Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Viestinnän järjestelyt kolmannella sektorilla -Monitapaustutkimus viidessä suomalaisessa kansalaisjärjestössä

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.37Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/10242
Vie RefWorksiin
Title: Viestinnän järjestelyt kolmannella sektorilla -Monitapaustutkimus viidessä suomalaisessa kansalaisjärjestössä
Author: Heiskanen, Anna
Contributor: University of Helsinki, Department of Communication
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkimuksessa perehdyttiin kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen viestintään. Tutkimus on alueen peruskartoitusta, sillä kolmannen sektorin viestintää ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuskohteena oli viisi suomalaista kansalaisjärjestöä, joista kolme oli kristillisiä ja kaksi luonnonsuojelu- ja ympäristöasioita ajavia järjestöjä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia erityisiä viestinnällisiä valmiuksia kolmannella sektorilla kaivataan, ja minkälaista osaamista siellä jo on. Sen lisäksi vertailtiin keskenään mm. eri ikäisiä ja kokoisia kansalaisjärjestöjä ja niiden viestintää. Kansalaisjärjestön ikää, kokoa ja maantieteellistä hajaantuneisuutta käytettiin sovitemuuttujina, joiden mukaan rakennettiin tutkimuksen sovitemalli. Sovitemallia käytettiin tutkimuskohteiden valintaan sekä tulosten selittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mikä merkitys kansalaisjärjestön ajamalla asialla, missiolla on kansalaisjärjestön viestinnälle. Tutkimusmenetelmänä oli kokonaisvaltainen monitapaustutkimus, ja tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa teemahaastattelujen avulla. Sen lisäksi käytettiin kansalaisjärjestöjen itse tuottamaa materiaalia, kuten kirjoja ja WWW-sivuja. Tärkeimmäksi kansalaisjärjestöjen viestinnässä näytti nousevan järjestön jäsenien ja vapaaehtoisten työntekijöiden motivoiminen toimintaan sekä heidän sitouttamisensa siihen. Koska kansalaisjärjestöt käyttävät vapaaehtoisuuteen perustuvaa työvoimaa, on viestinnällä tärkeä tehtävä tuon työvoiman motivoimisessa. Parhaaksi motivaattoriksi kohosi kansalaisjärjestön ajama asia eli sen missio. Mission katsotaan puhuvan puolestaan, ja ihmiset sitoutuvat toimintaan vain, jos kokevat sen legitiimiksi. Missio on myös se, mikä kansalaisjärjestöstä näkyy ulospäin. Julkisuus nähdään tärkeänä välineenä kansalaisjärjestön ajaman asian tunnetuksitekemisessä. Kansalaisjärjestön ikä ja kehitysvaihe vaikuttivat viestinnän järjestelyihin. Vanhoilla, jo institutionalisoituneilla kansalaisjärjestöillä viestintä oli yleensä löytänyt vakaat uomansa, vaikkakin niistä yritettiin myös aktiivisesti eroon. Nuorilla ja varsinkin pienillä järjestöillä puolestaan viestintä oli vielä spontaanimpaa. Toisaalta pienissä järjestöissä viestinnän tarkempi suunnittelu koettiin usein myös tarpeettomaksi. Kansalaisjärjestöjen viestintään vaikutti myös maantieteellinen hajanaisuus. Järjestön toiminnan leviäminen useammalle paikkakunnalle vaikeuttaa informaation kulkua. Monella paikkakunnalla toimivat järjestöt ovatkin tällaisessa tilanteessa perustaneet jokaiselle paikkakunnalle itsenäiset osastot, jotka vastaavat itse viestinnästään. Tutkimuksen lähtöasetelma perustui Jeremy Rifkinin teokseen Työn loppu (1997) sekä Leif Åbergin teoksiin Viestintä - tuloksen tekijä (1989) ja Viestinnän strategiat (1997). Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin yleisestä kontingenssiteoriasta johdettua viestinnän sovitemallia sekä Greinerin teoriaa organisaatioiden etabloitumisesta. Grunigin tilanneteoriaa sovellettiin selittämään kansalaisjärjestöjen syntyä.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/10242
Date: 2000-01-05
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account