Alueellisten tarpeiden kanavoituminen tavoite 2-ohjelmassa vuosina 1995 - 1999

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Kapanen, Heini
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:23:34Z
dc.date.available 2009-09-08T09:23:34Z
dc.date.issued 2002-11-09
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10074
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten alueiden tarpeet kanavoituivat päätöksentekoprosessissa rakennerahastovaroin tuetuiksi hankkeiksi. Tutkimuksen kohteena olivat Suomen tavoite 2-ohjelmat ja niiden pohjalta rahoitetut hankkeet vuosina 1995-1999 eli Suomen EU-jäsenyyden ensimmäisenä ohjelmakautena. Tavoite 2-alueet ovat taantuvia teollisuusalueita, joiden suurimpana ongelmana on yksipuolistunut teollisuusrakenne ja työttömyys. Vuosina 1995-1999 tavoite 2 -ohjelmia oli Suomessa kahdeksan maakunnan alueella. Tutkimuksessa tarkasteltiin kansallista ja alueiden tavoite 2 -ohjelmia ja aluekehitysohjelmia ajalta 1995-1999, Fimos-tietokannan, TEKESin ja KTM:n hankelistauksia sekä tavoiteohjelmien arviointiraportteja. Tavoite 2 -ohjelmista vastanneet henkilöt vastasivat kyselytutkimukseen ohjelmatyön valmisteluprosessista, alueiden painotuksista ja kansalaisten osallistumisesta ohjelmien valmisteluun. Kahta toteutunutta hanketta (Haminan bastioni ja Lahden satama) tutkittiin haastattelemalla rahoitukseen liittyneet keskeiset toimijat. Haastatteluja analysoitiin Hoppen (1993) poliittisen arvioinnin mallia mukaellen. Kansallinen lainsäädäntö ja EU:n periaatteet normittavat alueiden tarpeita. Tarpeet nousevat rahoitetuiksi hankkeiksi kahden prosessin yhteisvaikutuksena: Tarpeet muokkaavat strategiaohjelmia ja hankkeiden valintakriteereitä. Toisaalta tarpeiden pohjalta syntyy hankeanomuksia. Rahoitettuja hankkeita syntyy, jos strategiaohjelmien tavoitteet, hankkeen toteuttajan tarpeet ja hanketta rahoittavan viranomaisen tärkeinä pitämät kriteerit sopivat yhteen. Prosessissa vaikuttaa erityisesti se, kanavoituuko alueen todellinen tarve strategiaohjelmaksi. Alueella voi olla myös puute- eli tarvetiloja, jotka eivät pääse rahoitettaviksi hankkeiksi eivätkä edes hankeanomuksiksi. Tavoite 2 -ohjelmat olivat keskenään samankaltaisia ja yhteensopivia EU-tasolta saatujen yleisten tavoitteiden kanssa. Päätavoitteena oli työllistäminen. Alueiden vahvoja aloja tuettiin, jolloin elinkeinorakenteen monipuolistaminen jäi vähälle huomiolle. Strategian valmisteluprosessin luonne vaikuttaa strategiaan, joka puolestaan ohjaa hankekriteerien kautta hankerahoitusta. Yritysten strategioita ei huomioitu ohjelmatyössä, vaikka hankkeet kohdistuivat yleensä yrityksiin. Poliittisilla luottamushenkilöillä oli vähäinen vaikutusvalta ohjelmien valmisteluprosessiin. Olennaista oli hankkeista päättävien viranomaisten tulkinta ohjelmien ja EU:n periaatteiden toteutumisesta alueellaan. Tavoiteohjelmilla saatettiin toteuttaa ministeriöiden sektorikohtaisia tavoitteita, ei aina alueiden tarpeista lähteviä ongelmia. Ennestään aktiiviset hakijat olivat ensisijaisia rahoituksen saajia. Tarpeet muuttuvat tavoitteiksi ohjelmien valmisteluprosessissa, rahoitettavien hankkeiden valinnassa, hankkeita toteutettaessa ja ohjelmaa arvioitaessa. Alueen tarpeiden nostaminen agendalle riippuu kansallisesta ohjelmatyön osaamisesta. Ohjelmallisuus realisoituu alueiden tavoitteiden mukaisesti, kun hankkeet syntyvät alueelta omaehtoisesti eivätkä ole vain asiantuntijatahojen kokoamia hankkeita. Hankkeiden eteenpäin vieminen vaatii intressien yhteensovittamista EU:n tavoiteasettelun, kansallisen aluepolitiikan päämäärien ja alueellisten tarpeiden kesken sekä vertikaalisesti että näiden tasojen sisällä horisontaalisesti. Tapaustutkimushankkeiden tarpeista sopiminen perustui praktiselle mallille, jossa alueiden omat tarpeet yhdistettiin kansallisen tason tavoitteiden kanssa. Tarpeista sopiminen tapahtui kansallisen ja alueen, paikallistason päätöksentekoprossessin sekoittumisena. fi
dc.description.abstract The research goal was to find out how regional needs result in projects funded by the structural fund. The scope was in Finland's Objective 2 programs and the projects based on them in 1995-1999. Objective 2 areas are regions affected by industrial decline. In 1995-1999 there were Objective 2 programs in eight regions in Finland. The research analysed Objective 2 programs, regional development programs, project lists from Fimos database, TEKES and Ministry of Trade, and evaluation reports of the Objective programs. The persons responsible for Objective 2 programs answered a questionnaire about the groundwork for program process, the regional emphasis and the participation of citizens in the program preparation work. Two implemented projects (Hamina bastion and Lahti harbour) were studied by interviewing actors related to the project financing. Hoppe's (1993) model was used when analysing the interviews. The needs end up as financed projects by a combined effect of two processes: Needs affect strategy programs and the project selection criteria. Needs also arouse applications to finance projects. A project is financed if there is a match between the objectives of the strategy program, the needs of the project owner, and the criteria valued by the financing authority. This is especially influenced by the ability of the regional strategy program to reflect true regional needs. The nature of the strategy formation process affects the strategy that in turn guides the project funding through the project selection criteria. It was essential how the decision-making authorities interpreted the implementation of programs and EU principles in their own region. The Objective Programs might have implemented sectoral objectives of the ministries rather than regional needs. Getting the regional needs on the agenda depends on the national competence in the program work. Proceeding with a projects demands interest consolidation between the EU objectives, the national goals of the regional policy, and the regional needs, both vertically trough these levels and horizontally within them. The success of the case projects to get EU funding was a result of a practical model where local, regional needs where combined with central government's targets. en
dc.language.iso fi
dc.subject tarpeet fi
dc.subject tavoite 2-ohjelma fi
dc.subject aluepolitiikka fi
dc.subject maakunta fi
dc.subject hanke fi
dc.subject needs en
dc.subject objective 2 program en
dc.subject regional policy en
dc.subject region en
dc.subject project en
dc.title Alueellisten tarpeiden kanavoituminen tavoite 2-ohjelmassa vuosina 1995 - 1999 fi
dc.title.alternative Channeling of regional needs in Finland´s Objective 2 programs in 1995 - 1999 en
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot Licentiate thesis en
dc.type.ontasot Lisensiaatintyö fi
dc.type.ontasot Licentiatsavhandling sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_fi.pdf 49.40Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 48.74Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record