Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Uhrit, tekijät ja sukupuolittunut syyllisyys: Parisuhdeväkivalta diskursiivisen määrittelykamppailun kohteena

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Sociology en
dc.contributor Helsingfors universitet, Sociologiska institutionen sv
dc.contributor.author Kotanen, Riikka Johanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:26:53Z
dc.date.available 2009-09-08T09:26:53Z
dc.date.issued 2003-10-13 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10356
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkielman aiheena on parisuhteessa tapahtuva fyysinen väkivalta. Parisuhdeväkivaltaa katsotaan tässä tutkielmassa feministisestä näkökulmasta, miesten naisiin kohdistaman vallankäytön muotona. Tätä näkökulmaa havainnollistetaan selvittämällä ilmiön laajuutta ja luonnetta, erityispiirteitä, seurauksia sekä historiallista kontekstia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineistona on kahdeksan Ilta-Sanomat-lehden Internet-sivujen keskustelupalstalla vuosina 2001–2003 käytyä keskustelua. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten parisuhdeväkivallan uhriuteen ja tekijyyteen liittyviä käsityksiä keskusteluissa konstruoidaan sekä määritellä näiden aineistossa rakentuvien näkökulmien pohjalta sitä, miten sukupuoli ja syyllisyys käsitetään parisuhteessa tapahtuvan väkivallan kontekstissa. Aineistossa parisuhdeväkivallan tekijöinä on miehiä ja naisia, uhreina taas on sekä miehiä että naisia ja myös suhteen ulkopuolisia tahoja. Tarkoituksena on uhriuden, tekijyyden, syyllisyyden ja sukupuolen välisiä yhteyksiä selvittävän analyysin avulla myös muodostaa kuvaa määrittelykamppailusta, jota parisuhdeväkivallan legitiimistä määritelmästä käydään tutkimusaineistossa. Koko tutkielman lävistää ajatus todellisuuden sosiaalisesti konstruoidusta luonteesta, jossa erityisesti kielellä on keskeinen rooli. Työn keskeiset teoreettiset näkökulmat ovat sukupuolen tarkastelu binäärisenä sosiaalis-historiallisena merkitysrakenteena, joka on jatkuvan uudelleen määrittelyn kohteena, mutta samanaikaisesti myös historiallisten käsitysten jähmettämä sekä vallan ja väkivallan hahmottaminen sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta erityisesti Pierre Bourdieun diskursiivisen kamppailun ja symbolisen väkivallan käsitteiden kautta. Analyysi ja sen tulokset muodostuvat kolmessa tasossa, jälkimmäiset tasot nousevat aikaisempien pohjalta. Ensimmäisessä vaiheessa muodostan nelikentän avulla neljä uhriutta ja tekijyyttä käsittelevää diskurssia, joiden avulla jaottelen ja analysoin aineistoni. Seuraavalla tasolla määrittelen analyysin pohjalta muodostunutta kuvaa siitä, miten parisuhdeväkivallan syyllisyyttä tuotetaan aineistona olevissa keskusteluissa ja miten se liittyy keskusteluissa rakentuvaan kuviin sukupuolista ja niiden välisestä erosta. Kolmannella tasolla liitän analysoimani kommentit osaksi Suomessa 1970–1980-lukujen vaihteessa alkanutta määrittelykamppailua parisuhdeväkivallan legitiimistä määritelmästä. Analyysin kautta esille tulee se, miten merkittävä yhteys sukupuolella ja syyllisyydellä parisuhdeväkivallan kontekstissa on. Syyllisyys rakentaa merkittävällä tavalla eroa sukupuolten välille parisuhdeväkivallan yhteydessä. Nainen ja naiseus konstruoidaan moninaisten vastuiden ja velvollisuuksien kautta, joiden epäkompetentista hoitamisesta syntyy syyllisyys. Miestä leimaa vaatimusten ja velvollisuuksien lähes täydellinen puuttuminen. Aineistossa käytävän määrittelykamppailun hegemoniseen asemaan nousee (nais)uhria kohtaamastaan väkivallasta syyllistävä sekä (miesten) tekemää väkivaltaa neutralisoiva tendenssi. Parisuhdeväkivallan nouseminen 1990-luvun alun jälkeen julkisen huomion ja keskustelun kohteeksi näkyy kuitenkin myös aineistoni keskusteluissa tekijän tuomitsemisevien sekä uhria ymmärtävien ja tukevien kannanottojen nousemisena marginaalista haasteeksi, jota ei voi ohittaa huomiotta. en
dc.language.iso fi en
dc.subject symbolinen valta en
dc.subject parisuhde - sukupuoli - valta - väkivalta en
dc.subject perheväkivalta en
dc.subject konstruktivismi en
dc.subject diskurssi en
dc.title Uhrit, tekijät ja sukupuolittunut syyllisyys: Parisuhdeväkivalta diskursiivisen määrittelykamppailun kohteena en
dc.identifier.laitoskoodi 707 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.53Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account