Julkinen keskustelu ja kansalainen: Suomalainen Nato-keskustelu syksyllä 2001

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10148
Title: Julkinen keskustelu ja kansalainen: Suomalainen Nato-keskustelu syksyllä 2001
Author: Vainionkulma-Immonen, Outi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Communication
Date: 2004-02-09
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/10148
Thesis level: master's thesis
Abstract: Pro gradu -työni tarkoituksena oli tutkia, miten tavallinen kansalainen saa äänensä kuuluviin joukkoviestimissä käytävässä julkisessa keskustelussa. Tarkastelin kansalaisen roolia julkisessa keskustelussa; sitä, millaisen vastapainon hän muodostaa toimittajille, poliitikoille ja asiantuntijoille. Varsinainen tutkimuskysymykseni on aseteltavissa muotoon ”Miten ja kenen ehdoilla Nato-keskustelu rakentui suomalaisessa mediassa syksyllä 2001?” Lisäksi pohdin kansalaisen roolia julkisessa keskustelussa; miten kansalainen saa äänensä kuuluviin. Tutkimukseni lähtökohtana on demokratian kriisi ja kansalaisten passiivisuus. Politiikka ei enää kiinnosta ihmisiä. Viimeaikaisessa lainsäädännössä onkin pyritty luomaan kansalaisille uusia osallistumisen käytäntöjä. Tällä tavoin on haluttu edesauttaa julkisoiden, aktiivisten ja keskustelevien kansalaisryhmien, syntyä. Myös joukkoviestinnällä on julkisoiden synnyssä tärkeä rooli. Kansalaisten osallistumista on pyritty edistämään kansalaisjournalismin keinoin. Tutkimukseni pohjautuu myös yhteiskuntatieteissä käytyyn keskusteluun julkisuudesta. Lähden Jürgen Habermasin (1989) porvarillisesta julkisuuskäsityksestä ja päädyn Hannu Niemisen (2003) kolmijakoiseen julkisuuteen. Niemisen teoriaan pohjaten muotoilen myös oman käsitykseni julkisesta keskustelusta. Teoreettinen viitekehykseni rakentuu Heikki Heikkilän ja Risto Kuneliuksen (1997, 1998) journalismikritiikin kolmijaon pohjalle. Heikkilä ja Kunelius pohtivat julkisuuden ja demokratian ongelmia journalismissa pääsyn, keskustelevuuden ja harkitsevuuden kautta. Aineistokseni olen kerännyt Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä sotilasliitto Naton ja Suomen suhdetta käsitteleviä uutisjuttuja, kolumneja, pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia. Ajankohta on syksy 2001. Tutkimusotteeni on laadullinen tekstintutkimus. Käyn aineiston kolmeen kertaan läpi: pääsy-analyysissa tutkin, kenellä on pääsy journalismiin, kuka saa äänensä kuuluviin. Keskustelevuus-analyysissa tutkin, millaisia viittauksia teksteistä löytyy muihin teksteihin. Harkitsevuus-analyysi on kaikkein mittavin: tutkin, millaisia argumentteja teksteistä löytyy. Minua siis kiinnostaa, miten mielipiteet perustellaan. Viimeisellä analyysitasolla metodina on siis retoriikka ja argumenttianalyysi. Analyysi paljastaa, että pääsyn osalta ennakko-oletukset pitävät paikkansa: kansalainen ei saa ääntänsä kuuluviin juuri muuten kuin mielipidesivujen kautta. Keskustelevuuden suhteen tekstit onnistuvat paremmin, viittauksia löytyy lähes jokaisesta kolumnista, pääkirjoituksesta ja mielipidekirjoituksesta. Uutisjutuista vähemmän. Harkitsevuus-analyysi puolestaan osoittaa, että mielipidekirjoittajat perustelevat mielipiteensä monipuolisimmin. Kolumnit, pääkirjoitukset ja uutiset jäävät enemmän yksittäisiksi puheenvuoroiksi. Analyysin perusteella kansalaisilla on kykyä keskustella myös vaikeista asioista, kuten turvallisuuspolitiikasta. Kansalaisilla ei kuitenkaan juuri ole pääsyä mediavälitteiseen julkisuuteen. Vastaus tutkimuskysymykseeni on, että Nato-keskustelu syksyllä 2001 rakentui eliitin – poliitikkojen, asiantuntijoiden sekä myös toimittajien ehdoilla. Kansalaisen tehtäväksi jäi kirjoitella mielipidesivuille ja vastata gallupeihin ja kyselyihin. Joukkoviestimet eivät onnistuneet luomaan kansalaisille osallistumisen käytäntöjä.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: julkinen keskustelu
joukkoviestintä
julkisuus
kansalaisjournalismi
retoriikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.35Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record