonia's Russophone minority and by trying to disengage Estonia firmly from Russia after some 50 years of Soviet rule over Estonia. However, by making use of Q methodological discourse analysis and in-depth interviews, the study locates three discourses that introduce interesting alternatives to 'restorationist geopolitics'. The significance of these three discourses is that they indicate a relative opening up of political space in Estonia. Importantly, there is now more room for competing forms of identity politics as well. This also means the transformation of the rigid boundaries of the early 1990s between the ethnic Estonians and Estonia's Russophones into more permeable ones, with the Estonian government also opting for more inclusive policies. Estonian-Russian interstate relations continue to display a somewhat more mixed pattern, but the application of the new 'critical geopolitics' approach provides good grounds for finding further routes of peaceful development in the Baltic Region and post-Soviet space at large.

Tutkimuksessa tarkastellaan poliittisen tilan rakentumista Virossa. Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa kehitetään uusi 'kriittisen geopolitiikan' lähestymistapa kansainvälisen politiikan tutkimukseen. Uusi lähestymistapa hyödyntää poliittisen maantieteen ja yleisen yhteiskuntateorian tutkimusta sekä Q-metodologista diskurssianalyysiä. Samalla se eroaa selkeästi perinteisestä geopolitiikan tutkimuksesta kohdistuessaan geopolitiikan poliittisiin, diskursiivisiin ja subjektiivisiin aspekteihin. Uusi lähestymistapa auttaa ymmärtämään, miten diskurssien sosiaalinen rakentaminen, identiteettipolitiikka ja subjektiiviset arkipäiväisen elämän kokemukset johtavat uusien symbolisten ja materiaalisten (territoriaalisten) rajojen luomiseen yhteiskunnallisten ryhmien, valtioiden sekä valtioiden muodostamien ryhmien välille. Korostamalla Viron valtion restauraation periaatetta virolaiset alkoivat 1990-luvun alussa harjoittamaan 'restauraationistista geopolitiikkaa'. Tämä johti Viron ja Venäjän väliseen rajakiistaan. Viro joutui myös konfliktiin Venäjän kanssa harjoittaessaan poissulkevaa kansalaisuuspolitiikkaa Viron venäläisvähemmistöä kohtaan ja yrittäessään vähentää siteitä Venäjään viisi vuosikymmentä jatkuneen neuvostovallan jälkeen. Hyödyntämällä Q-metodologista diskurssianalyysiä ja syvähaastatteluja tutkimuksessa löydetään kuitenkin kolme diskurssia, jotka tarjoavat kiinnostavia vaihtoehtoja 'restauraationistiselle geopolitiikalle'. Erityisen merkittävää on näiden diskurssien heijastelema Viron poliittisen tilan avautuminen. Viron poliittinen tila antaa nyt enemmän sijaa vaihtoehtoisille identiteettipolitiikan muodoille. Tämä tarkoittaa myös 1990-luvun alussa virolaisten ja Viron venäläisten välillä vallinneiden rajojen muuntumista helpommin ylitettäviin muotoihin. Viron hallitus on myös ottanut etäisyyttä poissulkevaan politiikkaan. Vaikka Viron ja Venäjän väliset suhteet antavatkin ristiriitaisemman kuvan, tutkimuksessa kehitetty 'kriittisen geopolitiikan' lähestymistapa antaa silti viitteitä rauhanomaisen kehityksen edistämiseen Itämeren sekä entisen Neuvostoliiton alueella.