Suhdanneindikaattoreiden käyttö talouskehityksen seurannassa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Urrila, Penna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:24:58Z
dc.date.available 2009-09-08T09:24:58Z
dc.date.issued 2001-04-17
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10195
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan talouskasvun melko säännöllisesti toistuvaa vaihtelua pitkäaikaisen keskiarvokasvuvauhdin ympärillä. Eräänä tiedon lähteenä suhdannevaihteluita ja suhdannetilannetta seurattaessa voivat olla niin kutsutut suhdanneindikaattorit. Indikaattorit ovat tyypillisesti esimerkiksi yrityskyselyjen aineistosta peräisin olevia aikasarjoja, joiden tarkoitus on kuvata ja erityisesti ennakoida suhdannetilannetta (niin kutsutut ennakoivat suhdanneindikaattorit). Tunnetuimpia Suomen taloutta kuvaavia suhdanneindikaattoreita ovat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) Suhdannebarometrin aineistosta saadut indikaattorit ja toisaalta OECD:n sekä EU:n komission laskemat niin sanotut yhdistelmäindikaattorit. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten suhdanneindikaattoreiden kykyä kuvata teollisuustuotannon vaihteluita vuosina 1975–2000. Lisäksi on lyhyesti valotettu keskeisimpiä suhdanneindikaattoreihin ja -vaihteluihin liittyviä käsitteitä, kuvailtu indikaattoreiden tutkimukseen liittyviä menetelmiä ja selostettu suhdanneindikaattoreiden yhteyttä varsinaisiin suhdanne-ennusteisiin. Lopuksi on esitelty uudenlaisen, todennäköisyystyyppisen suhdanneindikaattorin taustalla oleva teoria ja muodostettu tällainen indikaattori Suomen teollisuustuotannon käännepisteitä ennakoimaan. Lähteinä on käytetty alan tutkimuksen lisäksi TT:n Suhdannebarometrin aineistoa, muita Suomen taloutta kuvaavia indikaattoriaikasarjoja sekä teollisuustuotanto- ja bruttokansantuotetilastoja. Indikaattoreiden osuvuuden tarkastelussa on käytetty useita eri menetelmiä kuten indikaattoriaikasarjojen ja teollisuustuotannon muutoksen välisen korrelaation analyysia sekä aikasarjojen käännepisteiden tarkastelua. Indikaattorin ja teollisuustuotannon muutoksen välistä kausaalisuutta on analysoitu Grangerin kausaalisuustestillä. Saatuja tuloksia on vertailtu aiempiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan suhdanneindikaattoreita voidaan melko tarkasti käyttää lähiaikojen suhdannekehityksen arviointiin. Parhaat ennakoivat suhdanneindikaattorit kuten TT:n Suhdannebarometrin suhdannenäkymäindikaattori ovat kuvanneet teollisuustuotannon kehitystä varsin luotettavasti noin puoli vuotta etukäteen, ja myös tällaisten indikaattoreiden käännepisteet ovat lähes aina olleet ennen teollisuustuotannon käännepisteitä. Myöskään vääriä signaaleja suhdannekäänteistä ei juurikaan havaittu. Grangerin kausaalisuustestin tuloksista huomataan, että suhdannenäkymäindikaattori on erittäin merkittävä teollisuustuotannon kehityksen selittäjä. Tutkimuksen mukaan Suhdannebarometrin muuttujien osuvuus on myös jonkin verran parantunut 1990-luvulla, kun taas OECD:n yhdistelmäindikaattorin tarkkuus on heikentynyt. Todennäköisyystyyppisen suhdanneindikaattorin muodostaminen on vaihtoehtoinen tapa tehdä päätelmiä tulevasta suhdannekehityksestä indikaattoreiden avulla. Kokeilu tällaisen indikaattorin konstruoimiseksi Suomen aineistolla johti varsin hyviin tuloksiin. Todennäköisyysindikaattori antoi signaalin kaikista Suomen teollisuustuotannon käänteistä vuosina 1975–2000. en
dc.language.iso fi
dc.subject suhdanneindikaattori fi
dc.subject suhdannevaihtelut fi
dc.subject teollisuustuotanto fi
dc.subject taloudelliset ennusteet fi
dc.title Suhdanneindikaattoreiden käyttö talouskehityksen seurannassa fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.06Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record