Yksilön kansainvälinen rikosoikeudellinen vastuu : Uhka valtiosuvereniteetille vai ihmisoikeusnormien voitto?

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10172
Title: Yksilön kansainvälinen rikosoikeudellinen vastuu : Uhka valtiosuvereniteetille vai ihmisoikeusnormien voitto?
Author: Ahtiainen, Jenni Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2008-03-17
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/10172
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielman aiheena on kansainvälisten ihmisoikeusnormien kehittymisestä ammentavan ja yksilöille kansainvälisen rikosoikeudellisen vastuun perustavan kansainvälisen rikosoikeuden suhde kansainvälistä järjestelmää pitkään määritelleeseen suvereniteettiperiaatteeseen. Ihmisoikeusnormien kehittymistä pidetään usein uhkana valtioiden suvereniteetille. Tiettyjä vakavimpia ihmisoikeusloukkauksia pidetään tällöin niin perustavanlaatuisina rikoksina ihmisyyttä vastaan, että ne kuuluvat koko kansainväliselle yhteisölle. Suvereniteettiperiaatteen ja kansainvälisen rikosoikeudellisen vastuun suhdetta tarkastellaan kansainvälisten rikostuomioistuinten kehittymisen kautta. Niiden tarkoituksena on lopettaa rankaisemattomuuden kulttuuri, joka on ollut osittain seurausta valtion suvereniteetin korostamisesta kansainvälisen järjestelmän kulmakivenä. Rankaisemattomuuden kulttuurissa rikosoikeudellisilla immuniteeteilla on ollut keskeinen merkitys – valtion johdon rankaiseminen vakavistakin rikoksista on saattanut estyä immuniteettisuojan takia. Tutkimuksessa kysytään, kuinka valtiot suhtautuivat kansainvälisen rikostuomioistuimen luomiseen. Lisäksi tutkimuksessa määritellään valtioiden erilaisia tapoja suhtautua kansainväliseen rikosoikeuteen Simonovicin mallin avulla. Mallin mukaan valtioiden asennoitumista kansainväliseen rikosoikeuteen voidaan määritellä neljällä eri ulottuvuudella: tasa-arvo, interventionismi, suvereniteetti ja valikoitavuus. Näiden yhdistelmistä syntyy erilaisia tapoja asennoitua kansainväliseen rikosoikeuteen. Vertailtavat valtiot ovat niitä, jotka olivat päättämässä Ruandan ja Jugoslavian tilapäisten tuomioistuimien perustamisesta YK:n turvallisuusneuvostossa vuosina 1993 ja 1994. Tutkimuksessa käytettiin aineistona valtioedustajien puheita kansainvälisen rikostuomioistuimen Roomassa 15.6.1998–17.7.1998 pidetyssä perustamiskonferenssissa. Analysoitaessa valtioiden suhtautumista kansainväliseen rikosoikeuteen lisäaineistona käytettiin YK:n turvallisuusneuvoston äänestystuloksia päätöksistä 827 ja 955, joilla perustettiin Jugoslavian ja Ruandan sotarikostuomioistuimet sekä tietoja kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöön liittymisestä. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineisto luokiteltiin erilaisten teemojen mukaan ja toisessa osassa valtiot sijoitettiin Simonovicin malliin. Puheissa korostuivat teemat siitä, miksi tuomioistuin tulee perustaa ja millainen sen tulisi olla. Tuomioistuimen perustamisen tärkeimmäksi syyksi kohosi rankaisemattomuuden lopettaminen. Keskeisessä asemassa oli sen pohtiminen, millainen rooli syyttäjällä ja YK:n turvallisuusneuvostolla tulisi olla kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja ketkä voivat käynnistää prosessin tuomioistuimessa. Keskeinen poliittinen kysymys oli kansainvälisen rikostuomioistuimen lainkäyttövalta. Myös toissijaisuusperiaatteen merkitystä korostettiin. Valtioista suurin osa määrittyi suhtautumistavaltaan tasa-arvoisen interventionismin edustajiksi. Toiseksi eniten valtioissa oli valikoivan interventionismin kannattajia, kun taas suvereniteettipainotteiset lähestymistavat eivät olleet suosittuja. Tasa-arvoisen interventionismin edustajat ovat sisäistäneet sen, että keskinäisriippuvaisessa maailmassa tarvitaan yhteistyötä ja myös omasta suvereniteetista tinkimistä yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Valikoivan interventionismin edustajat puolestaan ovat valmiita hyväksymään kansainvälisen rikosoikeudellisen lainkäyttövallan vain sen kohdistuessa muihin valtioihin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suvereniteettiperiaate on ainakin jossain määrin menettämässä aiemmin keskeistä asemaansa.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: kansainvälinen rikosoikeus
kansainvälinen rikostuomioistuin
suvereniteetti
yksilö
ihmisoikeudet


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.36Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record