Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaretoriikka : Puhetta kansalaisille?

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Häkkinen, Marita
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:26:05Z
dc.date.available 2009-09-08T09:26:05Z
dc.date.issued 2002-09-23
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10289
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan valtion tietoyhteiskuntapuheen retoriikkaa ja erityisesti sen vakuuttavuutta suhteessa oletettuun kansalaisyleisöön. Tietoyhteiskuntapuhetta on analysoitu valtioneuvoston (tai hallituksen) ja sen asettaman toimielimen (Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, TIKAS-ohjausryhmä) tuottamista asiakirjoista ajanjaksolla 1995–2000. Teoreettinen viitekehys perustuu Chaïm Perelmanin retoriikkateoriaan sekä tietoyhteiskuntaa ja hallintoa kielellisenä ja sosiaalisena rakenteena käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena on kansalaisen asema valtionhallinnon virallisessa tietoyhteiskuntapuheessa. Tutkielman tavoitteena on paitsi kuvata tietoyhteiskuntaretoriikkaa Chaïm Perelmanin teoriaa hyödyntäen myös pyrkiä ymmärtämään tietoyhteiskuntapuheen merkityksiä kansalaisen ja hallinnon välisen suhteen kannalta. Tutkielmassa kysytään, miten valtioneuvosto pyrkii tietoyhteiskuntapuheellaan vakuuttamaan oletetun kansalaisyleisön. Tarkentavat tutkimusongelmat ja tutkimusaineiston analyysi perustuvat tietoyhteiskuntapuheen argumentaatiotekniikoiden, yleisörakenteiden ja esisopimusten erittelylle. Valtion tietoyhteiskuntapuheessa korostuvat asioiden määrällisyyttä, yksiselitteisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta korostavat sekä todellisuuden rakenteeseen perustuvat argumentaatiotekniikat. Tietoyhteiskuntapuheen tarkoitetut kansalaisyleisöt muodostuvat sekä tietotekniikan aktiivisista käyttäjistä että tietoyhteiskunnasta syrjäytymisvaarassa oleviksi kuvatuista kansalaisista. Toisaalta pyrkimys loogisilta vaikuttavien syy–seuraus-suhteiden muodostamiseen ja analyyttisyyden puute puheessa tietoyhteiskunnasta, jonka kehitys voi todellisuudessa kansalaisen kannalta olla myös monin tavoin ristiriitaista, rajaa yleisöksi ennen kaikkea hallinnon toimintaa tuntevia kansalaisia. Kansalaisen subjektiivisesta ja elämänlaadun näkökulmasta tietoyhteiskuntaa ei asiakirjoissa juurikaan pohdita. Jossain määrin poikkeuksen tekevät vuosituhannen vaihteen tietoyhteiskuntatekstit, joissa huomioidaan myös tietoyhteiskunnan dilemmoja kansalaisen elämässä. Tietoyhteiskuntapuheen esisopimukset tulkitaan kansalaisen ja hallinnon suhteen kannalta. Kansalaisen nähdään toimivan valtion tietoyhteiskuntana menestymisen takaajana, mutta uudemmissa teksteissä myös tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen valistuneena käyttäjänä ja hallinnon responsiivisuutta vaativana yksilönä. Tietoyhteiskuntapuheen merkityksiä hahmotetaan päämäärärationaalisuuden, hyvinvointivaltion ja hyvän hallinnan tietoyhteiskuntateesien kautta. Tietoyhteiskuntapuheen tulkinnassa tärkeimpiä kirjallisuuslähteitä ovat Chaïm Perelmanin ja Lucie Olbrechts-Tytecan (1971) lisäksi Hilkka Summan (1989), Kauko Sipposen (2000) ja Seppo Tiihosen (2001) hallintoa käsittelevät tutkimukset ja tarkastelut. en
dc.language.iso fi
dc.subject tietoyhteiskunta fi
dc.subject kansalainen fi
dc.subject valtioneuvosto fi
dc.subject retoriikka fi
dc.title Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaretoriikka : Puhetta kansalaisille? fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.01Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record