"Kansallinen elokuva pelastettava": Elokuvapoliittinen keskustelu kotimaisen elokuvan tukemisesta itsenäisyyden ajalla

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10117
Title: "Kansallinen elokuva pelastettava": Elokuvapoliittinen keskustelu kotimaisen elokuvan tukemisesta itsenäisyyden ajalla
Author: Pantti, Mervi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Communication
Date: 2000-12-16
URI: http://hdl.handle.net/10138/10117
Thesis level: Doctoral thesis
Abstract: Tutkimuksen kohteena on Suomessa itsenäisyyden aikana käydyt keskustelut kotimaisen elokuvan edistämisestä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia argumentteja elokuva-ala on eri aikoina esittänyt kotimaisen elokuvan tukemisesta, miten nämä argumentit on perusteltu elokuvaan kytkettyjen arvojen avulla ja millä konkreettisilla, tuen organisointiin liittyvillä seurauksilla. Elokuvapolitiikka on tutkimuksessa määritelty tavoitteelliseksi toiminnaksi, jolla yksilöt, intressiryhmät ja instituutiot pyrkivät vaikuttamaan elokuvan asemaan yhteiskunnassa. Tämä käsitys poikkeaa elokuvapolitiikan ahtaasta määritelmästä, jossa elokuvapolitiikalla viitataan elokuvaan kohdistuviin hallinnollisiin toimenpiteisiin. Tavoitteenani on antaa aikaisemmin akateemisessa tutkimuksessa sivuutettu näkökulma suomalaiseen elokuvakulttuuriin. Elokuvapoliittisten keskusteluiden historiaa jäsennetään jaottelemalla elokuvapoliittisten toimijoiden joukko kolmeen kenttään: säätelevään (valtiolliseen), puolustavaan (yksityiseen) ja neuvoa-antavaan (välittävään) kenttään. Säätelevä kenttä viittaa niihin instituutioihin ja viranomaisiin, joilla on hallinnollinen valta säädellä elokuvaa ja jotka voivat esittää elokuvapoliittiset kannanottonsa lakien tai erilaisten hallinnollisten päätösten muodossa. Puolustava kenttä viittaa elokuva-alan toimijoihin, jotka säätelyn kohteena joutuvat puolustamaan omia näkemyksiään elokuvasta (elokuvateollisuus, elokuvan liikeala- ja kulttuurijärjestöt, elokuvajournalismi). Neuvoa-antavaan kenttään luetaan sellaiset säätelevän kentän asettamat elimet ja instituutiot, jotka ovat pääosin elokuva-alan edustajien miehittämiä ja jotka esittävät näkemyksensä virallisissa asiakirjoissa (esim. valtion elokuvataidetoimikunta). Tutkimuksen teoreettis-metodologisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi ja aineiston analyysissa nojataan väljästi retoriseen diskurssianalyysiin. Elokuvapolitiikan toimijoiden katsotaan kieltä käyttäessään olevan uusintamassa tai muuttamassa todellisuutta. Retoriseen diskurssianalyysiin liittyy myös oletus merkityksiä tuottavan toiminnan kontekstisidonnaisuudesta. Kontekstiksi on valittu valtiollinen kulttuuripolitiikka ja sen kehitys, koska kulttuuripolitiikan taidetta koskevien määritelmien nähdään viime kädessä määräävän elokuvan puitteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuuripolitiikan ja elokuvapolitiikan kehitys pyritään sitomaan myös laajempaan yhteiskuntahistoriaan, ennen muuta hyvinvointivaltion ajatuksen läpimurtoon ja kehitykseen. Elokuvapoliittista keskustelua käydään eduskunnassa ja valtioneuvostossa, elokuvan kulttuurijärjestöjen ja liikealan piirissä sekä erilaisissa komiteoissa ja toimikunnissa. Käytetty lähdeaineisto on tämän mukaisesti laaja: siihen kuuluu yhdistysten pöytäkirjoja, valtion virallisjulkaisuja (lakeja, asetuksia, komiteamietintöjä) sekä päivälehtien ja elokuvalehtien artikkeleita. Tutkimuksen tuloksena paikannetaan kolme elokuvapoliittista periodia (1917-1960; 1961-1976; 1977-) sekä suomalaisen elokuvapolitiikan pitkä linja: elokuvan kansalliseen merkitykseen vetoaminen. Puolustava kenttä on elokuvan olemassa olevien puitteiden parantamiseksi pyrkinyt säätelevän kentän kanssa yhteisen kansallisen edun ajatukseen nojaavaan liittoon. Ensimmäisen kauden kuluessa liitto rakentui, toisessa sen valtiojohtoinen muoto kriisiytyi ja kolmannen kuluessa on syntymässä uudenlainen kolmikantainen liitto puolustavan kentän, säätelevän kentän ja markkinoiden välillä.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: elokuvapolitiikka - keskustelu - Suomi - 1917-
elokuva-ala - historia - Suomi
elokuva - historia - Suomi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.45Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record