Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio ja koulutus : Vuosina 1989-93 Suomeen tulleiden työmarkkina-asemien tarkastelua vuoteen 2004 mennessä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Linnanmäki, Suvi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:23:33Z
dc.date.available 2009-09-08T09:23:33Z
dc.date.issued 2008-02-18 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10073
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkimuksen kohteena on vuosina 1989-1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa pitkittäisseurantaa maahanmuuttajien työmarkkinaosallisuudesta, tutkia suomalaisten työmarkkinoiden etnistä hierarkiaa sekä selvittää tutkinnon tason yhteyttä maahanmuuttajien työmarkkina-asemiin. Työmarkkinaosallisuuden kehitystä tutkitaan työllisyysasteen sekä työuran vakauden käsitteen avulla. Taustalla on segmentaatioteorioiden oletus työmarkkinoiden jakautumisesta primaari- ja sekundaarisektoreihin, joista maahanmuuttajien paikka on tyypillisesti jälkimmäisen työtehtävissä. Sekundaarisektorin työpaikoille ominaista on työsuhteen epävakaus ja pätkittäisyys, heikot etenemismahdollisuudet sekä heikko palkkataso. Tutkinnon tason yhteys työmarkkina-asemaan liittyy inhimillisen pääomateorian oletukseen siitä, että työmarkkinamenestys on riippuvainen inhimillisen pääoman määrästä: korkeamman tasoisen tutkinnon suorittaminen merkitsisi tämän mukaan vakaampaa työmarkkina-asemaa. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen kokoamaa, alun perin työhallinnon rekistereistä koottua pitkittäisaineistoa. Kyseessä on 30 prosentin tasaväliotanta vuosina 1989-1993 Suomeen tulleista maahanmuuttajista (poislukien ruotsalaiset). Aineisto sisältää yhteensä 10 485 maahanmuuttajan tiedot. Käytettävissä olevat tiedot ovat maahantulovuodelta sekä vuosilta 1996, 1997, 2000, 2001 ja 2004. Työuran vakautta kuvataan summamuuttujalla, joka on muodostettu yhdistämällä tiedot kunkin maahanmuuttajan pääasiallisesta toiminnasta kolmena tarkasteluajankohtana. Ajankohdiksi valittiin käytössä olleet kolme viimeistä vuotta 2000, 2001 ja 2004. Empiirisen osion kuvailevassa vaiheessa tarkastellaan työllisyysasteen sekä työmarkkina-asemien kehityksestä vuosina 1997-2004. Kyseisinä tarkasteluajankohtina maahanmuuttajien työllisyysasteet ovat nousseet, ja vakaissa työmarkkina-asemissa olleiden osuudet ovat kasvaneet kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Huomattavaa on etenkin pakolaistaustaisten maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteiden myönteinen kehitys: vielä vuonna 1997 pakolaistaustaisten maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste oli huomattavasti muiden ryhmien työllisyysasteita heikompi. Toisaalta edelleen vuonna 2004 pakolaistaustaiset sekä näkyvät maahanmuuttajaryhmät ovat muita ryhmiä harvemmin vakaissa työmarkkina-asemissa, mikä kertoo suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsevasta etnisesti hierarkkisesta työnjaosta. Empiirisen osion jälkimmäisessä eli selittävässä osuudessa tarkastellaan koulutuksen merkitystä maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Tutkimusstrategiana on elaboraatio, ja menetelmällisenä välineenä käytetään logistista regressioanalyysia. Taustamuuttujina ovat ikä sekä etninen tai maahantulon syyhyn liittyvä alkuperä. Selittävän analyysin tulosten perusteella ylempi korkeakoulututkinto nosti miesten vakaan työuran todennäköisyyttä 40 prosentilla suhteessa keskiasteen tutkintoon. Naisten logistinen regressiomalli ei osoittautunut tilastollisesti merkitseväksi, joten naisten edustusta työuran luokissa tutkittiin ristiintaulukoinnilla. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia ei syntynyt, mutta ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet olivat suhteellisesti hieman yleisemmin vakaissa työmarkkina-asemissa kuin muun tasoisen tutkinnon suorittaneet. Tutkimuksen johtopäätöksinä esitetään, että etninen hierarkia niin valta- ja maahanmuuttajaväestön välillä kuin maahanmuuttajaväestön keskenkin on heikentynyt tutkimusjoukossa. 1989-93 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien joukossa työmarkkinatilanteet ovat vakaantuneet vuoteen 2004 mennessä kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Pakolaistaustaisten työllisyys on noussut lähes samalle tasolle muiden ryhmien kanssa, mutta he ovat edelleen muita harvemmin vakaalla työuralla. Korkeakoulututkinnon yhteys vakaaseen työuraan on maahanmuuttajamiehillä selkeä. Maahanmuuton vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava ennen kaikkea kotoutumisajan pitkä kesto. en
dc.language.iso fi en
dc.subject maahanmuuttajat en
dc.subject työmarkkinat en
dc.subject koulutus en
dc.subject sopeutuminen en
dc.subject sosiaalinen pääoma en
dc.title Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio ja koulutus : Vuosina 1989-93 Suomeen tulleiden työmarkkina-asemien tarkastelua vuoteen 2004 mennessä en
dc.identifier.laitoskoodi 705 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.72Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account